Euroviisuyleisön riehaannuttanut Käärijä palasi Suomeen, vastassa oli yleisömeri – "En olisi tehnyt mitään toisin"

Käärijä villitsi Euroopan, mutta se ei lopulta riittänyt Euroviisujen voittoon. Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuneiden runsaslukuisten fanien mielipide oli sunnuntaina kuitenkin selvä: Käärijä oli voittaja.

Lentoasemalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Käärijä kertoi, että lauantain esitys Liverpoolissa meni niin kuin oli tarkoitus.

–  En olisi tehnyt mitään toisin. Olen tosi tyytyväinen siihen. Toki voittoa ei tullut, harmittaa totta kai. Lähdin hakemaan voittoa, olin tosin itsevarma siitä. Oli kova vastus, Loreen, siellä. Se oli päihitettävissä. Mä en pystynyt siihen. Kakkossija, no se on mitä on, Käärijä sanoi.

Ruotsi oli ammattilaisraatien ylivoimainen suosikki, ja se yhdistettynä yleisöäänten toiseen sijaan riitti varmistamaan voiton.

Toiseksi tullut Suomi taas jyräsi yleisöäänestyksen voittoon. Suomi sai yleisöltä täydet 12 pistettä yhteensä 18 maasta – Ruotsille puolestaan ei hellinnyt yleisöltä yhtään 12 pisteen pottia.

Suomalaisten voitonjanosta ehkä kertoo se, että Suomi oli ainoa maa, joka ei antanut Ruotsille yhtään yleisöpistettä.

Yleisön tuki Käärijälle välittyi myös Liverpoolin viisuareenalta, jossa kaikuivat huudot "Käärijä" ja "Cha cha cha", kun Suomi sai Ruotsin ja Norjan raadeilta 12 pistettä sekä välillä myös silloin, kun pisteitä annettiin Ruotsille.

Juontajat joutuivat useaan kertaan pyytämään Käärijää kannattanutta yleisöä rauhoittumaan. Areenan valtasi korviahuumaava melu myös silloin, kun oli Suomen vuoro saada yleisöpisteet.

–  Totta kai se tuntuu hyvältä, mutta siinä vaiheessa, kun tajuat, että et voita, niin ei sekään täysin lievitä oloa, Käärijä eli Jere Pöyhönen kuvaili finaalin jälkeen tunteitaan yleisön tuesta.

–  Sanoin medioille, frendeille ja perheelle, että voitan tämän, ja en voittanut. Olen vähän pettynyt, mutta elämä jatkuu.

Cha cha cha sai myös Euroviisujen mediakeskuksessa toimittajat riehaantumaan kovempaa kuin mikään muu esitys illan aikana.

^{Suomalaistoimittajien} eteen saapui yöllä finaalin jälkeen silminnähden pettynyt artisti.

–  Rehellisesti sanottuna vähän harmittaa, koska se, mitä lähdin hakemaan, oli voitto. Totta kai täytyy olla ylpeä tästä suorituksesta, Pöyhönen sanoi.

–  Olen tosi huono häviäjä, myönnän sen.

Käärijän sijoitus on Suomen paras sitten Lordin voiton vuonna 2006. Suomenkielinen kappale ei ole koskaan sijoittunut Euroviisuissa yhtä korkealle.

–  Olen antanut kaiken, mitä sydämestäni lähtee. Olen antanut kaikkeni tähän juttuun. Olen halunnut, että Suomen kansa olisi ylpeä minusta, ja toivon että he ovat. Ymmärrän, jos he eivät ole, kun en voittanut, Pöyhönen sanoi.

Hän aikoi jatkaa iltaa perheen ja ystävien seurassa.

–  Haluan vain halata heitä ja sanoa, että rakastan heitä.

Suomessa varauduttiin viisujuhliin, jotka toisen sijan myötä kuitenkin latistuivat. Helsingin Kauppatorille kerääntyi yöllä parisensataa ihmistä, mutta juhlinta sujui poliisin mukaan rauhallisesti.

^{Kaksi pitkän linjan} suomalaista euroviisufania suhtautuvat viisut ratkaisseisiin tuomariääniin kriittisesti.

Euroviisuja yli 40 vuotta seurannut toimittaja Anna Muurinen sanoo, että kilpailusta jäi kaksijakoiset tunnelmat. Päällimmäisenä on suomenkielisen kappaleen hieno tulos.

–  Itse kisa jätti kuitenkin aika paljon mietittävää. Raateja on kritisoitu viime vuosina, ja nyt tuntuu selvästi, että niiden tarkoitus on tehdä euroviisumusiikista mahdollisimman geneeristä. Kaikki poikkeamat linjasta torpataan.

Suomen Euroviisuklubin puheenjohtaja Jouni Pihkakorpi on samoilla linjoilla: Käärijän suoritus oli hieno, mutta äänestyksestä jäi suuhun karvas maku.

–  Jos miettii koko systeemiä ja äänestyskäytäntöä, muutaman hengen raadeilla on paljon valtaa kävellä yleisön yli. Petyin siihen, miten raadit äänestivät, Pihkakorpi sanoo STT:lle.

Jokaisen maan raati koostuu muutamasta musiikkialan ammattilaisesta. Muurisen mukaan raadit ovat saaneet osakseen kritiikkiä, koska niiden kautta verrattain pienellä joukolla ihmisiä on suuri valta lopputulokseen.

–  Ylipäätään on kritisoitu sitä, keitä raatien jäsenet ovat, millä perusteella heidät on valittu ja miten heitä on kenties etukäteen ohjeistettu, Muurinen sanoo.

Hänen mukaansa on mielenkiintoista, kuinka eri tavalla raadit ja yleisö suhtautuivat Suomen ja Ruotsin esityksiin.

–  Voidaan kysyä, kenelle Euroviisuja tehdään. Tehdäänkö niitä yleisölle vai tuomareille ja musabisnekselle?

Kun Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006, voittaja ratkaistiin vielä suoralla yleisöäänestyksellä.

–  Raatien tarkoitus oli aikoinaan nostaa euroviisulaulujen tasoa. Niillä haluttiin nimenomaan torpata villit kansan suosikit, jotta lauluissa olisi jotain muutakin arvoa, Muurinen sanoo.

EBU:ssa pitää Muurisen mukaan päättää, halutaanko Euroviisuilta suuria tunteita ja erilaisuutta vai selkeitä radiopop-iskelmiä.

Käärijä itse ei alkanut tuoreeltaan kritisoida äänestyskäytäntöä.

–  Säännöt on säännöt, that's it, artisti sanoi.

^{Ruotsia edusti} Loreen tyylikkäällä popkappaleella Tattoo, jonka hän esitti vahvasti myös finaaliesityksessä. Ruotsi sai monelta ammattilaisraadilta täyden 12 pisteen potin.

Loreen on voittanut Euroviisut aiemmin vuonna 2012 kappaleella Euphoria. Hän on vasta toinen artisti, joka on voittanut laulukilpailun kahdesti. Samaan on aiemmin yltänyt vain Irlannin Johnny Logan 1980-luvulla.

Loreen sanoi pian voiton ratkeamisen jälkeen, ettei ollut vielä täysin tajunnut tapahtuneen historiallisuutta. Laulaja sanoi kokevansa, että hän ei ole tehnyt historiaa yksin, koska ruotsalaiset yhdessä valitsivat hänet edustajakseen.

Euroviisuvoitto on Ruotsille seitsemäs. Ruotsi ja Irlanti jakavat nyt kärkipaikan euroviisuvoittojen tilastossa.