Painetun kirjan myynti laski viime vuonna – vuoden kolme myydyintä teosta saman kirjailijan kynästä

Painettuja kirjoja myytiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän, käy ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen kustannusyhdistyksen pikatilastoista.

Kustannusyhdistyksen jäsenten painettujen kirjojen myynti jälleenmyyjille väheni edellisvuodesta runsaat kaksi prosenttia, kun oppimateriaaleja ei huomioida. Digitaalisen kirjallisuuden myynti puolestaan pysyi tilastojen mukaan jokseenkin edellisvuoden tasolla.

Kirjakauppojen kuluttajamyynnissä painetun kirjallisuuden euromääräinen myynti laski muun muassa tietokirjoissa sekä lasten- ja nuortenkirjoissa. Kaunokirjallisuuden, ulkomaisen kirjallisuuden ja pokkarien myynti sen sijaan kasvoi.

^{Oppikirjamarkkina} on Kirjakauppaliiton mukaan käytännössä sulanut kirjakaupoista kolmessa vuodessa. Vuonna 2021 voimaan astuneen laajennetun oppivelvollisuuden ja maksuttomien oppimateriaalien myötä oppimateriaalimyynti laski viime vuonna kirjakaupoissa 22 prosenttia.

Vuoden 2023 myydyimmät kirjat olivat kaikki saman kirjailijan kynästä. Satu Rämön Rosa & Björkiä, Hilduria ja Jakobia (WSOY) myytiin kaikkia yli 100  000 kappaletta. Rämön teokset menestyivät erityisesti lukuaikapalveluissa.

Painetuista kirjoista myydyin oli Sirpa Kähkösen Finlandia-voittaja 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala). Sitä myytiin 45  900 kappaletta.

Kustannusyhdistyksen pikatilastojen perusteella vaikuttaa Kirjakauppaliiton mukaan siltä, että sähkö- ja äänikirjojen myynnin kasvu on taittunut, vaikka kaunokirjallisuuden myynti äänikirjoina kasvoikin edellisvuodesta kuusi prosenttia. Luvuissa on liiton mukaan kuitenkin epävarmuutta, ja todennäköisesti vuositilastosta paljastuvat myyntiluvut ovat jonkin verran pikatilastoa suuremmat.

Hallituksen suunnitelmat nostaa kirjojen ja oppimateriaalien arvolisävero 14 prosenttiin synkistää alan näkymiä merkittävästi ja aiheuttaa kasvavaa huolta suomalaisten lukutaidosta ja Pisa-menestyksestä, Kirjakauppaliitto sanoo tiedotteessaan.

Liiton mukaan arvonlisäveron nosto on ristiriidassa hallituksen muiden tavoitteiden ja lukutaitopoliittisten toimien kanssa.

–  Kirjallisuuden verotusta tulisi Euroopan parlamentin suosituksen mukaisesti ennemminkin laskea kuin nostaa. Tämä olisi hallitukselta selkeä viesti lukemisen ja lukutaidon tärkeydestä, Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho sanoo tiedotteessa.