Valtiovarainministeriö esittää lisäbudjetissa tuntuvaa lisärahoitusta Puolustusvoimille

Valtiovarainministeriö (VM) esittää lähes 1,1 miljardin euron lisämäärärahoja ehdotuksessaan vuoden toiseksi lisätalousarvioksi.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään vajaan 460 miljoonan euron lisärahoitusta ja Puolustusvoimien toimintamenoihin reilun 200 miljoonan euron lisärahoitusta.

Lisätalousarvioesityksessä ei yksilöidä, millaisiin puolustusmateriaalihankintoihin rahoitusta tarvitaan, mutta toimintaympäristön muutoksen arvioidaan edellyttävän lisähankintoja. Lisäksi lisärahoituksella korvataan Ukrainaan toimitettua materiaalitukea.

Puolustusvoimien toimintamenoihin tarvitaan lisää rahaa muun muassa henkilöstölisäysten ja kertausharjoitusten lisäämisen vuoksi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi jo maaliskuun alussa – pian Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen – esittävänsä Puolustusvoimille lisärahoitusta seuraavaan lisätalousarvioon.

Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen VM:n ehdotuksessa esitetään reilun 3 miljoonan euron lisärahaa.

Kaiken kaikkiaan puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat olisivat VM:n ehdotuksen mukaan laskemassa hieman yli 900 miljoonalla eurolla, mutta yllättävä lukema johtuu monitoimihävittäjien hankinnan menoajoituksen myöhentymisestä sopimuksen allekirjoittamisen myötä. Tämän vuoksi kyseiseltä momentilta ehdotetaan vähennettäväksi lähes 1,5 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriö lähetti ehdotuksensa lisätalousarvioksi perjantaina muille ministeriöille. Hallituksen on määrä neuvotella lisätalousarviosta torstaina 19. toukokuuta.

Ukrainan pakolaisten vastaanottoon lähes puoli miljardia

Sisäministeriön hallinnonala olisi VM:n ehdotuksen perusteella saamassa lisärahoitusta 665 miljoonan euron edestä. Tästä summasta valtaosa eli lähes 400 miljoonaa euroa menisi Ukrainasta tulevien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Lisäksi vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin esitetään 95 miljoonan euron lisäystä.

Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin esitetään 25 miljoonan euron lisäystä ja poliisin toimintamenoihin 13 miljoonan euron lisäystä. Suojelupoliisikin olisi saamassa noin 6 miljoonan euron lisärahan muun muassa teknisen suorituskyvyn ylläpitoon.

Rajavartiolaitoksen lisärahoituksesta suurin osa on tarkoitettu kriisinsietokyvyn ja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle esitetään reilun 300 miljoonan euron lisäystä. Tästä summasta noin kolmasosa menisi matkakuluvähennyksen määräaikaisen korotuksen kattamiseen, sillä sen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa hieman yli 100 miljoonalla eurolla.

Hallitus päätti helmikuussa työmatkavähennyksen määräaikaisesta korottamisesta täksi vuodeksi. Korotus oli yksi hallituksen keinoista vastata kohonneisiin energian hintoihin.

Maatalouden huoltovarmuutta parannetaan

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala olisi VM:n ehdotuksen mukaan saamassa lisärahoitusta 235 miljoonan euron edestä, mistä suurin osa menisi maatalouden huoltovarmuuden parantamiseen.

Maatalouden huoltovarmuus on ollut yksi kevään kuumista teemoista, kun energian hintojen ja muut tuotantokustannusten nousu kurittaa maatalousyrittäjiä.

Hallitus antoi vuoden ensimmäisen lisätalousarvioesityksen helmikuun alussa. Tuolloin määrärahoja esitettiin lisättäväksi 547 miljoonalla eurolla. Lisärahoitusta suunnattiin muun muassa koronatoimista kärsineille yrityksille, kulttuurialalle sekä liikunnalle ja urheilulle.