Yksinäisyys lisääntyi ja osallisuus heikkeni – THL:n laaja tutkimusaineisto kertoo, kuinka korona-aika on kurittanut nuoria

Vaikka vakava koronavirustauti on ollut nuorilla harvinainen, pandemia on heikentänyt monien nuorten henkistä hyvinvointia selvästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tänään Nuorten elinolot -vuosikirjan, jonka perusteella nuorten yksinäisyys lisääntyi ja osallisuuden kokemus heikkeni koronarajoitusten aikana.

–  Sosiaalisten suhteiden selkeä väheneminen ja osittain jopa katkeaminen tulee esiin lähes kaikissa osatutkimuksissa, THL:n erikoistutkija Marjatta Kekkonen kertoo STT:lle.

Ihmisten tapaaminen ja erilaisten asioiden kokeminen ovat nuoruusiässä erityisen suuressa roolissa. Siksi kokoontumisten, harrastusten ja koulun tai opiskelun rajoitukset iskivät nuoriin rajusti.

–  Tarve olla yhteyksissä muihin nuoriin on voimakas oman identiteetin rakentumisen ja osallisuuden kokemuksen näkökulmasta. Se häiriintyi voimakkaasti, Kekkonen sanoo.

Alkuvaiheen opiskelijat kokivat yksinäisyyttä

Vuosikirjan perusteella yksinäisyys lisääntyi erityisesti niillä nuorilla aikuisilla, jotka olivat juuri aloittaneet opiskelun korkeakoulussa. He jäivät etäopiskelun vuoksi ilman perinteisiä opiskelijayhteisöjä.

–  Korkeakoulut olivat todella pitkään kiinni, Kekkonen huomauttaa.

–  Kaikki riitit ja tyypilliset siirtymät korkeakoulumaailmaan ovat jääneet uusilla opiskelijoilla pois.

Keväällä 2021 tehdyssä kyselytutkimuksessa joka neljäs opiskelija koki yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisiä olivat etenkin naisopiskelijat ja ne, jotka tunsivat itsensä muutenkin psyykkisesti kuormittuneiksi.

Osa nuorista sai kuitenkin etäopinnoissa myös onnistumisen kokemuksia. He saattoivat kokea esimerkiksi, että opiskelu oli tehokkaampaa ja ajankäyttö joustavampaa.

Pandemia saattaa korostaa pärjäämisen eroja

Kekkosen mukaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutui osa niistäkin nuorista, joiden pärjäämisestä ei aiemmin ollut huolta.

Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, että korona-aika on iskenyt rajuimmin moneen niistä nuorista, joilla oli vaikeuksia jo ennen pandemiaa. Osallisuus heikkeni etenkin niillä nuorilla, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa tai terveytensä erittäin heikoksi.

–  On näkyvissä, että pandemia on tietyllä tavalla laajentanut tai polarisoinut nuorten välisiä eroja, Kekkonen sanoo.

–  Mutta emme ehkä pysty vielä suoraan sanomaan, mitkä ovat selittävät tekijät.

Sateenkaarinuoret kokivat muita enemmän yksinäisyyttä, ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla myös osallisuus heikkeni erityisen paljon. Kekkosen mukaan pandemia on voinut rajoittaa heidän pääsyään tukea tarjoaviin yhteisöihin.

–  Heillä on ollut heikommat mahdollisuudet rakentaa omaa, valtaväestöstä poikkeavaa identiteettiä ja saada siihen tarvitsemaansa tukea, Kekkonen pohtii.

Ainutlaatuinen tutkimus

Vuosikirja sisältää 15 eri tutkimusta ja tilastokatsauksen, jotka on suurimmaksi osaksi koottu vuosina 2020–2021. Tutkimukset käsittelevät eri-ikäisiä lapsia ja nuoria.

–  Tällainen vuosikirja on aika ainutlaatuinen koko pandemian historiassa. Ensimmäistä kertaa on päästy keräämään nuorilta autenttista kokemustietoa kesken kriisitilanteen, Kekkonen sanoo.

Vuosikirjassa ei oteta kantaa rajoitusten mielekkyyteen tai väitetä niiden olleen vain huono asia. Johdannossa todetaan kuitenkin, että lasten ja nuorten terveysturvallisuus tarkoittaa myös mielenterveyden, sosiaalisen elämän ja koulunkäynnin suojelemista.

–  Vakavat koronasairastumiset ovat olleet (nuorilla) hyvin harvinaisia ja kuolemat vieläkin harvinaisempia. Mutta kyllä me nostamme esiin kysymyksen ja huolen, onko koronarajoitusten vaikutuksiin nuorten hyvinvointiin ja selviytymiseen kiinnitetty liian vähän huomiota, Kekkonen sanoo.