play

Kaksitoista erilaista tekoa oli ehdolla Pohjois-Karjalan vuoden 2021 kulttuuriteoksi - äänestys on päättynyt

Äänestys vuoden pohjoiskarjalaisesta kulttuuriteosta on käynnissä.

Äänestys vuoden pohjoiskarjalaisesta kulttuuriteosta on käynnissä.

Kimmo Nevalainen

Kulttuurivuosi 2021 alkaa kääntyä loppusuoralle. Samalla on aika julkistaa Vuoden kulttuuriteko -palkinnon ehdokkaat Pohjois-Karjalassa. Äänestys on päättynyt, ja julkistamme tulokset myöhemmin.

Korona jätti leimansa vuoteen, vaikka samanlaista sulkua vuodesta ei tullutkaan niin kuin 2020 tapahtui.

Kulttuuriväki pääsi taas järjestämään konsertteja ja tapahtumia. Toki mieltä rajoituksia vastaan osoitettiinkin Helsingin tapaan myös Joensuun torilla kesäkuussa.

Normaalia kulttuurikesää ei saatu, ja esimerkiksi Ilosaarirock ja Lieksan Vaskiviikko jäivät pitämättä. Puutteista huolimatta kulttuuri näkyi Pohjois-Karjalassa monipuolisesti niin kuin Vuoden kulttuuriteko -palkinnon ehdokaslistasta näkyy.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hyviä ehdokkaita jäi myös ulkopuolella.

Muistutuksena kerrottakoon, että palkinto ei ole urapalkinto. Se annetaan pohjoiskarjalaisesta kuluvana vuonna korkeatasoisesti ja ammattimaisesti toteutetusta kulttuuriteosta tai -projektista. Se voi olla esimerkiksi yksittäinen esitys, näyttely, levy, kirja, julkaisutoiminta, teossarja tai näytelmä, joka on saanut ensi-iltansa vuoden 2021 aikana.

Palkinnon voi saada yksittäinen taiteilija, tekijä tai työryhmä. Pohjois-Karjalan ulkopuolinen henkilö tai taho voidaan palkita erityissyistä. Vähimmäisvaatimus on, että juuret ovat vahvasti maakunnassa.

Varsinaisesta palkinnosta päättää viisihenkinen raati. Tällä kertaa raadissa ovat teatterintekijä Tiia-Mari Mäkinen, kirjailija-kuvataiteilija-ohjaa Esko-Pekka Tiitinen ja toimittaja Miia Hartikainen. Karjalaisesta sihteerinä toimii kulttuuritoimittaja Suonna Kononen. Raadin puheenjohtaja on tuottaja Kimmo Nevalainen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ehdokkaita on tuttuun tapaan 12.

Ehdokkaiden joukosta Karjalaisen lukijat saavat valita suosikkinsa. Lukija voi äänestää myös omaa ehdokastaan, jos toimituksen laatima lista ei miellytä. Äänestys on päättynyt.

Äänestää voi myös postikortilla osoitteessa Karjalainen/kulttuuriteko 2021, PL 99, 80141 Joensuu. Äänestää saa vain kerran. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan viisi kirjapalkintoa.

Karjalaisen myöntämä Pohjois-Karjalan kulttuuriteko 2021 -palkinnon voittaja julkistetaan tammikuussa 2022. Samassa yhteydessä paljastetaan myös yleisön suosikki.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Voittaja saa palkinnoksi kuvanveistäjä Veikko Myllerin suunnitteleman Veikkonen-patsaan. Kysymyksessä ei ole kiertopalkinto, sillä jokainen voittaja saa patsaasta oman valunsa.

Viidennen Vuoden kulttuuriteko -palkinnon ehdokkaina tänä vuonna ovat:

1. Joensuun kaupunginorkesterin kotimaiset kantaesitykset

Kuva: Irma Lehikoinen

Mikä yhdistää Cecilia Damströmiä, Antti Auvista, Aki Yli-Salomäkeä, Ville Ojasta, Juha Leinosta ja Iiro Rantalaa? He kaikki ovat kotimaisia säveltäjiä, joiden teoksia orkesteri on tänä vuonna kantaesittänyt tai kantaesittää. Määrä on poikkeuksellisen suuri.

2. Kansanteatteri Pokka on lisännyt Joensuun moni-ilmeistä ja pienimuotoista kulttuuritarjontaa

Kuva: Miia Hartikainen

Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokka toi elokuussa ensimmäiseen ensi-iltaansa monitaiteellisen Robinson Crusoe - tarinoita yksinäisyydestä -esityksen. Lisäksi Pokka on pitänyt Salataidekapakka-iltoja ja monia muita pienimuotoisia esityksiä.

3. Kulttuuritehdas Siihtala tuottaa omaa esittävää taidetta ja tarjoaa tiloja ulkopuolisille esityksille

Kaksi vuotta toiminut Kulttuuritehdas Siihtala on vakiinnuttanut paikkaansa Joensuun kulttuurikentällä monipuolisena esitystilana, joka kokoaa yhteen monenlaisia toimijoita. Tilassa on esitetty muun muassa näytelmiä, elokuvia ja konsertteja sekä järjestetty taidekasvatustoimintaa. Esimerkiksi Teatteri Traktori on esittänyt tilassa ansioituneesti koko perheen näytelmiä, viimeisimpänä Muumilaakson marraskuun.

4. Lemmenjuoma-ooppera päätyi lopulta esitettäväksi Utran Uittoareenalle

Kuva: Kimmo Kirves

Joensuun oopperayhdistys joutui siirtämään Lemmenjuoma-oopperan ensi-iltaa useampaan otteeseen. Lopulta ajankohta täsmentyi alkukesään, ja esityspaikka Utran Uittoareena osoittautui oopperan ja yleisön kannalta toimivammaksi kuin tuttu Carelia-sali.

5. Tuomas Liuksen Sudenkorennon kesä -romaani

Kuva: Kimmo Kirves

Tuomas Lius yhdistää uusimmassa romaanissaan nostalgiset ja yksityiskohtaiset muistot 1980-luvun Joensuusta mielikuvitukselliseen ja osin väkivaltaiseen toimintarypistykseen. Romaanissa esitetystä ulkoisesta tukirangasta haaveiltiin jo 1800-luvulla.

6. Lyytin Toiveet ja helyt -levy

Kuva: Joona Möttö

Lyyti eli Lydia Lehtola käsittelee lauluissaan jaksamista ja kokemusta alisuoriutumisesta. Samalla Lyyti pitää pieniä asioita, herkkyyttä, toivoa ja toiveita tärkeinä. "Visuaalisesti voimakkaat tekstit eivät tyhjene hetkessä", kriitikko Arttu Seppänen kirjoitti neljän tähden kritiikissään.

7. Timoi Munnen Unis da mierol -monologi

Kuva: Pia Paananen

Timoi Munne käsikirjoitti ja ohjasi monologin, jota hän kiertää parhaillaan esittämässä ympäri Pohjois-Karjalaa ja laajemmallakin. Pääosin karjalankielinen monologi kertoo pienen karjalaispojan kasvamisesta kohti aikuisuutta ympäristön ennakkoluuloista huolimatta.

8. Minna Ronkainen suomensi ensimmäisen kerran Enheduanna-runoelman

Kuva: Juha Inkinen

Joensuulainen Minna Ronkainen suomensi ihmiskunnan ensimmäisen tunnetun kirjan, sumerilaisen ylipapittaren Enheduannan Suurisydämisin valtiatar -runoelman englanninkielisestä tekstistä. Kirjan kustansi joensuulainen Kirjokansi.

9. Tuukka Tamsin Menolippu ei minnekään -levy

Kuva: Miia Hartikainen

Tuukka Tams julkaisi kesän kynnyksellä Menolippu ei minnekään -levyn, jonka ilmava ja haikea syntikkapop on syntynyt melankoliasta.

"Jouduin yksinkertaistamaan paljon. Saan kappaleesta lopulta paremman mitä enemmän karsin", Tams kertoi Karjalaisen haastattelussa.

10. Joonatan Tolan Punainen planeetta -romaani

Kuva: Jarno Artika

Joonatan Tolan esikoisromaani Punainen planeetta rakentuu hänen taiteilijaisänsä Mikko J. Tolan elämäntarinan ja omien lapsuudenkokemusten kautta.

"Romaani on hullunkurisen perheen hirsipuutivoli ja nasevasukaisin osumin replikoitu draama", kriitikko Teppo Kulmala luonnehti kritiikissään.

11. Taidekeskus Ahjon uudet tuulet

Kuva: Marko Puumalainen

Joensuun taiteilijaseura siirsi Suomen vanhimman taidelainaamon hallinnoimaansa taidekeskus Ahjoon, jonne on esteetön pääsy toisin kuin entiseen galleria Kohinaan oli. Ahjon toiminta oli muutenkin myötätuulessa. Suomen taiteen kultakautta Lähi-Tapiolan kokoelmista esitellyt Lähellä-näyttely keräsi ennätysmäärän kävijöitä.

12. Vääräpyörän Baba Yaga -kuoroteos

Kuva: Tellu Turkka

Tellu Turkan säveltämä ja libretoima liikkuva kuoroteos Baba Yaga perustuu venäläiseen kansansatuun. Sisaruet-kuoron esittämän teoksen sävelkieli ammentaa itäisestä runo- ja rekilauluperinteestä, mutta siinä kuulee myös kansanmusiikin läntisiä ja pohjoismaisia sävyjä unohtamatta populaarimusiikin viitteitä.

Äänestys on päättynyt.

Kohdassa 4 mainittu Utran Uittoareena on osa Laakkonen yhtiöitä samoin kuin sanomalehti Karjalainen.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi