Joensuussakin asunut Kaj Chydenius on kuollut – Tuhansien laulujen mies halusi sävelillään auttaa runoa löytämään tiensä kuulijan luo

Säveltäjä Kaj Chydenius on kuollut. Kuusankoskella vuonna 1939 syntynyt Chydenius oli kuollessaan 84-vuotias. Asiasta uutisoi ensin Hufvudstadsbladet, jonka mukaan Chydenius nukkui rauhallisesti pois perheensä ympäröimänä kotonaan lauantaina.

Chydenius sävelsi yksinlauluja, näyttämö- ja elokuvamusiikkia, oopperoita, kuoro- ja kamarimusiikkia, oratorioita ja kantaatteja.

Monet Chydeniuksen tunnetuimmista lauluista ovat 1960- ja 1970-luvun poliittisen laululiikkeen ajalta, jonka keskeisiä nimiä Chydenius oli.

Tuottelias säveltäjä teki pelkästään lauluja tuhatmäärin.

–  Sävellystyössäni on paljon samaa kuin akvarellin maalaamisessa. Ikään kuin otan vesivärit paletista, ja sävellyksen on oltava valmis puolessa tunnissa ennen kuin vesi kuivuu, Chydenius kuvaili STT:lle 80-vuotishaastattelussa.

^{Chydenius syntyi} Kuusankoskella 16. lokakuuta 1939 ja kasvoi Juankoskella suomenruotsalaisessa virkamiesperheessä.

Elämän suuntaan vaikutti lapsuuskodin naapuriin muuttanut musiikinopettaja ja laulaja, joka opetti Chydeniusta laulamaan. Joensuussa lyseon lukiossa musiikinopettaja ohjasi hänkin musiikin tielle.

Lukion jälkeen Chydenius muutti Helsinkiin musiikkiopintoihin. Niiden ohella hän opiskeli myös isänsä, diplomiekonomi Rolf Chydeniuksen toiveesta Helsingin kauppakorkeakoulussa.

–  Isä sanoi, ettei hän usko, että musiikilla elää, mutta jos elää, ilmoittele itsestäsi, Chydenius muisteli.

Ennen varsinaista säveltäjän uraansa Chydenius toimi Hufvudstadsbladetin musiikkikriitikkona.

^{Teosluettelon} ensimmäinen laulu on vuonna 1964 sävelletty Lemminkäisen äidin kehtolaulu Eino Leinon näytelmään Tuonelan joutsen.

Chydenius kokeili tekstittämistä itsekin uransa alkuaikoina, mutta silloinen kumppani ja työtoveri Kaisa Korhonen neuvoi jättämään runojen kirjoittamisen niille, jotka sen osaavat.

Chydenius sävelsikin tuhansia lauluja suomalaisten runoilijoiden, muun muassa Eino Leinon, Aulikki Oksasen ja Eeva-Liisa Mannerin teksteihin. Chydeniuksen sävellyksien monipuolisiin aineisiin kuuluvat niin klassinen laulu, lied, chanson, kansanlaulut, jazz, iskelmät kuin poliittinen laulukin.

^1960-luvulla erityisesti vasemmistopiirit valjastivat teatterin ja musiikin osoittamaan yhteiskunnallisia epäkohtia. Erityisesti Ylioppilasteatterin esittämä Lapualaisooppera Arvo Salon tekstiin nosti nuoret tekijät näkyviin.

60- ja 70-luvuilla Chydeniuksen lauluja esittivät muun muassa Agit Prop, Koiton laulu sekä KOM-teatterin kuoro. Chydenius oli mukana perustamassa ja myös johtamassa KOM-teatteria.

Poliittiset laulut ovat jääneet keskeiseksi osaksi Chydeniuksen tuotantoa, mutta vaikutti siltä, ettei Chydenius jäänyt haikailemaan aikakautta.

–  Viihdyn kaikilla vuosikymmenillä. Olihan 60-luvulla paljon intoa, yhteistä tekemisen iloa, että nyt näytetään. Kun tulee ikää, asioita alkaa tehdä enemmän yksikseen, Chydenius sanoi 80-vuotiaana.

Chydenius oli vuodet 1965–1988 naimisissa Kaisa Korhosen kanssa. He saivat kaksi lasta, Kallen ja Jussin. Vuonna 1991 Chydenius avioitui Jaana Jyrkänne-Chydeniuksen kanssa.