Jo 1 200 Vastaamo-asiakasta on sopinut korvauksista Aleksanteri Kivimäen kanssa – juristit kannustavat lisää uhreja mukaan

Joukko Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen tietomurron uhreja on sopinut korvauksista rikoksista syytetyn Aleksanteri Kivimäen kanssa. Noin 1 500:aa uhria edustavat juristit sekä Kivimäen asianajaja vahvistavat tiedon STT:lle.

Vastaamonuhrit.fi-sivuston takana olevat juristit Paula Pajula ja Jenni Raiskio kertovat, että heidän asiakkaistaan jo 1 200 on tehnyt sovintosopimuksen Kivimäen kanssa. Heillä on mahdollisuus ottaa vielä uusia asianomistajia sovintomenettelyyn ja he toivovat, että halukkaat ottaisivat heihin yhteyttä mahdollisimman pian.

^{Menettelyn tarkoituksena} on välttää siviilioikeudenkäynnit ja saada uhreille korvaukset ilman pitkää oikeusprosessia. Syyttäjät eivät ajaneet korvausvaatimuksia Vastaamon rikosoikeudenkäynnissä, joka päättyi perjantaina. Jutussa linjattiin, että uhrien poikkeuksellisen suuren määrän vuoksi jokaisen heistä pitää hakea korvauksia itse.

Pajulan ja Raiskion lakitoimistojen tarjoama sovintomenettely on Vastaamo-uhreille maksuton.

–  Kaikki, jotka ovat tehneet Vastaamo-jutussa rikosilmoituksen, voivat tulla mukaan prosessiin. Haastehakemuksen mukaan heitä on noin 21  000, Pajula kertoo.

Kivimäen asianajajan Peter Jaarin mukaan myös Kivimäki haluaa välttää siviilioikeudenkäynnit, jos tämä tuomitaan rikoksista. Lisäksi uhrien kanssa sovintoon pääseminen on asia, jonka käräjäoikeus voi ottaa huomioon lieventävänä asianhaarana tuomitulle rangaistusta määrätessään.

Oikeuden on määrä antaa tuomio Vastaamo-jutussa 30. huhtikuuta. Kivimäki on kiistänyt kaikki syytteet.

^{Sovintosopimusten} sisältö ja korvaussummat ovat salassa pidettäviä. Korvausten periminen Kivimäeltä sopimusten nojalla edellyttää, että Kivimäki tuomitaan rikoksista lainvoimaisella tuomiolla.

Pajula ja Raiskio korostavat, että uhrit ovat oikeutettuja kuitenkin saamaan korvauksia Valtiokonttorilta rikosvahinkolain perusteella, vaikka Kivimäkeä ei tuomittaisikaan tai hänellä ei olisi varoja maksaa sovittuja korvauksia.

–  Rikosvahinkolain perusteella myös tuntemattomaksi jääneen rikoksentekijän tapauksissa korvauksia voidaan maksaa, Pajula kertoo.

^{Juristit ovat} pyytäneet Valtiokonttorilta, että Vastaamo-uhrien asiat käsiteltäisiin aikanaan mahdollisimman pikaisesti.

–  Haluaisimme, että Valtiokonttori aloittaisi käsittelyn heti kun se on rikosvahinkolain mukaan mahdollista, jotta asiakkaamme pääsisivät mahdollisimman nopeasti lopulliseen päätökseen asiassa ja eroon tästä jutusta.

Uhrit voivat ottaa yhteyttä Pajulan ja Raiskion lakitoimistoihin yhteydenottolomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.vastaamonuhrit.fi. Sovintomenettelyyn voivat osallistua myös ne asianomistajat, jotka ovat jo toimittaneet käräjäoikeuteen itse täyttämänsä korvausvaatimuslomakkeen.

–  Sen jälkeen meidän juristimme ottaa yhteyttä. Toivomme, että ihmiset toimisivat nopeasti. Jokainen ihminen käsitellään omana yksilönään, ja esimerkiksi lääkärin tai terapeutin lausuntojen hankkiminen voi kestää viikkoja, Pajula sanoo.

^{Rikosoikeudenkäynti} Kivimäkeä vastaan päättyi perjantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Syyttäjät hakevat Kivimäelle maksimirangaistusta, joka näistä rikoksista on seitsemän vuotta vankeutta. Loppulausunnossaan syyttäjät kuvasivat tekoja häikäilemättömiksi ja poikkeuksellisen julmiksi.

–  Millään muulla rikoskokonaisuudella ei ole aiheutettu yhtä paljon kärsimystä -- tekotapa oli poikkeuksellisen julma ja henkisesti raaka tavoiteltuun hyötyyn nähden. Vakavampaa tekokokonaisuutta ei voi kuvitella, syyttäjä Bo-Niklas Lundqvist sanoi.

^{Syyttäjien mukaan} Kivimäki metsästi verkossa haavoittuvuuksia, joita voisi hyödyntää. Hän löysi sellaisen Vastaamosta ja sai näin yrityksen potilastietokannan käsiinsä loppuvuodesta 2018, syyttäjät sanovat.

Syyttäjien mukaan Kivimäki säilytti tietokantaa kaksi vuotta, kunnes syksyllä 2020 hän ryhtyi kiristämään sillä Vastaamoa ja sen potilaita. Kivimäki myös julkaisi ensin osan ja lopulta vahingossa kaikki potilastiedot nettiin, syyttäjät sanovat.

–  Tekijä skannasi internetiä ja latasi tietokantoja, jotka voisivat olla hyödyllisiä myöhempää käyttöä varten, joilla voisi tehdä rahaa -- tekijä ei ole lainkaan välittänyt julkaisun aiheuttamasta vahingosta asianomistajien hengelle ja terveydelle, vaan on ollut vain rahan perässä, syyttäjä Pasi Vainio sanoi viime viikolla.

Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020 tietomurron tultua julki. Kivimäki otettiin kiinni viime vuoden helmikuussa Ranskassa.