play

"On mahtavaa, että kivun voi unohtaa" – Kansallisbaletin tähtitanssija Salla Eerola on palannut suuriin päärooleihin lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen

Balettitanssija Salla Eerola Helsingissä 3. marraskuuta. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Balettitanssija Salla Eerola Helsingissä 3. marraskuuta. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT-Lehtikuva

Tanssija Salla Eerola sanoo, ettei enää muista kaikkia lonkassaan tuntemiaan kipuja.

Ensi maaliskuussa hän saavuttaa balettitanssijoiden 44 vuoden eläkeiän, muttei aio vielä silloin jäädä eläkkeelle Kansallisbaletista. Eerola on anonut kahta lisäkuukautta, sillä hän haluaa päättää tanssiuransa Kansallisbaletin 100-vuotisgaalassa 28. toukokuuta.

–  On se huikea juttu, kun miettii, että suinkaan kaikki eivät tanssi loppuun asti. Se on mahtavaa, Eerola hymyilee.

Eerola on yksi talon kuudesta tähtitanssijasta, mikä on tanssijoiden korkein luokitus Kansallisbaletissa. Ainutlaatuiseksi hänet tekee se, että hän on tiettävästi ensimmäisenä Kansallisbaletin tanssijana palannut vaativiin päärooleihin lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kun menin siihen leikkaukseen, en olisi ikinä uskonut, että lopetan urani tanssien. On mahtavaa, että kivun voi unohtaa, Eerola sanoo.

"En pystynyt kunnolla kävelemään"

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2011, Eerola palasi toisen lapsensa syntymän jälkeen äitiyslomalta Kansallisbalettiin, mutta pian alkoi kipu oikeassa lonkassa. Lepo ei auttanut, särkylääkkeet eivät auttaneet. Oli epäselvää, mikä tanssijaa vaivasi.

Esityskauden jälkeen Eerola meni tähystysleikkaukseen kesällä 2012. Tähystyksessä lonkan nivelrustossa todettiin vaurioita, joita siistittiin leikkauksessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Toivuin tähystyksestä aluksi tosi hyvin, mutta kivut tulivat nopeasti takaisin. Reippaasti alle vuosi tähystyksen jälkeen todettiin, että rustossa on jo reikä, Eerola kertoo.

Eerolalla oli oikeassa lonkassaan nivelrikko. Se tarkoittaa sitä, että nivelpintoja peittävä kimmoisa rustokudos oli ohentunut ja lopulta osin hävinnyt kokonaan. Kun reisiluun pää hankaa ilman ruston iskunvaimennusta lonkkamaljaan, se sattuu. Eikä rustovaurioita korjaavaa lääkettä ole.

Kesällä 2013 Eerolalle tehtiin toinen tähystysleikkaus ja sen yhteydessä mikrofraktuuraleikkaus, jossa rustovaurioita pyritään paikkaamaan poraamalla pieniä reikiä luuhun.

Eerola kuvaa toisen tähystysleikkauksen tulosta "hirveäksi järkytykseksi".

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  En enää toipunut tanssikuntoon. En pystynyt kunnolla kävelemään. Olin niin kovissa kivuissa, etten voinut edes istua pitkiä aikoja.

Eerola nousi silti Kansallisbaletin lavalle.

–  Tein kaksi kävelyroolia, noidan Kaunottaressa ja hirviössä sekä valokuvaajan roolin Lumikuningattaressa, ja yritin peitellä ontumista. Silloinen baletinjohtaja Kenneth Greve teki roolin ihan minua varten, että voisin tehdä edes jotain.

Nivelrikon syy pimennossa

Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä. Kansallisbaletin vastaava fysioterapeutti Johanna Osmala kertoo, että tuoreen australialaistutkimuksen mukaan balettitanssijat eivät ole suuren liikelaajuutensa vuoksi mitenkään suuremmassa riskissä lonkan nivelrikolle. Tosin pitkäaikaistutkimusta tanssijoiden uran jälkeisestä elämästä ei ole samaan tapaan kuin esimerkiksi ammattilaisjalkapalloilijoista, joilla on muuta väestöä suurempi nivelrikon riski uran jälkeen.

–  Voidaan ajatella, että baletti voi jopa suojata nivelrikolta, koska baletissa käytetään koko lonkan liikelaajuutta ja lonkan alueen hallinta on erinomaista, Osmala kertoo.

Balettitanssijoiksi valikoituu ihmisiä, joilla on hyvä liikkuvuus. Siksi tavalliselle kanta-astujalle hurjilta näyttävät jalan kärjellä tanssiminen tai jalkojen ulkokierto eli jalkaterät ulospäin työskentely eivät ole vaarallisia.

–  Jos niveliä ei toistuvasti pakoteta yli niiden luontaisen liikelaajuuden, se ei ole vaarallista. Baletin harjoittelussa on koko ajan menty terveellisempään ja yksilöllisempään suuntaan, yksilöllisiä eroja rakenteessa kunnioitetaan, eikä enää ajatella että kaikkien pitäisi saada lonkista sama aukikierto, Osmala sanoo.

"Vieläkin kylmät väreet"

Salla Eerola kamppaili näytäntökauden 2013–2014 kokeillen kaikkia mahdollisia keinoja kipujen lievittämiseksi. Mikään ei auttanut.

–  Kun lääkäri otti puheeksi tekonivelleikkauksen, olin heti valmis. Luotin täysin lääkäriin, että nyt on aika.

Ortopedi Mikko Manninen asensi Eerolalle tekonivelen huhtikuussa 2014. Eerola sanoo, ettei leikkaukseen mennessään ajatellut tanssimista tai päärooleja, vaan mahdollisimman hyvään kuntoon pääsemistä.

Lonkan tekonivelen kanssa suositellaan tärähdyksetöntä liikuntaa kuten pyöräilyä, hiihtoa ja vesijuoksua. Balettitanssijan täytyy työssään hyppiä ja tehdä se keveydellä, joka luo illuusion liikkumisen helppoudesta.

–  Lääkäri sanoi, että ellei tule komplikaatioita, ei hän näe syytä, ettenkö voisi tehdä työtä. Tätä työtä voi tehdä erilaisilla intensiteeteillä ja erilaisissa rooleissa.

Kun ensimmäiset kuukaudet leikkauksen jälkeen olivat sujuneet hyvin, Eerola alkoi uskoa paluuseen lavalle. Kymmenen kuukautta leikkauksen jälkeen, helmikuussa 2015, hän tanssi ensimmäisen esityksensä Tero Saarisen Kullervossa.

Rooli oli kevyempi, mutta syksyllä 2015 Eerola tanssi jälleen vaativan pääroolin, Tatjanan Oneginissa.

–  Minulle tulee vieläkin kylmät väreet, kun ajattelen sitä. Se ylitti omat odotukseni ja kaikkien muidenkin, Eerola sanoo.

–  Se tuli vähän nopeasti, mutta minulla oli sellainen olo, että minuun luotetaan. Klassisia rooleja on hyvin erilaisia, ja tässä roolissa ei ollut isoja hyppyjä ja käytin pitempää mekkoa, joten pystyin tekemään jalkojen aukikiertoa oman tilanteeni mukaan.

Ei enää juoksulenkille

Eerolaakin auttanut fysioterapeutti Jarmo Ahonen kertoo tuntevansa Kansallisbaletin ulkopuolelta useamman edelleen aktiivisen tekoniveltanssijan. Heistä neljä esiintyy ensi sunnuntaina Dance Health Finland -yhdistyksen tanssilääketiedeseminaarin gaalassa rohkaisuna muille tekonivelleikkausta harkitseville.

Kansallisbaletissa Eerola on silti ainoa tanssija, joka on jatkanut uraansa ja palannut suuriin päärooleihin tekolonkan kanssa.

Miten se on mahdollista?

–  Olen tehnyt tätä alle kouluikäisestä ja kehoni on päästä varpaisiin tottunut tähän. Mutta kyllä mietin, että kun minulla ei enää ole tarkoituksena hypätä korkeammalle, en hypi niin paljon kuin joku muu. En lähde enää juoksulenkille, mutta se ei tarkoita, ettenkö voisi ottaa juoksuaskelia.

Eerola sanoo kantavansa tietoa tekonivelestä mielessään koko ajan ja tekevänsä työssään kaiken tietoisena oikeasta tekniikasta.

–  Jos ei olisi tätä, pystyisin henkisesti vapaammin tekemään asioita. Tekonivelessä on omat rajoitteensa. Se voi tulla ulos kupista, ja siitä pitää olla jollain tasolla tietoinen koko ajan.

Balettitanssijan eläkeikä koittaa iässä, joka tavallisessa elämässä tarkoittaa keski-ikää. Tekoniveletkään eivät ole ikuisia, mutta Eerolaa ei pelota tekolonkan kuluminen.

–  Kyllä se käy mielessä, mutta siksi mietin tekemistä ja treenaamista siten, että säästän itseäni. Ja kun ensi keväänä päätän urani, se on haikeaa, mutta tuntuu myös tosi hyvältä. Jos pelkäisin, en tanssisi.

Eläkkeelle jääneistä balettitanssijoista on ollut moneksi. Eerolan aviomies Jaakko Eerola oli myös Kansallisbaletin tähtitanssija, mutta lopetti 35-vuotiaana 2012 ja opiskeli hammaslääkäriksi.

–  Minä en tiedä, mitä alan tehdä. Olen tehnyt niin intensiivisen uran, että tarvitsen pienen hengähdystauon ja itseni määrittämisen uudelleen. Odotan jo innolla, että voin alkaa taas harrastaa jotakin, Eerola hymyilee.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi