play

Vuosaaren palkkamurhajutussa kuultu "aika värikäs" kokoelma todistajia – syyttäjät kehottivat hovioikeutta keskittymään kertomusten yksilöllisiin piirteisiin

Vilhusen mukaan tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi. Kuva syyskuulta. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Vilhusen mukaan tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi. Kuva syyskuulta. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

STT-Lehtikuva

Vuosaaren palkkamurhan hovioikeuskäsittelyn toiseksi viimeisenä päivänä kuultiin syyttäjän ja entisen jengipomo Keijo Vilhusen puolustuksen loppulausunnot.

Käräjäoikeudessa Vilhusen syyte liki 20 vuotta sitten tehdystä murhasta kaatui. Hovioikeudessa syyttäjät vaativat hänelle edelleen elinkautista vankeusrangaistusta, koska heidän mukaansa Vilhunen oli murhan toimeenpanija ja värväsi tekijät siihen.

Ruotsalaisturkkilaisen ammattirikollisen Volkan Ünsalin murhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin kolme suomalaismiestä ja yllytyksestä murhaan ruotsalaismies. Uusi tutkinta aloitettiin sen jälkeen, kun kaksi tuomituista puhui poliisille Vilhusen väitetystä osuudesta.

Syyttäjä Perttu Könönen myönsi, että jutussa on kuultu "aika värikäs" kokoelma todistajia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Ei sitä voi väistää, etteikö olisi kyseessä vakavista rikoksista tuomittuja rikollisryhmän jäseniä. Mutta henkilötodistelussa pitää arvioida kertomusta. On varsin tavallista, että rikoskumppaneiden kertomukset nousevat jopa murhajutuissa tärkeään asemaan, Könönen sanoi hovioikeudelle.

Syyttäjien mukaan henkilötodistelun lisäksi puhelutiedot osoittavat "selvästi" Vilhusen syyllisyyden.

–  Pelkkä tietolähdeasema ei riitä perusteluksi yhteydenpidolle (sittemmin) murhasta tuomittujen kanssa. Käräjäoikeusvaiheessa puolustus otti vielä mukaan, että Vilhunen olisi yrittänyt viivyttää murhan täytäntöönpanoa. Siitä ei ole näyttöä missään muualla ja se on jäänyt vain Vilhusen väitteeksi, Könönen sanoi.

Syyttäjät eivät usko Vilhuseen rauhanmiehenä

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vilhusen mukaan tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä tuolloin Helsingin huumepoliisia johtaneen Jari Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä. Hän on sanonut välittäneensä tiedot murhahankkeesta Aarniolle ajatellen, että tämä puuttuisi asiaan.

Käräjäoikeudessa Aarnio sai elinkautisen tuomion, koska oikeuden mukaan hän tiesi murhahankkeesta etukäteen muttei pyrkinyt estämään sitä, vaikka poliisina hänellä olisi ollut siihen velvollisuus. Aarnio valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Hänen puolustuksensa loppulausunto kuullaan oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä perjantaina.

Könösen mukaan syyttäjät eivät näe todistajien kertomuksissa sellaisia piirteitä, että todistuksista olisi sovittu yhdessä.

–  Usein (jos kertomuksista on sovittu) se ilmenee latteina, suhteellisen lyhyinä ja yksinkertaisina selityksinä, jotka rupeavat papukaijamaisesti toistumaan. Näissä kertomuksissa on yksilöllisiä piirteitä, jotka tulevat esiin, kun niitä käsitellään, hän sanoi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vilhusen puolustus on kyseenalaistanut myös sen, miksi Vilhunen olisi kertonut poliisille murhahankkeesta, jos hän itse oli siinä mukana.

–  On sanottu, että hänen olisi järjetöntä vasikoida omasta rikoksestaan. Ei se ole, kunhan ei paljasta omaa osuuttaan, vaan kääntää huomion toisiin, Könönen sanoi.

Syyttäjät torjuivat Vilhusen oikeudessa esittämät väitteet siitä, ettei hän pidä väkivallasta ja on tunnettu "rauhanmiehenä".

–  Vilhunen teki (murhan tekoaikaan) tiivistä yhteistyötä NBK:n kanssa, joka oli silloin väkivaltaisin rikollisryhmä Suomessa. Sittemmin hän nousi United Brotherhoodin johtajaksi. Ei sen johtaja voi olla väkivallan vastainen, Könönen sanoi.

Fredman: Vilhunen piti yhteyttä tekijöihin Aarnion ohjeesta

Vilhusen puolustus katsoo, että käräjäoikeus arvioi näytön oikein, kun se päätyi hylkäämään murhasyytteen. Asianajaja Markku Fredman kiinnitti loppulausunnossaan hovioikeuden huomiota muun muassa todistajalausuntojen luotettavuuteen.

Yhtenä esimerkkinä Fredman otti esiin sen, miten valikoivasti yksi murhasta tuomituista miehistä, Jani Leinonen, on muistanut vuoden 2003 tapahtumia.

–  Leinosen kertomus on ainoa näyttö hänen ja Vilhusen väitetystä kahdenkeskisestä tapaamisesta pyöräkellarissa, missä Vilhunen oli Leinosen mukaan pyytänyt häntä murhahankkeeseen. Siinä on huomattavaa ristiriitaa, miten huonosti Leinonen muistaa muita tapahtumia siltä ajalta. Vilhusen tapaamisistakin hän on pystynyt kuvaamaan vain ne, joissa oli hänen mukaansa kyse murhasta. Muita, kiistattomasti tapahtuneita tapaamisia hän ei muista ollenkaan, Fredman ihmetteli.

Asiassa on riidatonta, että Vilhunen tapasi Leinosta ja murhasta myös tuomittua Raimo Anderssonia henkirikosta edeltäneinä kahtena viikkona. Fredmanin mukaan Vilhunen pyrki tekemään miesten kanssa "tikusta asiaa" ja muun muassa kutsui heitä kylään, koska oli saanut Aarniolta ohjeen pitää heihin yhteyttä.

–  Mutta väite, että Vilhunen olisi tapaamisissa osallistunut murhan suunnitteluun ja valmisteluun, on jäänyt Anderssonin ja Leinosen keskenään ristiriitaisten kertomusten varaan. Tietoisuus tai läsnäolo ei ole syyllisyyttä Vilhusen kohdalla, koska hänellä ei ole virkavelvollisuutta kuten Aarniolla. Hän teki mitä rikoslaki edellytti, eli kertoi asiasta poliisille, Fredman sanoi.

Osa puhelu- ja paikannustiedoista hävitettiin

Anderssonia ei voitu kuulla oikeudessa, koska hän joutui itse henkirikoksen uhriksi vuonna 2018.

Fredmanin mukaan Andersson ja murhasta myös tuomittu uhrin lapsuudenystävä Janne Raninen tapasivat yllytyksestä tuomitun ruotsalaismiehen Espanjassa jo kesällä 2003 ja sopivat murhan tekemisestä ilman että Vilhunen tiesi asiasta mitään.

–  Se, ettei Andersson kertonut Vilhuselle matkasta edes jälkikäteen, osoittaa yksiselitteisesti sen, mikä oli henkilöiden asema ja vaikutusvalta toisiinsa. Andersson ei siis tarvinnut Vilhusen lupaa tai myötävaikutusta sopiakseen edistävänsä Ünsalin murhaa, Fredman sanoi.

Ruotsalaismies ei suostunut todistamaan käräjä- eikä hovioikeusvaiheessa.

Fredmanin mukaan syyttäjien näyttöä jutussa heikentää myös se, että jutussa on ollut käytössä vain osa aikanaan kerätyistä seuranta- ja valvontatiedoista.

–  Tuntematon osa asianosaisten välisistä puheluista on hävinnyt. Tekstiviestit puuttuvat, poliisi on ne hävittänyt, samaten Vilhusen televalvonnat ja paikannustiedot on hävitetty. Vilhunen olisi voinut puolustautua vetoamalla näihin tietoihin, joten tämä ei voi koitua hänen vahingokseen, Fredman korosti.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi