Jättimäiseksi ilmiöksi nousseen Käärijän seuraaja euroviisupolulle valitaan helmikuussa – UMK jättää Turun taakseen ja siirtyy Tampereelle isompiin kuvioihin

Suomi eli kuluvan vuoden aikana valtavassa Euroviisuhuumassa, kun Käärijä eli Jere Pöyhönen edusti Suomea Liverpoolissa. Cha Cha Cha kaikui niin nuorempien kuin iäkkäämpien suusta, mikä varmisti sen, että Käärijä tulisi jättämään valtavat viisusaappaat täytettäväksi. Noille saappaille kuitenkin etsitään täyttäjä 10. helmikuuta, kertoo Yle.

Seitsemän kisaajaa mittelee helmikuussa Suomen viisuedustajan 2024 tittelistä Tampereen areenalla järjestettävässä Uuden musiikin kilpailussa (UMK). Viime vuosina UMK on järjestetty Turun Logomossa, mutta nyt Yle siirtää tapahtuman moninkertaisen määrän ihmisiä vetävälle areenalle. Ylen mukaan UMK:ssa esiintyy myös Käärijä.

Ylen mukaan kilpailijat julkistetaan tammikuun 10. päivä ja biisit eri päivinä tammikuun aikana. UMK:hon lähetettiin tänä vuonna 419 kappaletta, joiden joukosta kilpaseitsikko valittiin.

–  Hakemusten määrä on kasvanut, mutta sanoisin, että isompi muutos on se, että hakemusten laatu myös kasvaa tosi merkittävästi koko ajan. Taiteellisesti laadukkaiden teosten osuus on koko ajan isompi, sanoo YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen.

^{Ylen tiedotteessa} Hakanen kuvaa UMK:ssa mukana olevan "ensijulkaisunsa tekevän artistin ysäri-dance-tanssittaja, upeaäänisen laulajan voimabiisi, indie-suosikin uran kenties hienoin kappale, kahden nimekkään artistin yllättävä duo kovalla kertsillä, räjähtävä rock-anthem maailmalla keikkailevalta bändiltä, todella intensiivinen biisi yhdeltä tämän hetken kuunnelluimmista artisteista sekä tunnetun artistin nostattava klubi-bängeri".

Hakanen kertoo STT:lle musiikkikattauksen olevan energinen.

–  Se on varmaan ajan henki, mielestäni 4–5 vuotta sitten oli hyvin paljon melankolisia balladeja, nyt mennään energisemmällä fiiliksellä.

Hakanen toimi puheenjohtajana UMK-tuomaristossa, joka seuloi kisakappaleet. Tärkein kriteeri hänen mukaansa luonnollisesti on "biisin hyvyys".

–  Etsitään parasta biisiä. No mistä se paras biisi muodostuu? Siinä on se koukku. Kertosäe tai vastaava pääkoukku on pop-kappaleessa se kaiken ydin, jonka pitää olla tosi vahva. Ja kokonaisuuden pitää olla vahva: tuotannon, sanoituksen, sävellyksen ja laulusuorituksen.

^{Sen lisäksi,} että kappaleen tulee olla hyvä, täytyy esiintyjän kyetä suoriutumaan show'sta – niin UMK:ssa kuin valtavan mittaluokan Euroviisuissa.

–  Pitää olla tietty arvio siitä, että artistit pystyvät henkisesti ja laulullisesti klaaraamaan sen, ja että siinä on tiimi ympärillä. Yle antaa paljon tukea, mutta jos miettii esimerkiksi pressiä ja somea, on se iso myllytys.

Hakanen käyttää esimerkkinä erästä artistia, joka sai pelkästään ulkomailta 450 haastattelupyyntöä – eikä kyseinen artisti ollut voittanut UMK:ta.

–  Jos ollaan viisuissa, tulee New York Times yhtä lankaa pitkin, CNN toista ja Liverpoolin pormestari haluaa tavata. Se on aikamoinen myllytys. Parhaamme mukaan yritämme varmistaa, että siellä on sellaisia, jotka pystyvät vetämään sen viisuruljanssin läpi mahdollisimman hyvin.

Euroviisujen ammattilaisraadit saivat tänä vuonna osakseen kritiikkiä, kun moni arvosteli niiden painoarvoa yleisöääniin verrattuna. Kunkin maan raadissa istuu viisi ihmistä.

Käärijä oli yleisöäänten perusteella selkeä suosikki, mutta tämän vuoden voittaja eli Ruotsin Loreen sai puolestaan ammattilaisraadeilta selkeästi enemmän pisteitä. Vaikka Käärijä keräsi valtavan määrän yleisöääniä, oli Loreenin asiantuntijaraadeilta saaduilla pisteillä kerätty etumatka liian pitkä saavutettavaksi. Lopulta Käärijä hävisi Loreenille alle 60 pisteellä ja sijoittui toiseksi.

Hakanen näkee, että sekä ammattilaisraadeilla että yleisöäänestyksellä on paikkansa niin UMK:ssa kuin Euroviisuissa.

–  UMK:ssa painotus on 25 ja 75 prosenttia. Siitä voi rivien välistä varmaan lukea, mikä UMK:n ajatus on siitä hyvästä tasapainosta, yleisöllä on siinä isompi rooli. Emme ole tehneet koskaan sellaista laskelmointia (kappaleita valitessa), että miettisimme analyyttisesti, että tämä toimii yleisöön ja tämä raateihin, Hakanen sanoo.

–  Meillä toki kun ammattilaisraati tekee niitä valintoja, on siinä (kappaleessa) joku elementti, joka sitä ammattilaisraatia on resonoinut.

^{Ison mittaluokan} artisteja ei ole juuri nähty viisukarsinnoissa takavuosina, mutta nyt kisaajien joukossa on ollut myös suosittuja pitkän linjan artisteja, kuten The Rasmus viime vuonna. Hakanen arvelee, että muutos on tapahtunut, kun UMK:ssa kisanneet ovat näyttäneet alustan mahdollisuudet.

Hän mainitsee Erika Vikmanin, jonka UMK-kisakappale Cicciolina aiheutti ison ilmiön – vaikka voitto menikin toisaalle. Blind Channel puolestaan saavutti suurta suosiota UMK:n ja Euroviisujen kautta niin Suomessa kuin muualla maailmalla.

–  Toisaalta meillä on ollut BESSin ja Kuumaan kaltaisia, aika hyvässä paikassa urallaan olleita artisteja, jotka ovat hypänneet ihan uudelle tasolle (UMK:n myötä). Ja sitten on Teflon Brothersin, The Rasmuksen ja Tommi Läntisen kaltaisia legendaarisia artisteja, jotka ovat kokeneet jonkin tällaisen kiinnostuksen ja relevanssin nousun UMK:n kautta, Hakanen luettelee.

Lisäksi Hakanen huomauttaa, että viimeiset kaksi vuotta UMK-artistit ovat voittaneet merkittävästi Emma-palkintoja. Hän kuvaa musiikkialalla tapahtuneen UMK:n "validioinnin".

UMK:n voittaja edustaa Suomea ensi vuoden Euroviisuissa Ruotsin Malmössä 7.–11. toukokuuta.