VM:n työryhmä arvostelee hallituksen päätöstä menokehysten rikkomisesta – "Sääntöjen rapautuminen on pysäytettävä"

Valtiovarainministeriön (VM) työryhmä katsoo, että julkisen talouden ohjauskehikon uskottavuus on joutunut koetukselle kuluneen vaalikauden aikana.

Merkittävimpänä uskottavuutta rapauttavana toimena voidaan pitää kesken vaalikauden tapahtunutta menokehysten rikkomista, sanotaan työryhmän tuoreessa raportissa.

VM:n työryhmän mielestä finanssipolitiikan sääntöjen rapautuminen on pysäytettävä, jotta kehityskulkuna ei ole hallitsemattoman talouspolitiikan harjoittaminen.

Valtiontalouden menokehysten avulla ohjataan valtion lähivuosien rahankäyttöä. Työryhmä pitää kehysjärjestelmää tärkeänä työkaluna, jota tarvitaan myös jatkossa.

–  Kuluneella kaudella kehystä on kuitenkin rikottu ja runneltu, raportissa sanotaan.

"Hallituksen tahtotila kehyksessä pysymiseen heikentynyt"

Tällä vaalikaudella kehykseen on tehty useita poikkeuksia. Raportin mukaan niiden taustalla on etupäässä ollut kaksi ajanjaksolle osunutta kriisiä, eli koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

–  Vaikutusta on kuitenkin ollut myös sillä, että kuluneella vaalikaudella hallituksen tahtotila kehyksessä pysymiseen ja poliittinen sitoutuminen itse kehysjärjestelmään on heikentynyt, raportissa sanotaan.

Työryhmän mielestä julkisten menojen lisääminen oli perusteltua koronakriisin aikana. Samoin työryhmä pitää perusteltuna, että kehykseen luotiin poikkeuslauseke Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena. Poikkeuksen avulla katettiin kehyksen ulkopuolisina muun muassa maanpuolustuksen menolisäyksiä.

Sen sijaan vaikeammin perusteltavissa oli vuosien 2022 ja 2023 menokehysten korottaminen, raportissa arvioidaan.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti kevään 2021 puoliväliriihessä korottaa vuoden 2022 menokehystä 900 miljoonalla eurolla ja vuoden 2023 kehystä 500 miljoonalla eurolla.

Hallitus perusteli päätöstään sillä, että Suomen talouden ja finanssipoliittisten tarpeiden kokonaiskuva oli muuttunut vaalikauden alun jälkeen muun muassa koronapandemian vuoksi.

Kehysten korottamista on aiemmin kritisoinut muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto. Sen mukaan hallituksen päätös heikentää aiemmin hyvin toimineen kehysmenettelyn uskottavuutta toimia julkisen talouden ankkurina ja menokehityksen hillitsijänä.

Työryhmä ehdottaa linjauksia seuraavalle hallitukselle

VM:n työryhmän mielestä tulevalla vaalikaudella talouspolitiikan lähtökohdaksi tulisi ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys.

Työryhmä ehdottaa, että seuraava hallitus kirjaisi hallitusohjelmaansa, että se sitoutuu valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn ja asettamaansa kehyssääntöön.

–  Suomen julkisen talouden heikkojen näkymien vuoksi on entistä tärkeämpää, että on olemassa johdonmukainen pidemmän aikavälin kestävyyttä sekä julkisten varojen tehokasta käyttöä tukeva julkisen talouden ohjauskehikko, jolle on myös vahva poliittinen tuki, raportissa sanotaan.

Työryhmän mielestä seuraavan hallituksen ohjelmaan olisi hyvä kirjata tavoite julkisen talouden velkasuhteesta vuonna 2027. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet voisi kirjata hallitusohjelmaan euromääräisenä kokonaisuutena, josta pidettäisiin kiinni suhdanteista riippumatta, työryhmä ehdottaa.

Tänään julkaistu VM:n työryhmän raportti tarkastelee julkisen talouden ohjausta ja sen kehittämistarpeita. Työryhmän puheenjohtajana toimi budjettipäällikkö Mika Niemelä.