Li Anderssonin ja Sanna Marinin vetovoima selittää tutkijan mukaan ilmiötä, joka sai EU-vaalien gallupit vinoon

Kannatuskyselyt eivät kyenneet ennakoimaan sitä, miten äänet liikkuivat niin sanotun punavihreän blokin sisällä europarlamenttivaaleissa. Näin arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Vuorelman mukaan tulos osoittaa, että vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden väliset rajat ovat äänestäjälle matalat. Siten puolueista se, jolla on näkyvin puheenjohtaja, pystyy kanavoimaan ääniä itselleen.

–  Jos siellä on valovoimainen ja suosittu puheenjohtaja, joka saa paljon näkyvyyttä, hän pystyy kyllä kanavoimaan koko blokin ääniä puolueelleen. Mehän näimme sen eduskuntavaaleissa. (Sanna) Marin onnistui saamaan blokin sisältä hyvin selkeästi ääniä kanavoitua sosiaalidemokraateille, ja silloin siitä puhuttiin taktisena äänestämisenä. Nyt sama toistui Li Anderssonin ja vasemmistoliiton kohdalla, arvioi Vuorelma STT:lle viitaten vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.

^{Ilmiö kuvastaa} Vuorelman mukaan myös sitä, miten politiikka on henkilöitynyt.

Vasemmistoliiton väistyvä puheenjohtaja Andersson keräsi sunnuntaina pidetyissä EU-vaaleissa ennätyksellisesti yli 247  000 ääntä, ja puolue kolminkertaisti meppipaikkojensa määrän yhdestä kolmeen. SDP ja vihreät saivat puolestaan molemmat kaksi paikkaa.

–  Li Andersson henkilönä pystyi tuottamaan näiden vaalien ilmiön koko puolueelle, Vuorelma sanoo.

Sunnuntaina pidetyissä vaaleissa vasemmistoliitto kiilasi vaalit voittaneen kokoomuksen jälkeen hopealle, kun taas perussuomalaiset jäi SDP:n, keskustan ja vihreiden taakse. Perussuomalaiset menetti vaaleissa toisen meppipaikkansa, ja sen kannatus jäi 7,6 prosenttiin. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kuvaili sunnuntaina tulosta pettymykseksi sanoen, että "nyt tuli turpaan".

^{Tulos poikkesi} siitä, mitä gallupit näyttivät vaalien alla. Ylen viime viikolla julkaisemassa EU-vaaligallupissa kokoomuksen jälkeen toisena oli SDP, kolmantena perussuomalaiset ja neljäntenä keskusta. Myös Helsingin Sanomien kesäkuussa julkaisemassa kannatuskyselyssä järjestys oli sama ja kuukautta aiemmin kannatuskyselyssä puolueiden kolmen kärki oli SDP, kokoomus ja perussuomalaiset. Ylen julkaiseman kyselyn toteutti Taloustutkimus ja Helsingin Sanomien Verian.

Tutkimusyhtiöt selittävät kannatuskyselyiden ja eurovaalituloksen eroa alhaisella äänestysaktiivisuudella ja Anderssonin historiallisen suurella äänisaaliilla. Äänimäärä oli yhtiöiden edustajien mukaan niin suuri, että se heilautti muiden puolueiden kannatusta.

–  Ei tule mieleen tällaista, että olisi näin paljon ollut viimeisissä mittauksissa ja tuloksissa eroa, Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo STT:lle.

^{Europarlamenttivaaleissa} Suomessa asuvien äänestysaktiivisuus oli 42,4 prosenttia, ja se laski hieman viiden vuoden takaisesta. Niin Pajusen kuin tutkija Vuorelman mukaan perussuomalaiset ovat perinteisesti hyötyneet korkeasta äänestysaktiivisuudesta. Samaa toteaa Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

–  Heidän (perussuomalaisten) isoimpiin vaalivoittoihin on tarvittu myös sitä porukkaa, joka saattaa ja usein jättääkin äänestämättä. Se on heidän reservinsä, mutta myös se riskin paikka, arvioi Nurmela.

EU-vaalien kannatuskyselyissä ei myöskään Nurmelan ja Pajusen mukaan kysytä sitä, ketä ehdokasta kukin aikoo äänestää. Pajunen ja Nurmela huomioivat, että Anderssonin kannatus ylitti hänen puolueensa suosion.

–  Voisi sanoa, että Li Anderssonia ei ole äänestetty siksi, että hän on vasemmistoliiton ehdokas vaan siitä huolimatta, että hän on vasemmistoliiton ehdokas. Tämäntyyppiset päätökset ovat tyypillisesti sellaisia, että ne syntyvät hyvin myöhään, arvioi Nurmela.

^{Sunnuntain vaalitulos} on aiheuttanut molemmissa yhtiöissä pohdintaa siitä, miten EU-vaaligallupien tulokset saisi osumaan entistä paremmin toteuman kanssa. Taloustutkimuksen Pajusen mukaan europarlamenttivaalit ovat perinteisesti olleet hankalat vaalit mitattavaksi.

–  Eurovaaleissa näyttäisi siltä, että mittauksissa kannattaisi enemmän kiinnittää huomiota sellaisiin vastauksiin, jotka tulevat ihmisiltä, jotka ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä menossa äänestämään, arvioi Pajunen.

Siinä missä pääministeripuolue kokoomus kasvatti paikkamääräänsä neljään, perussuomalaiset menetti yhden. Tutkija Johanna Vuorelma arvioi hallitusvastuun rokottaneen perussuomalaisten kannatusta.

–  Olettaisin, että leikkauspolitiikka ja siihen liittyvä kritiikki kohdistui nimenomaan valtiovarainministeri Purran johtamaan puolueeseen, sanoo Vuorelma.

^{Vuorelma arvioi}, että nyt käytyjen vaalien teemat eivät myöskään olleet perussuomalaisten puolella. Hän arvioi vuoden 2024 europarlamenttivaaleja Suomessa turvallisuusvaaleiksi, jolloin perussuomalaisille tärkeät teemat, kuten maahanmuutto ja ilmastopolitiikan vastustaminen, jäivät taka-alalle.

–  Tässä tilanteessa EU:n merkitys on todennäköisesti kirkastunut Suomessa myös monille sellaisille tahoille, jotka perinteisesti suhtautuvat EU:hun hyvin kielteisesti, Vuorelma arvioi.

Kuluneen kevään aikana laitaoikeistopuolueiden ennakoitiin yltävän Euroopan parlamentissa voittoon. Sunnuntaina monessa Euroopan maassa puolueet kasvattivatkin kannatustaan aiemmasta, mutta Vuorelma kiinnittää huomiota siihen, että monessa Pohjoismaassa kehitys oli päinvastainen.

–  Euroopan laajuisesti oikeistohan voitti, mutta sitten Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa taas punavihreät puolueet tekivät todella hyvän vaalituloksen.

^{Sunnuntain pidettyjen} EU-vaalien turvallisuusteema näkyy Vuorelman mukaan kokoomuksesta valituissa poliitikoissa. Uusina europarlamentaarikkoina tulivat valituiksi Venäjän hyökkäyssodan vuoksi runsaasti julkisuudessa ollut Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja aiempi presidentinvaaliehdokas Mika Aaltola sekä kansanedustaja ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Myös Aura Salla piti puolustusteemoja esillä kampanjoinnissa, Vuorelma huomioi.

Vaaliteemat vaikuttivat hänen mukaansa osaltaan myös siihen, että ympäristöasioihin profiloitunut kokoomuksen pitkäaikainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen jäi varasijalle.

–  Kokoomuksen äänestäjille selkeästi turvallisuus on ollut se keskeisin teema.

^{Yleisesti ottaen} hän arvioi, että Euroopan parlamenttiin Suomesta valitussa joukossa on paljon kokeneita politiikkoja, joilla on ollut vahva asema kotimaassa. Hän arvioi, että uudet europarlamentaarikot edustavat enemmän jatkuvuutta kuin murrosta.

–  Kiinnostava yksityiskohta on se, että Marinin alkuperäisestä viisikosta neljä on lähdössä nyt mepiksi, Vuorelma sanoo.

Hän viittaa Sanna Marinin hallituksen johtoviisikkoon, jossa oli Anderssonin lisäksi Katri Kulmuni (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). He siirtyvät kaikki sukkuloimaan Brysselin ja Strasbourgin väliä.

Marin sen sijaan on sivussa aktiivipolitiikasta ja toimii konsulttina Britannian entisen pääministerin Tony Blairin johtamassa instituutissa.

Korjattu typo 3. väliotsikosta: po. tutkija