play

Venäläisten turistiviisumien rajoittaminen olisi isku matkailu- ja ravintola-alan yrittäjille – "Uskon, että alan yrittäjät ymmärtävät, että on olemassa taloudellisia arvojakin isompia arvoja"

Timo Lappi on Maran toimitusjohtaja. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Timo Lappi on Maran toimitusjohtaja. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Venäläismatkailijoiden turistiviisumien rajoittaminen voi olla viimeinen isku joillekin itärajan läheisyydessä toimiville yrityksille, jotka ovat jo valmiiksi koronarajoitusten heikentämiä, arvioi Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön (Mara) toimitusjohtaja Timo Lappi.

Koronarajoituksista kärsinyttä matkailu- ja ravintola-alaa piti pandemia-ajan osakseen pystyssä kotimaan matkailijat. Nyt suomalaiset pääsevät lomailemaan ulkomaille, eikä kotimaisista asiakkaista ole Lapin mukaan saatavissa samanlaista pelastusta, jos venäläisturismia rajoitetaan. Lapin mukaan osa itärajan tuntumassa olevien yritysten palveluista on suunniteltu ottamaan huomioon, että venäläisiä matkailijoita on paljon.

Hallituksen päättämiä koronarajoituksia pidettiin matkailu- ja ravintola-alan näkökulmasta jopa perustelemattomina, mutta keskustelu venäläisviisumien rajoittamisesta herättää ymmärrystä.

–  Ukrainassa on ikävä, Venäjän aikaansaama tilanne. Siksi uskon, että alan yrittäjät ymmärtävät, että on olemassa taloudellisia arvojakin isompia arvoja, Lappi sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lappi toteaa, että matkailuyritykset palvelevat venäläisiä asiakkaita kuten muitakin asiakkaita. Hän muistuttaa, että rikoslaissa on kiellettyä syrjiä ketään esimerkiksi venäjän kielen puhumisen perusteella.

–  Toivon asiallista käytöstä venäläisiä kohtaan myös niiltä asiakkailta, jotka pitävät tilannetta kestämättömänä, Lappi sanoo.

Hän lisää, että on Suomen hallituksen ja EU:n tehtävänä päättää siitä, miten venäläiset voivat matkustella EU-alueella.

Alaa vaivaa myös kustannuskriisi

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Venäjän hyökkäyssodan vuoksi nousseet kustannukset näkyvät alalla esimerkiksi kuljetus- ja energiakustannuksissa sekä tuotteiden ja palvelujen inflaatiohintoina.

Lapin mukaan Mara on ehdottanut esimerkiksi verotuksen lieventämistä, minkä kautta kysyntään saataisiin piristystä.

–  Esimerkiksi anniskelun arvonlisäveron voisi laskea 24 prosentista samalle tasoille kuin ravintolan ruokien eli 14 prosenttiin, Lappi sanoo.

Ravintola-alalla näkyvät myös kannustinloukkuongelmat. Lapin mukaan lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että työn, myös osa-aikaisen, vastaanottaminen olisi kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Muun muassa henkilöstön sivukulujen määräaikainen alentaminen voisi hänen mukaansa helpottaa tilannetta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Vaikea työvoimatilanne ei tule vuosikausiin helpottamaan heikon syntyvyyden vuoksi, Lappi sanoo.

Hänen mukaansa Suomen on panostettava työperäiseen maahanmuuttoon ulkomailta huomattavasti nykyistä enemmän.

Lapin mukaan Mara järjestönä ymmärtää Suomen hallituksen päätöstä, jos hallitus päättää rajoittaa turistiviisumien myöntämistä venäläisille, mutta toivoo viisumien rajoittamisesta yhtenäistä linjausta Euroopan unionin tasolta.

Etelä-Karjalassa on tahtoa turistiviisumeiden eväämiseksi

Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtajan Satu Sikasen mukaan venäläisturismi herättää rajaseudulla ristiriitaisia ajatuksia ja erilaisia näkökulmia. Tällä hetkellä rajanylityksiä tapahtuu murto-osa siitä, mitä ennen pandemia-aikaa ylityksiä oli.

Sikasen mukaan vaikuttaa siltä, että tahtoa turistiviisumeiden eväämiseksi on, vaikka rajaseutu kärsisi tilanteesta taloudellisesti.

–  Haluan korostaa, että olemme samassa linjassa tukemassa ja osoittamassa solidaarisuutta Ukrainalle kuin koko Suomi ja EU, Sikanen sanoo.

Rajaseudulla sopeudutaan hänen mukaansa kulloisiinkin sääntelyihin ja siihen, mitä valtioneuvosto asioista päättää. Venäläisten varaan he eivät ole laskeneet mitään sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sikanen kuitenkin toivoo, että venäläisille muun muassa juustoja, vaatteita ja muita pakotteiden piirissä olemattomia tuotteita myyviä yrityksiä ei soimattaisi.

–  Toivon, että niitä yrityksiä ei syyllistetä, jotka tässä vaiheessa toimivat heille annettujen säännösten puitteissa, Sikanen sanoo.

Hän muistuttaa, että rajakaupan edellytykset yrityksille tulevat valtiolta, ja rajoilla Tulli valvoo, ettei pakotteiden alaista tavaraa viedä maasta ulos.

–  Moni yrittäjä on ollut koronarajoitusten jälkeen tyytyväinenkin rajojen avautumiseen, riippuen siitä, miten iso rooli venäläisillä matkailijoilla on yrityksen liiketoiminnassa ollut, Sikanen sanoo.

Hänen mukaansa yrityksille suunnatut kehotukset uusien markkinoiden löytämisestä eivät tapahdu käden käänteessä ja ne vaativat resursseja.

Matkailun strategiaa on muutettu

Sikanen kertoo, että maakunnassa onkin määrätietoisesti muutettu matkailun kehittämisen strategiaa. Hänen mukaansa Venäjällä on miljoonien ihmisten väestöpohja, josta on haluttu tulla turisteina.

–  Nyt turisteja halutaan houkutella esimerkiksi Keski-Euroopasta, Sikanen kertoo.

Hänen mukaansa alueen palveluntarjontaa on kehitettävä esimerkiksi paremmalla Saimaan ja luonnon hyödyntämisellä ja tuotteistamisella. Esimerkiksi erä- ja luontokulttuurin erityismuseon statusta hakevalle museolle toivotaan valtion panostusta.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät Sikasen mukaan Kaakkois-Suomessa myös metsäteollisuudessa, kun puuta ja maakaasua ei tuoda enää Venäjältä. Muun muassa Karjalan radalle toivotaan maakunnassa investointeja.

–  Toivomme, että raideliikennettä sujuvoitettaisiin, sillä se on selkeä pullonkaula tilanteessa, jossa Saimaan kanavan rahtiliikennettä on siirretty sekä kumipyörille että raiteille, Sikanen sanoo.

Toiseksi merkittäväksi kysymykseksi Sikanen mainitsee energiakysymyksen, sillä Venäjältä tulevan maakaasun merkitys on ollut Kaakkois-Suomessa merkityksellisempi kuin muussa Suomessa. Hän mainitsee Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiaosaamisen ja sen, että maakunnalla on tahtotilaa saada teknologian osaamista sovellettua käytäntöön.

Sikanen toivoo, että viisumiratkaisusta huolimatta löytyisi vakautta toimintaympäristöön.

–  Tilanne on aika kestämätön. Ei pelkästään yrityksille, mutta ei täällä kansalaisen näkökulmastakaan tilanne hirvittävän helppo ole, Sikanen sanoo.

Turistit voivat kulkea Suomen kautta muualle Eurooppaan

Suomella on venäläisturistien Euroopan-lomissa erityinen asema siksi, että EU:n laajuiset pakotteet ovat jo aiemmin lopettaneet suorat lennot Euroopan ja Venäjän välillä. Koronarajoitusten päätyttyä turistit ovat kuitenkin voineet saapua itärajan yli Suomeen ja halutessaan jatkaa matkaansa myös muualle Eurooppaan. Baltian maat ovat jo rajoittaneet turistiviisumien myöntämistä venäläisille.

Turismista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi MTV:lle suhtautuvansa erittäin kriittisesti venäläisille myönnettyihin viisumeihin.

–  Tilanne, jossa hyökkäyssodan aloittaneesta maasta tullaan lomailemaan Suomeen ja tietyllä tavalla kiertämään pakotteita, niin kyllä Suomen raja on tällä hetkellä eräänlainen porsaanreikä koko Schengen-alueelle, kommentoi Lintilä MTV:n uutisille.

Lintilän mukaan Suomi on tällä hetkellä se reitti, jonka kautta venäläiset liikkuvat muualle maailmaan. Hänen mielestään päätös lopettaa viisumien myöntäminen venäläisille pitäisi tehdä yhteisesti koko Schengen-alueen voimin. Oman kansallisen päätöksen Suomi voisi ministerin mukaan tehdä tarvittaessa nopeallakin aikataululla.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi