Batman jyrää, mutta yleisö palaa valkokankaiden ääreen hitaasti

Yleisötapahtumia koskevat rajoitukset on purettu, mutta katsojat eivät ole palanneet elokuviin toivotulla tavalla. Ainakaan patoutuneesta kysynnästä ei näy merkkejä.

Elokuvateatterien kävijämäärät ovat helmikuun lopulla ja maaliskuussa olleet 30–40 prosenttia jäljessä siitä, mitä ne olivat vastaavaan aikaan pandemiaa edeltävinä vuosina.

Tarjonnasta ei ole pulaa. Ensi-iltoja on tavanomaista enemmän. Kotimaisia elokuvia on ehtinyt valmistua jonoksi asti teatterien ollessa yleisörajoitusten vuoksi kiinni.

–  Rajoitusten poistumisen jälkeen menee väistämättä aikansa, ennen kuin yleisö löytää takaisin, arvioi Petri Kemppinen.

Levitys- ja tuotantoyhtiö Aurora Studiosia johtavan Kemppisen mukaan ilmiö on havaittu jo ulkomailla. Suomessa rajoitukset olivat tiukempia ja pidempään voimassa kuin missään muualla Euroopassa.

–  Eilen tapaamisessa muiden eurooppalaisten elokuvalevittäjien kanssa puhuimme tästä trendistä. Oli huojentavaa kuitenkin kuulla, että muualla yleisö on joidenkin viikkojen viiveellä saatu liikkeelle, Kemppinen kertoo.

Juuri nyt Suomen katsotuimpia elokuvia ovat perjantaina ensi-iltaan tullut The Batman, animaatio Sing 2 sekä Spider-Man: No Way Home. Joulukuussa ensi-iltaan tulleella Spider-Manilla on yli 245  000 katsojaa. The Batmaniin myytiin kolmessa päivässä yli 38  000 lippua.

Kotimaiset ovat kovilla. Huonot naiset keräsi ensimmäisten 10 päivän aikana 14  000 katsojaa ja Pahanhautoja ensi-iltaviikonloppunaan 3  100 katsojaa.

Rajoitusten vuoksi eri alueilla joulu- ja helmikuussa levitykseen tulleella 70 on vain numerolla oli sunnuntaihin mennessä 39  200 katsojaa. Yhdysvalloissa kuvatulla suomalaiskomedialla Supercool on 3  000 katsojaa.

Sota voi vaikuttaa

Tilanteeseen voi vaikuttaa sota Ukrainassa. Toisaalta elokuvateatterit ovat yli satavuotisen historiansa aikana tarjonneet nimenomaan pakoa arjesta.

–  Keskimäärin taantumien aikanakaan ei elokuvateatterien kävijämäärissä ole näkynyt pudotusta, sanoo elokuva-alan yritysten kattojärjestön Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen.

–  Elokuvissakäynti on suhteellisen edullinen tapa viihtyä kodin ulkopuolella.

Poikkeuksena Koistinen mainitsee tilastollisen kävijämääräpudotuksen 1990-luvun alun lama-aikaan. Silloin ongelma liittyi etenkin kotimaisten vuosia jatkuneisiin onnettomiin katsojalukuihin.

Nyt kotimainen tarjonta on runsasta. Koistinen arvioi, ettei ainakaan toistaiseksi alalla ole vielä pitkäjänteisempää huolta valkokankaan vetovoimasta.

–  Enemmänkin juuri nyt huolestuttaa inhimillinen kärsimys maailmalla.

Koistisen mukaan elokuvateatterien imu voi kiihtyä etenkin, kun ohjelmistoon saadaan enemmän suurella rahalla markkinoituja Hollywood-elokuvia.

–  Se nähtiin lokakuussa, kun oli Dyyniä ja Bondia. Kyllä ihmiset sitten lähtivät liikkeelle.

Kesä on hiljaista aikaa

Elokuvateatterielokuvien vetovoimaan vaikuttaa se, että yksi tehokkaimmista markkinointikanavista oli pitkään suljettuna: elokuvateatterit. Tulevien elokuvien trailerien esittäminen elokuvien alussa on alan mainonnan peruspilareita.

Eikä rajoitusten poistuminen koske ainoastaan elokuvateattereita.

–  Nyt on taas vapaa-ajan tarjontaa. Elokuvat kilpailevat esimerkiksi ravintoloiden kanssa, ja hyviä säitäkin on syytetty, jos elokuvateattereilla on huonoja viikkoja, Koistinen toteaa.

Alalla kannetaan kuitenkin huolta esimerkiksi elokuvateatterien taloudellisesta kantokyvystä. Vuoden paras sesonki vuodenvaihteen molemmin puolin ja helmikuulle asti menetettiin toista kertaa.

–  Kevättä on vielä jäljellä, mutta sen jälkeen alkaa perinteisesti vuoden hiljaisin aika, Petri Kemppinen muistuttaa.

Toukokuusta alkaen suomalaiset käyvät elokuvissa vähemmän kuin muina vuodenaikoina. Ensi-illoille otollinen syyskausi käynnistyy elokuussa koulujen alkaessa.