play

Yli 3 500 ukrainalaista aloittaa koulunkäynnin Suomessa tänä syksynä – Joensuun koulut malliesimerkki vastaanottamisesta

Kuva: Lehtikuva

Ayla Albayrak / STT

Suomessa aloittaa tänä syksynä koulunkäynnin yhteensä yli 3 500 ukrainalaista oppilasta kaikilla koulutusasteilla.

Asiasta kertoi Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona viitaten Opetushallituksen tietoihin.

Luvut tarkentuvat vielä koulun alettua. Keväällä opetukseen osallistui vielä vain 2 000 ukrainalaista eri puolilla Suomea.

Valtaosa ukrainalaisista oppilaista aloittaa perusopetuksessa ja valmistavassa opetuksessa, mutta osa aloittaa lukioissa.

– Todellinen tilanne selviää koulujen alkaessa. Emme myöskään tiedä, kuinka paljon ukrainalaisia tulee vielä Suomeen ja kuinka paljon heitä jää, tähdensi OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Tähän mennessä noin 33 000 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta. Tarvetta koulutukselle tiedetään olevan paljon, koska arviolta kolmasosa eli yli 10 000 tulijoista on alaikäisiä.

Tarvetta uusille opettajille ja valmistaville ryhmille

Kouluissa ukrainalaisten suhteen toimitaan samoin kuin muidenkin ulkomaalaistaustaisten oppilaiden kanssa. Kunnissa on perustettu valmistavan opetuksen ryhmiä, joissa lapset oppivat suomea ja heille opetetaan suomalaisessa koulussa opiskelun taitoja.

Vuoden valmistelun jälkeen siirtyvät tavallisiin yleisluokkiin.

OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko kertoi STT:lle keskiviikkona, että tarvetta olisi vielä valmistavan opetuksen ryhmille sekä uusille ulkomaalaistaustaisia oppilaita valmistaville opettajille ja niin kutsutuille suomi toisena kielenä -opettajille. Näiden tarve oli muutenkin jo kasvanut Suomessa ulkomaalaistaustaisten määrän lisääntymisen myötä, Alanko kertoi.

– Toivomus olisi, että valmistavaa opetusta voitaisiin tarjota kauemminkin. Yksi vuosi ei selkeästikään riitä. Jos kielitaitoa ei ole saavutettu sen vuoden aikana, lamauttaa se koko luokan opetuksen siirryttäessä yleisluokille, hän sanoi.

– Lisäksi toivomme, että myös yleisopetuksen ryhmiin saataisiin tueksi suomi toisena kielenä -opettaja tukemaan oppilaan kielen kehitystä. Tätä on tarjolla joissain kunnissa, mutta sitä pitäisi voida tarjota laajemmin ja tätä pitäisi kehittää ja vahvistaa, hän lisäsi.

Joissain kouluissa varastoja raivattu opetuskäyttöön

Ukrainalaiset oppilaat jakaantuvat epätasaisesti siten, että joissain kunnissa heitä on enemmän ja toisissa ei lainkaan. Niissä kunnissa, joissa heitä on enemmän, tarvittaisiin myös lisää tiloja, Alanko sanoi.

– Tilat ovat vielä aika niukoilla. Kouluissa on jopa raivattu varastoja käyttöön, hän kertoi.

Joensuun koulut "malliesimerkki" ukrainalaisten vastaanottamisesta

Joensuussa valmistavat ryhmät tuplaantuivat viime keväänä, kun kaupunkiin tuli sata ukrainalaista koululaista.

– Oli lapsille tosi tärkeää, että he pääsivät heti kouluun. Hirveällä innolla he opiskelivat suomea. Osa lapsista pystyy nyt puhumaan yksinkertaisia fraaseja suomeksi, kertoi Maria Pikkarainen, Joensuun kaupungin koulutusasioiden palvelupäällikkö, jonka vastuualueina on kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen.

Joensuu palkkasi kaksi ukrainalaista opettajaa sekä venäjänkielistä henkilöstöä, joista oli suuri apu opetuksessa.

Joensuussa järjestettiin ohjelmaa myös koululaisten äideille ja muulle perheelle. Suurin osa ukrainalaisista tulijoista on naisia ja lapsia, joten isiä ei juuri ollut.

– Joka ikinen maanantai-ilta meillä oli perheille yhteinen iltaohjelma valmistavassa opetuksessa olevien vanhemmille, jossa puhutaan yhteisistä asioista tai järjestetään jotain ohjelmaa, kuten kirjastoon tutustumista tai ruuan laittoa. Tästä tuli erittäin suosittu, Pikkarainen kertoi.

Tällaista toimintaa tullaan kokeilemaan nyt myös muissa kunnissa, hän kertoi. Kaikissa kunnissa ukrainalaisten tuloon ei pystytty varautumaan.

– Pienistä kunnista tuli kyselyjä siitä, olisiko materiaaleja tai henkilökuntaa heille ja myös kysymyksiä siitä, miten opetus järjestetään. Joissain oli aiemmin ollut vain yksittäisiä ulkomaalaistaustaisia oppilaita, Pikkarainen kertoi.

Joensuuta voikin ehkä pitää malliesimerkkinä, luonnehti OAJ:n Risto-Matti Alanko. Hänen mukaansa esimerkiksi Helsingissä ukrainalaisia on laitettu myös suoraan yleisopetuksen ryhmiin.

– Voi vain kuvitella, millainen tilanne on, kun lapsi tulee ummikkona luokkaan. Syytä tähän emme tiedä. Ehkä halutaan säästää, tai ehkä ajatuksena on integroida lapset heti tavalliseen luokkaan.

Laitilassa oppilasmäärä kasvoi melkein 10 prosenttia kerralla

Myös Laitilassa, jossa oli jo entuudestaan vahva ukrainalaisväestö, käärittiin hihat viime keväänä Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa.

– Oppilasmäärämme kasvoi melkein 10 prosenttia kerralla. Noin kahden kuukauden aikana perustimme viisi uutta valmistavan opetuksen ryhmää. Palkkasimme jokaiseen ryhmään uuden opettajan sekä ohjaajan. Nyt jatketaan samalla volyymilla syksyllä, kertoi Laitilan kaupungin sivistystoimen palvelupäällikkö Nestori Mäkelä STT:lle.

Laitilassa on nyt yli 90 ukrainalaista oppilasta, jotka aloittivat kevään aikana. Tähän odotetaan jonkin verran lisäystä, mutta pohja uusien oppilaiden vastaanottamiselle on nyt rakennettu.

Osa ukrainalaisista käy omaa etäkoulua

Osa ukrainalaislapsista käy kuitenkin vain Ukrainan valtion järjestämää etäkoulua. Heidän lukumääränsä ei ole tiedossa. Ilmeisesti ainakin osalla on taustalla toive siitä, että paluu Ukrainaan saattaa olla lähellä.

– Tämä etäkoulu on ollut väliaikainen ratkaisu, mutta se ei voi olla pitkäaikainen ratkaisu. Ei voi olla sellaista tilannetta, jossa on kaksi eri opetusjärjestelmää. Etäkoulua on toistaiseksi katsottu sormien välistä, mutta jos tilanne jatkuu, lapset täytyy saada suomalaisen koulujärjestelmään piiriin, OAJ:n Risto-Matti Alanko sanoi.

Lasten siirtymistä suomalaiseen opetukseen voisi Alangon mukaan helpottaa esimerkiksi käyttämällä ukrainalaisia huoltajia ja opettajia.

– Ukrainasta on tullut myös opettajia, ja heitä voitaisiin käyttää apuna. Tiedämme, että opettajia on tullut jonkin verran. Heidän hyödyntämisensä kouluun paluussa voisi olla paikallaan. Toki tässä pitää ottaa monia asioita huomioon, Alanko mietti.

Muokattu juttua 3.8.2022 kello 16.04: Muokattu ja täydennetty tekstiä kauttaaltaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi