Pohjois-Karjalan Vuoden kulttuuriteko -palkinnon ehdokkaat on julkistettu – katso nimet ja äänestä suosikkiasi

Kulttuurivuosi 2022 alkaa kääntyä loppusuoralle, ja Veikkonen-patsas numero kuusi tarvitsee uuden kodin.

On siis aika julkistaa Pohjois-Karjalan Vuoden kulttuuriteko -palkinnon ehdokkaat.

Koronan ja rokotusten jälkeen kulttuuriväki pääsi taas järjestämään konsertteja, tapahtumia ja kaikkea muuta. Yleisö lähti liikkeelle vaihtelevasti.

Kaikkea oli tarjolla rajoitusten jälkeen enemmän kuin oli tarpeen. Paljon hyviä ehdokkaita jäi yli.

Keskityimme ehdokkaissa tähän päivään ja suuntauduimme tulevaisuuteen.

Siksi ehdolle eivät päässeet esimerkiksi Hassisen Koneen muutamat muistelokeikat Kerubissa ja Värttinän Oi dai -konsertit, joista yksi oli bändin alkuperäisessä kodossa Rasihovissa Rääkkylässä.

Hienoja kokemuksia paikalla olleille.

Sitä on epäilemättä ollut myös Outokummun Outo valo -festivaali, mutta tällä kertaa emme palkitse festivaalia, vaan yksittäisen teon niin kuin aina ennenkin.

^{Muistutuksena kerrottakoon}, että palkinto ei ole urapalkinto. Se annetaan pohjoiskarjalaisesta kuluvana vuonna korkeatasoisesti ja ammattimaisesti toteutetusta kulttuuriteosta tai -projektista. Se voi olla esimerkiksi yksittäinen esitys, näyttely, levy, kirja, julkaisutoiminta, teossarja tai näytelmä, joka on saanut ensi-iltansa vuoden 2022 aikana.

Palkinnon voi saada yksittäinen taiteilija, tekijä tai työryhmä. Pohjois-Karjalan ulkopuolinen henkilö tai taho voidaan palkita erityissyistä. Vähimmäisvaatimus on, että juuret ovat vahvasti maakunnassa.

Varsinaisesta palkinnosta päättää viisihenkinen raati. Tällä kertaa raadissa ovat festivaalijohtaja Anu Laakkonen, kirjailija Tuomas Lius ja toimittaja ja väitöskirjatutkija Sanna Jääskeläinen. Karjalaisesta sihteerinä toimii toimittaja Miia Hartikainen. Raadin puheenjohtaja on tuottaja Kimmo Nevalainen.

^{Ehdokkaita on} tuttuun tapaan 12.

Ehdokkaiden joukosta Karjalaisen lukijat saavat valita suosikkinsa. Lukija voi äänestää myös omaa ehdokastaan, jos toimituksen laatima lista ei miellytä. Äänestys on päättynyt.

Äänestää voi myös postikortilla osoitteella Karjalainen/kulttuuriteko 2022, PL 99, 80141 Joensuu. Äänestää saa vain kerran. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan viisi kirjapalkintoa.

Karjalaisen myöntämä Pohjois-Karjalan kulttuuriteko 2022 -palkinnon voittaja julkistetaan tammikuussa 2023. Samassa yhteydessä paljastetaan myös yleisön suosikki.

Voittaja saa palkinnoksi kuvanveistäjä Veikko Myllerin suunnitteleman Veikkonen-patsaan. Kysymyksessä ei ole kiertopalkinto, sillä jokainen voittaja saa patsaasta oman valunsa.

Kuudennen Pohjois-Karjalan Vuoden kulttuuriteko -palkinnon ehdokkaina tänä vuonna ovat:

1 Arskan Torvirieha

Joensuun kaupunginorkesterin tuuban äänenjohtaja Ari Varpula soitti 40 vuotta kestäneen tuubansoittouransa kunniaksi 40 keikkaa 12 tunnissa eri puolella Joensuuta. Keikat olivat muutaman kappaleen mittaisia.

2 Ville Karttusen Voikukkia ja muita aarteita -lastenlevy

Joensuulainen pitkän linjan muusikko Ville Karttunen on tehnyt lastenmusiikkia 20 vuotta. Sen kunniaksi hän julkaisi levyn, jolle teki kaiken itse: sävelsi, sanoitti, lauloi, soitti kaikki instrumentit, äänitti ja miksasi.

3 Gabriel Kivivuori Serenon Klami-kilpailun voitto

19-vuotias laulaja Gabriel Kivivuori Sereno voitti neljännen kerran järjestetyn Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun nuorten sarjan La pájara -sävellyksellään. Kivivuori Sereno on opiskellut sävellystä yksityisesti vasta runsaat kaksi vuotta.

4 Anna mulle tähtitaivas – musiikkinäytelmä Katri Helenasta Riäkkyteatterissa

Näyttelijänä paremmin tunnettu Kaija Pakarinen kirjoitti Riäkkyteatterille Rääkkylän Paksuniemeen uuden näytelmän Katri Helenasta, koska ei tuntenut aikaisempia miesten kirjoittamia Katri Helena -näytelmiä omakseen. Lopputuloksena oli hauska ja viihdyttävä musiikkinäytelmä, jossa oli loppupuolella myös tummempia sävyjä.

5 Anne-Mari Lemmetyisen esikoisromaani Toiveiden ja huokausten talot ja Parantola-näyttely

Anne-Mari Lemmetyisen esikoisromaani sijoittuu Kontioniemen keuhkoparantolaan, Lieksaan ja Pielisjärvelle. Historiallinen romaani poiki vielä eri tekniikoilla tehdyn näyttelyn, joka nähtiin Lehmon ja Kontiolahden kirjastoissa.

6 Lenkki – kansanterveyskarnevaali

Pohjois-Karjala-projektista innoituksensa saanut iltamaperinteen jatkaja Lenkki – kansanterveyskarnevaali on Henry Räsäsen, Timoi Munnen ja Juhani Joensuun yhteistyön tulos. Esityksessä on sekä huumoria että silkkaa asiaa. Sitä on viety erityisesti kylille eri puolilla maakuntaa.

7 Niina Mantsinen Joensuun taidemuseo Onnin kesänäyttelyssä

Liperistä kotoisin oleva kuvataiteilija Niina Mantsinen vakuutti taidemuseon suurnäyttelyssä yhdessä graffititaitelija EGSin kanssa. Vuonna 1986 syntyneen tekstiilitaiteilijan ilmaisukieli yhdistelee graffitteja ja muita urbaaneja merkkejä perinteisiin tuftaamalla tehtyihin ryijyihin. Taidemuseon näyttely toi Mantsisen töihin uutena elementtinä myös karjalalaista kuvastoa. Mantsinen työskentelee sekä Helsingissä että Viinijärvellä.

8 Camilla Nissisen Meitä vastaan rikkoneet -esikoisromaani

Joensuulainen pedagoginen informaatikko Camilla Nissinen kirjoitti nuoresta Siljasta, joka kasvaa Jehovan todistajien yhteisössä. Toisena aikatasona on aikuistuneen Siljan kamppailu osastolla syömishäiriötä vastaan. Kasvutarina kertoo eristävästä yhteisöstä ja sairastumisesta.

9 (proto)Torvisen Toinen isi -levy

Vaihtoehtorockia tekevä (proto)Torvinen pohtii kolmannen sooloalbuminsa lauluissa muun muassa maailman tilaa ja ulkopuolisuuden kokemusta. Taiteilijanimen takana on joensuulainen muusikko, kirjastonhoitaja ja perheenisä Timo Torvinen. Toinen isi ilmestyi jo viime vuonna, mutta vasta joulun alla, joten se ei ennättänyt viime vuoden kulttuuriteko-ehdokkaaksi.

10 Sirpa Sulopuiston Annan albumi -tietoteos

Kauppaneuvos Antti Juhana Mustosen Anna-tyttären historia kiinnosti Sirpa Sulopuistoa jo vuosikymmeniä sitten, kun hän työskenteli Mustosen talona tunnetussa Koskikatu 1:ssä. Runsaasti eri kuvamateriaalia sisältävä teos on Leea Waseniuksen taittama.

11 Sami Tissarin Krysa-esikoisromaani

Krysa sijoittuu vaihtoehtoiseen Neuvostoliittoon, jossa hallitsevat totalitarismi ja koneet. Joensuulaisen metsurin Sami Tissarin romaani on spekulatiivista fiktiota dystopian elementeillä. Sivilisaatio katoaa, kun krysa-tekoäly sammuu. Päähenkilö Pavel käy läpi miksi maailmalle kävi kuten kävi.

12 Ukko Tornin Huntu – kun okkultismi saapui Suomeen -dokumentti

Huntu – kun okkultismi saapui Suomeen -dokumentissa tutkijat ja okkultismiin perehtyneet kertovat, kuinka okkultismi ja esoteria tulivat Suomeen. Parikymmentä haastateltavaa kertoo esimerkiksi, kuinka okkultismi linkittyy Suomen presidentteihin, kirjailijoihin ja taiteilijoihin. Nurmeslainen Ukko Torni ohjasi, kuvasi, tuotti ja leikkasi dokumentin vuoden sisällä käsikirjoittaja-juontaja Rikhard Larvannon kanssa.