play

Viime aikojen epävakaat säät ovat hellineet sienisatoa – kantarellien ystävillä on onnenpäivät, mutta tattifaneja voi harmittaa

Kantarellia voi esiintyä eteläisessä ja keskisessä Suomessa ajankohtaan nähden runsaasti. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Kantarellia voi esiintyä eteläisessä ja keskisessä Suomessa ajankohtaan nähden runsaasti. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

STT-Lehtikuva

Loppukesän ja alkavan syksyn sienisesonki näyttää monipuoliselta ja runsaalta, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija ja luonnonsuojelubiologi Panu Halme.

–  Sieniä on ajankohtaan nähden noussut ihan mukavasti ja laajalti ympäri Suomen. Ruokasienestäjän kannalta sesonki näyttää hyvältä, Halme sanoo.

Halmeen mukaan erityisesti kantarellia näyttää eteläisessä ja keskisessä Suomessa olevan ajankohtaan nähden runsaasti. Syötäviä tatteja taas on näkynyt metsissä niukemmin.

–  Kantarelli on aikainen laji, joka tekee jo heinä-elokuussa satoa. Nyt sitä on monilla seuduilla jo monenlaisissa paikoissa ja isoja määriä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Halmeen mukaan on hankala sanoa selkeitä syitä sille, miksi jonkin sienilajin sato on runsas ja toisen jää samana vuonna kehnommaksi. Sienilajit viihtyvät hyvin erilaisissa ympäristöissä.

–  Sienitilanne on monen asian summa. Me asiantuntijat voimme esittää arvioita (sienisadosta), mutta emme sanoa, että viikon päästä täällä on varmasti herkkutatteja, Halme sanoo.

Runsain sato vasta tulossa

Otollisin sienestysajankohta riippuu siitä, mitä sienilajeja mielii kerätä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Lajimäärä on tavallisesti korkeimmillaan elokuun lopulla ja syyskuussa ennen ensimmäisiä pakkasöitä. Lajimäärä on kuitenkin eri asia kuin se, milloin kopan saa nopeimmin täyteen, Halme muistuttaa.

Sienestäjälle alkusyksy on hyvää aikaa, koska kerättävänä on varhaisia lajeja, kuten haperoita, tatteja, mustatorvisieniä ja rouskuja.

Runsaimmillaan sato on syyskuussa.

Runsas sato vaatii kuitenkin tietynlaiset sääolosuhteet. Halmeen mukaan paras sää sienten kasvun kannalta on vaihteleva – eli juuri sellainen, mitä viime viikkoina on ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa nähty.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pitkät kuivat jaksot ovat sienten kannalta ongelmallisia, mutta toisaalta osa lajeista jää tulematta myös silloin, jos kesä on kylmä, Halme sanoo.

–  Tämän hetken säätyyppi on aika hyvä. Lämpimät päivät ja riittävän sateiset jaksot ovat vaihdelleet. Jos tämä jatkuu, se tietää hyvää sienisadolle.

Ilmastonmuutos haastaa sienikulttuuria

Runsaat sienisadot saattavat kuitenkin jo lähitulevaisuudessa tulla aiempaa harvinaisemmiksi, sillä ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän äärisäitä eli pitkiä, kuivia ja kuumia ajanjaksoja sekä toisaalta myös rankkasateita.

Miten Suomen sienet suhtautuvat muuttuvaan ilmastoon?

–  Lajisto ja satokaudet tulevat varmasti muuttumaan Suomessakin radikaalisti. Sienet reagoivat sään muutoksiin, koska ne ovat herkkiä erityisesti sateisuudelle. Mutta vielä on mahdotonta sanoa, mitkä lajit kärsivät ilmastonmuutoksesta, Halme sanoo.

Halmeen mukaan asiaa on muualla Euroopassa tutkittu jo jonkin verran ja todettu, että satokaudet ovat siirtyneet ja lajisto muuttunut.

Halme arvelee, että myös Suomessa tullaan paahteisina kesinä näkemään hyvin heikkoja satokausia.

Jos sienten satokausi kuumien kesien vuoksi siirtyy myöhemmäs syksyyn, sillä on myös laajempia vaikutuksia.

–  Jos keskikesät muuttuvat sienille liian kuiviksi ja satokaudet siirtyvät loka-marraskuuhun, muuttuu perässä myös suomalainen sienestyskulttuuri. Silloin esimerkiksi töiden jälkeen on hankala mennä metsään sienestämään, kun siellä on jo niin pimeää, Halme sanoo.

Lyöttäydy kokeneen seuraan

Sienestys on Suomessa suosittua, ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomen aikuisväestöstä useampi kuin joka kolmas sienestää vähintään kerran vuodessa.

Jos jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ja ilmaisen ruoan kerääminen metsästä kiinnostaa, mutta aiempaa kokemusta ei ole, mistä kannattaa aloittaa?

Jyvässeudun Sieniseuran puheenjohtaja Jenna Purhonen suosittelee lyöttäytymään kokeneemman sienestäjän seuraan.

–  Jos ei ole koskaan aiemmin kerännyt sieniä, kannattaa aloittaa esimerkiksi menemällä jonkin alueellisen sieniseuran sieniretkille. Silloin mukana on asiantuntija, joka kertoo, mihin kannattaa sieniä kerätessä kiinnittää huomiota ja joka tietää ne myrkylliset näköislajit, joita voi luulla syötäviksi sieniksi, Purhonen sanoo.

Seurojen järjestämät sieniretket eivät toki ole ainoita paikkoja, joissa kehittyä hiljalleen sienimestariksi. Myös sienestys osaavan ystävän kanssa on Purhosen mukaan hyvä vaihtoehto.

Sienilajeja kannattaa opetella tunnistamaan vähän kerrallaan.

–  Siitä se sitten lähtee. Satoisimmat ruokasienet, kuten kantarellit ja rouskut, voi aika nopeasti oppia tuntemaan luotettavasti.

Sienistä myrkyllisiä vain murto-osa

Purhonen painottaa, että ruokasieniksi kannattaa kerätä vain sieniä, jotka tunnistaa varmasti syötäviksi sieniksi.

–  Syötävän sienen voi helpostikin harhautua sekoittamaan myrkylliseen sieneen, jos ei osaa katsoa kaikkia tuntomerkkejä.

Esimerkiksi punaisen kärpässienen valkoiset täplät voivat huuhtoutua sateessa pois, jolloin sientä voi erehtyä luulemaan syömäkelpoiseksi punaiseksi haperoksi.

Tappavan myrkyllisiä sieniä on Suomen metsissä lukumäärällisesti vähän. Turhia riskejä ei kuitenkaan kannata ottaa.

Purhonen muistuttaa, että joillekin myös osa syötävistä sienistä voi aiheuttaa ikäviä oireita.

–  Esimerkiksi punikkitateissa on huonosti sulavaa sokeria, joka voi joillekin aiheuttaa vatsakipuja.

Sienet tulisi aina myös kypsentää hyvin.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi