Yhä useampi suomalainen pitää Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana

Suomalaisista 84 prosenttia pitää Venäjää merkittävänä sotilaallisena uhkana, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksesta. Venäjää uhkana pitävien osuus on kasvanut 25 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta.

Vain kuusi prosenttia on sitä mieltä, että Venäjä ei ole merkittävä sotilaallinen uhka.

Evan arvo- ja asennetutkimuksen aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa maaliskuun alkupuolella. Tulokset perustuvat reilun 2  000 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Vain noin viidennes vastaajista piti Venäjää osana eurooppalaista kulttuuripiiriä. Lähes 60 prosentin näkemyksen mukaan Venäjä ei ole osa eurooppalaista kulttuuripiiriä.

Vastaajia yhdistivät heidän näkemyksensä siitä, ettei Venäjä ole kehittyvä demokratia. Vain kaksi prosenttia vastaajista katsoi, että väite Venäjästä kehittyvänä demokratiana vastaa heidän omaa näkemystään melko hyvin.

Venäjää epäluotettavana pitävien määrä harppasi

Evan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on synkistänyt suomalaisten käsitystä Venäjästä. 74 prosenttia pitää Venäjää epäluotettavana sopimuskumppanina. Venäjää epäluotettavana pitävien osuus on noussut vuodessa 34 prosenttiyksikköä.

–  Suomalaisten näkemykset Venäjästä ovat hyvin synkkiä. Ne myös selittävät sitä, miksi suomalaisten selvä enemmistö on kääntynyt kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Suomalaisten mielestä Venäjän ongelma ei kuitenkaan ole sen kansa, vaan maan johto, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia piti Venäjän kansalaisia ihmisinä miellyttäviä. Noin joka viidennes oli toista mieltä väitteen kanssa, ja loppujen oli vaikeaa sanoa omaa kantaansa väitteeseen.