Ystävien saaminen riippuu usein maahanmuuttajan omasta aktiivisuudesta, yksinäisyyden kokemukset ovat hyvin yleisiä

Suomeen saapuu maahanmuuttajia hyvin erilaisista olosuhteista ja erilaisin verkostoin. Moni muuttaa Suomeen esimerkiksi opintojen tai työn perässä ja saa tuttavia luontevasti näiden yhteisöjen kautta.

Heikoimmassa asemassa ovat ne turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, jotka saapuvat Suomeen yksin ilman perhettä, kertoo Monika-Naiset liiton Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert. Järjestö auttaa maahan muuttaneita naisia.

Osa pidempiaikaisesti Suomeen jäävistä maahanmuuttajista, esimerkiksi työttömät tai muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea saavat, tekee yhdessä viranomaisten kanssa kotoutumissuunnitelman. Siihen voidaan kirjata muun muassa suomen tai ruotsin kielen opiskelu tai opiskelupaikan hankkiminen.

Muu verkostoituminen – esimerkiksi ystävien etsiminen – on pääsääntöisesti maahanmuuttajan omalla vastuulla ja vaatii aktiivisuutta.

–  Tämä taas edellyttää esimerkiksi riittäviä sosiaalisia taitoja ja myös voimavaroja. Nuoremmat usein verkostoituvat iäkkäämpiä maahanmuuttajia nopeammin, sillä heidät ohjataan yleensä suoraan opintojen pariin, Gerbert huomauttaa.

Yksinäisyyden kokemukset ovat hyvin yleisiä maahanmuuttajien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneet maahanmuuttajat kokivat itsensä muita maahanmuuttajaryhmiä yksinäisemmiksi.

Suurissa kaupungeissa on helpointa

Erilaiset maahanmuuttajia tukevat yhdistykset ja järjestöt ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi 2000-luvulla, ja Gerbertin mukaan maahanmuuttajilla on hyvät mahdollisuudet löytää Suomesta omalla äidinkielellään toimivia ryhmiä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Suurimmissa kaupungeissa on eniten tarjontaa, ja pienimmissä kunnissa tällaisia mahdollisuuksia ei ole välttämättä lainkaan.

Myös valtaväestölle on tarjolla erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joilla he voivat tukea maahanmuuttajien verkostoitumista. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kautta voi ilmoittautua ystäväksi maahanmuuttajaäidille, ja moni järjestö etsii ja kouluttaa tukiperheitä alaikäisenä ilman huoltajaa maahan saapuneille lapsille ja nuorille.

Vaikka suuri osa maahanmuuttajista pyrkii rakentamaan itselleen hyvän elämän Suomessa, Gerbert muistuttaa, että osa maahanmuuttajista saapuu Suomeen pakon edessä ilman minkäänlaista toivetta verkostoitumisesta.

–  Suomeen on tullut vajaan puolen vuoden sisällä noin 40  000 ukrainalaista, joista moni sinnittelee Suomessa viikon kerrallaan aikeenaan palata Ukrainaan heti, kun se on mahdollista. Aiemmin Suomessa oli yhteensä vain noin 7  000 ukrainalaista.

Osa naisista jää neljän seinän sisälle

Gerbert nostaa esille myös verkostojen mahdollisen kääntöpuolen. Maahanmuuttaja on voinut saapua Suomeen sellaisesta maasta, jossa on todella tiukat normit ja sukupuoliroolit, jolloin omalla äidinkielellä toimivat verkostot voivat olla Suomessakin hyvin kontrolloivia tai vaatia tietynlaista käyttäytymistä.

Gerbertin mukaan maahanmuuttajanaiset ovat usein maahanmuuttajamiehiä heikommassa asemassa. Mitä enemmän heillä on lapsia, sitä heikommat mahdollisuudet heillä on työllistyä. Merkittävä osa maahanmuuttajanaisista jääkin kotiin lasten kanssa.

Monika-Naiset liiton tietojen mukaan maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa 2–3 kertaa enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat naiset.

–  Etenkin jos naisella on lapsia, kynnys lähteä väkivaltaisesta kodista voi olla hyvin korkea. Tiedämme myös, että Suomessa on maaseudulla asuvia maahanmuuttajanaisia, joilla ei ole ajokorttia tai joiden puoliso ei anna heidän käyttää autoa, jolloin heillä ei välttämättä ole edes mahdollisuutta lähteä, Gerbert sanoo.

Sukulaiset auttavat kotoutumaan

Verkostot tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. Mitä paremmat verkostot ihmisellä on, sitä paremmin hän pärjää arjessaan. Vahvat verkostot tukevat myös työllistymistä ja opiskelupaikan löytämistä, Gerbert sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuutto- ja kotouttamisyksikön neuvottelevan virkamiehen Anna Bruunin mukaan verkostojen puute voi haitata suomen kielen oppimista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.

Perhe on maahanmuuttajille tärkeä sosiaalisen tuen lähde, ja samassa maassa olevat sukulaiset edistävät maahanmuuttajien hyvinvointia ja kotoutumista. Perheestä erossa oleminen ja perheen yhdistämiseen liittyvät hankaluudet sen sijaan vaikeuttavat kotoutumista.

–  Perheestä erossa olevilla maahanmuuttajilla on useammin esimerkiksi työllistymisvaikeuksia, ongelmia koulutukseen osallistumisessa sekä vakavia masennus- ja ahdistusoireita, Bruun sanoo.

Bruunin kertomat tiedot ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimasta FinMonik-tutkimuksesta, joka toteutettiin yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin toukokuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana, ja siihen osallistui 12  877 iältään 18–64-vuotiasta maahanmuuttajaa.

Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla maahanmuuttajista oli Suomessa vähintään yksi perheenjäsen. 80 prosenttia miehistä ja 88 prosenttia naisista piti yhteyttä ystäviinsä ja sukulaisiinsa viikoittain. Yhdeksällä kymmenestä oli vähintään yksi Suomessa asuva läheinen ystävä.

---

Korjattu aiempaa uutista. Kotouttamissuunnitelman tekee osa maahanmuuttajista, eivät kaikki.