Tiedusteluvalvontavaltuutettu kiistää patistelleensa sisäministeriötä Matti Saarelaisen tapauksen selvittelyyn

Tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen kiistää tulkinnan, että hän olisi patistellut sisäministeriön yksikköä tekemään Matti Saarelaista koskeneen selvityspyynnön suojelupoliisille (supo).

Sisäministeriö pyysi tammikuun 19. päivänä supolta Saarelaiseen liittyvää selvitystä. Sunnuntaina Helsingin Sanomat kertoi, että sen tietojen mukaan Hakonen "auttoi ministeriön kansallisen turvallisuuden yksikköä ymmärtämään, että pyyntö on syytä lähettää".

Yksikköä johtaa Petri Knape, joka on virkavapaalla suposta. HS:n mukaan Knape ei saa osallistua supon tarkastamiseen, joten selvityspyynnön teki hänen alaisensa.

Kimmo Hakonen kertoi sunnuntaina STT:lle, että sisäministeriö otti tammikuun alkupuolella häneen yhteyttä, koska se harkitsi selvityksen käynnistämistä Saarelaisesta. Hakosen mielestä HS:n jutussaan käyttämä muotoilu kalskahtaa erikoiselta. Hänellä ei sanojensa mukaan ole ollut sellaista käsitystä, että ministeriössä ei olisi ymmärretty selvityspyynnön tarvetta tai haluttu edistää asiaa.

–  Ei missään nimessä semmoista kuvaa minulle ainakaan syntynyt, Hakonen sanoi.

Viime vuonna suposta eläköitynyt Matti Saarelainen joutui uransa aikana lähtemään sekä Ulkomaalaisviraston että Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johdosta. Kummallakin kerralla hän palasi töihin supoon. Lähtöjen taustat ovat selvinneet vasta hiljattain.

Nyt sisäministeriö on pyytänyt supolta muun muassa Saarelaista koskevia henkilöstöhallinnon asiakirjoja ja tietoa siitä, laadittiinko Saarelaisesta turvallisuusselvitys hänen palatessaan supoon.

^{Kimmo Hakonen} korostaa, että sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikkö otti häneen itse yhteyttä.

–  Sisäministeriö otti yhteyttä ja kertoi, että he pohtivat, pitäisikö heidän käynnistää tällainen selvitys, Hakonen sanoo.

–  He halusivat varmistaa, onko tiedusteluvalvontavaltuutetulla käynnissä tai käynnistymässä jotain.

Hakosen mukaan on normaali menettely varmistaa supoa koskevissa asioissa, etteivät viranomaiset tee päällekkäistä työtä.

–  Kun he kuulivat, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla ei ole käynnissä eikä käynnistymässä mitään selvitystä, niin varmaan se toki vaikutti heidän arvioonsa. Mutta ei mistään semmoisesta ollut kysymys, etteivätkö he itse olisi ymmärtäneet, Hakonen sanoo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut selvityspyynnön lähettänyttä hallitusneuvosta, jonka kanssa Hakonen kertoi keskustelleensa asiasta.

Hakonen sanoo pyytäneensä myöhemmin ministeriöltä, että saisi supolta tulevia tietoja myös omaan käyttöönsä. Muuta keskustelua asiasta ei hänen mukaansa käyty.

^{Myös eduskunnan} tiedusteluvalvontavaliokunta on pyytänyt sisäministeriöltä selvitystä Saarelaisen tapauksesta. Valiokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.) ei sunnuntaina osannut sanoa, päättikö ministeriö vaatia supolta selvitystä valiokunnan tietopyynnöstä riippumatta vai vaikuttiko valiokunnan pyyntö asiaan.

–  Ministeriön selvityspyyntö on voinut lähteä hyvinkin samoihin aikoihin. Sekin on mahdollista, että se olisi lähtenyt aikaisemmin, Kari arvioi STT:lle.

Karin mukaan myöskään hänellä ei ole sellaista käsitystä, että sisäministeriötä olisi pitänyt patistella selvittämään asiaa.

–  Itselläni on käsitys, että myös ministeriö on ollut tässä aktiivinen.

Saarelainen palasi kahdesti supoon vähin äänin

Matti Saarelainen on kahdesti palannut supoon vähin äänin pesteiltä Ulkomaalaisvirastosta ja Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johdosta.

Osaamiskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen on kertonut STT:lle, että Saarelaisen lähdön syynä oli keskuksen henkilökuntaan kohdistunut seksuaalinen häirintä. Iltalehti puolestaan uutisoi tammikuussa, että Saarelainen lähti vuonna 2004 Ulkomaalaisvirastosta eli nykyisestä Maahanmuuttovirastosta, koska silloinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) vaati häntä eroamaan.

Rajamäki on kertonut STT:lle ilmoittaneensa tuolloin Saarelaiselle, ettei tämä enää nauttinut ministerin luottamusta. Rajamäen mukaan taustalla oli Saarelaisen alaisen lahjusrikostuomio.

Saarelaisen nimi on ollut esillä julkisuudessa myös siksi, että hänellä on mahdollisesti ollut osuus Gennadi Timtshenkon kansalaisuushakemuksen käsittelyssä. Timtshenko kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.

Supon päällikkö Antti Pelttari on kommentoinut, että Saarelaisen toiminta ei ole aiheuttanut uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.

Sisäministeriö haluaa selvityspyynnössään supolta kaikki Saarelaista koskevat henkilöstöhallinnon asiakirjat vuodesta 2003 lähtien. Lisäksi ministeriö haluaa tietää, tehtiinkö Saarelaisesta turvallisuusselvitys tämän palatessa supoon.

Lisäksi ministeriö haluaa tietää muun muassa, mitä muita selvityksiä Saarelaisesta on mahdollisesti käynnistetty viime vuonna ja onko hänestä tehty ilmoituksia supon sisäisen ilmiantokanavan kautta. Ministeriö haluaa myös nähtäväkseen Saarelaista mahdollisesti koskevia supon sisäisen laillisuusvalvonnan asiakirjoja.

Sisäministeriö pyytää tietoa myös siitä, onko Saarelaisella mahdollisesti jonkinlainen konsulttisopimus tai muu eläköitymisen jälkeinen sidos supoon. Jos näin on, ministeriö haluaa nähdä asiaan liittyvät asiakirjat.