Joensuulaislähtöisen valokuvataiteilijan Sanni Sepon ja Ritva Kovalaisen tietokirja on nyt Finlandia-ehdokas

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 23.7.2023.

Pohjois-Karjalankin metsät hyvin tunteva Sanni Seppo julkaisi keväällä yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa tekemänsä valokuvataiteellisen tietokirjan nimeltä Pohjoistuulen metsä.

Seppo kertoo, että kirjaa alettiin tehdä noin kuusi vuotta sitten, mutta tavallaan prosessi on kestänyt paljon pitempään.

– Olen tehnyt yhteistyötä Ritvan kanssa jo yli 30 vuotta.

He julkaisivat metsätrilogiansa ensimmäisen osan, suomalaista metsämytologiaa käsittelevän teoksen Puiden kansa vuonna 1997.

– Meillä Suomessa on ollut pyhiä puita ja metsiä. Teimme kirjan ja näyttelyn, joka on kiertänyt Suomen taidemuseoissa ja ulkomaillakin, ja itse asiassa kiertää yhä, parhaillaan Saksassa ja seuraavaksi Yhdysvalloissa, Seppo kertoo.

^Mytologian kautta voi Sepon mukaan ymmärtää, miksi metsät ovat meille niin rakkaita.

Seuraava teos Metsänhoidollisia toimenpiteitä ilmestyi vuonna 2009. Sitä kuvattiin muun muassa Ilomantsissa. Kirja toi esille ihmisten surun, jonka metsänhakkuut jättävät.

Nyt ilmestynyt trilogian kolmas osa on itsessään varsinainen taideteos.

– Luonnonmetsän ymmärtämisessä on ollut tärkeää yhteistyö metsäntutkijoiden kanssa. Luonnonmetsä on monimuotoisen elämän ylläpitäjä ja talousmetsä sen sijaan tuottaa puuta. Niitä ei voi verrata toisiinsa. Moni suomalainen ei ole valitettavasti koskaan edes käynyt sellaisessa, niin vähän niitä on, Seppo sanoo.

Kirja on eräänlainen hätähuuto viimeisten luonnonmetsien puolesta. Jos luonnonmetsä on hävitetty, sitä ei voi Sepon mukaan enää saada takaisin. Myös Suomen valtio hakkaa yhä arvokkaita metsiään. Kirjan alaotsikkona onkin Kuvauksia viimeisistä luonnonmetsistä.

^{Kirja on} kuvattu itäisessä Suomessa Pohjois-Karjalasta Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja aina Sallan maisemiin saakka.

– Luonnonmetsästä on saatettu ottaa puu sieltä, toinen täältä, mutta ilman, että se olisi vaikuttanut metsän luonnontilaan, ekologisuuteen ja monimuotoisuuteen, Seppo tähdentää.

Massiivisessa teoksessa on noin 320 sivua. Kirjan on kustantanut Hiilinielutuotanto ja Miellotar. Kirja on omakustanne.

Helsingissä syntyneellä Sanni Sepolla on vahvat siteet Pohjois-Karjalaan, sillä hänen vanhempansa asuvat edelleen täällä ja Sanni itsekin viettää paljon vapaa-aikaansa heidän ja muiden sukulaisten parissa vanhempiensa luona ja yhteisellä kesämökillä Enon Pahkavaaran suunnalla.