play

Tieto-Finlandiaa tavoitellaan tänä vuonna muun muassa sosiaalipolitiikalla, rahankäytön järkevöittämisellä ja Yhdysvaltain historialla

Palkinnosta kilvoittelevat Ritva Kylli (Suomen ruokahistoria) , Markku Henriksson (Tähtilipun maa), Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen ( Wivi & Hanna), Osmo Soininvaara (2020-luvun yhteiskuntapolitiikka), Julia Thurén (Kaikki kuluttamisesta) ja Osmo Tapio Räihälä (Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa). LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Palkinnosta kilvoittelevat Ritva Kylli (Suomen ruokahistoria) , Markku Henriksson (Tähtilipun maa), Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen ( Wivi & Hanna), Osmo Soininvaara (2020-luvun yhteiskuntapolitiikka), Julia Thurén (Kaikki kuluttamisesta) ja Osmo Tapio Räihälä (Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa). LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

STT-Lehtikuva

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilvoittelee tänä vuonna kuusi teosta. Aiheet ulottuvat Yhdysvaltain historiasta Suomen ruokahistoriaan, tienraivaajanaisista kulutusvalintoihin ja yhteiskuntapolitiikasta nykymusiikkiin.

–  Ehdokaskirjoissa on moniulotteisen fiksuuden ja osuvan ulosannin lisäksi jonkinlaista erityistä karismaa, vaikuttava ja vakuuttava presenssi, kuvaili ehdokkaat valinneen lautakunnan puheenjohtajana toiminut suomentaja Sampsa Peltonen puheessaan.

Ehdokkaiden valinnasta vastasivat Peltosen kanssa päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja toimittaja Maria Romantschuk.

Palkinto on 30  000 euroa, ja palkittavan teoksen valitsee Miltton Oy:n varatoimitusjohtaja Katri Makkonen. Tietokirjallisuuden Finlandia jaetaan tänä vuonna 34. kerran.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan 1. joulukuuta.

Historiaa Suomessa ja Yhdysvalloissa

Emeritusprofessori Markku Henriksson on ehdolla teoksellaan Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia (Tammi). Teos käsittelee Yhdysvaltain historiaa aina varhaisista intiaanikulttuureista viime vuoden presidentinvaaleihin asti.

Valintalautakunta kehuu teosta ihailtavan hallituksi esitykseksi valtavasta aiheesta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkija Ritva Kylli puolestaan vie lukijat perehtymään kirjan nimen mukaisesti Suomen ruokahistoriaan suolalihasta sushiin saakka (Gaudeamus). Valintaraadin mukaan teos luotaa suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia kattavasti ja mukaansatempaavasti.

Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen kirjassa Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena) paneudutaan lasikattoja pirstoneiden arkkitehti Wivi Lönnin ja kauppaneuvos Hanna Parviaisen elämään. Kaksikko tapasi vuonna 1911, minkä jälkeen he vaikuttivat tiiviisti toistensa elämään liki kolmen vuosikymmen ajan aina Parviaisen kuolemaan saakka.

Lautakunta kiittelee kaksoiselämäkertaa raikkaaksi ja taitavasti kirjoitetuksi antoisaksi teokseksi sekä nostaa esiin myös kirjoittajien lämpimän suhtautumisen kohteisiinsa.

Yhteiskuntaa, kulutusta ja musiikkia

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Osmo Soininvaara analysoi markkinoiden ja julkisen vallan roolia kirjassaan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (Teos), joka tekijänsä mukaan on reilun vuosikymmenen kypsynyt yhteiskunnallinen puheenvuoro.

Teos saa valintaraadilta kiitosta asiantuntevasta ja ennakkoluulottomasta ajattelusta sekä ratkaisukeskeisyydestä.

Julia Thurén puolestaan opastaa teoksessaan Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus), miten jokaisen on mahdollista löytää järkeviä rahankäyttökohteita kuten vapautta, turvallisuutta ja merkityksellisyyttä.

Raadin mukaan teos täyttää tietokirjallisuuden tärkeää demokratisointitehtävää avaamalla kulutusyhteiskunnan rakenteita ja lainalaisuuksia arkielämän tasolla.

Säveltäjä Osmo Tapio Räihälä taas pohtii nykymusiikkia teoksessaan Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena). Kirja osoittaa tekijänsä mukaan, ettei nykyajan vakava musiikki ole sittenkään niin vakavaa eikä välttämättä edes kovin vaikeaa.

Tuloksena on Finlandia-raadin mukaan elitismiä hälventävä tietokirja, jossa kuuluu kirjoittajan persoonallinen ääni.

Urakka sivisti myös lautakuntaa

Ehdokaskuusikon valinnassa tärkeässä osassa oli intuitio, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Sampsa Peltonen STT:lle.

–  Kun ajattelee sitä valtavaa skaalaa kirjoja, aihepiirejä ja käsittelytyylejä, niin eiväthän ne ole vertailukelpoisia keskenään.

Valinnoissa on luotettu siihen, mitkä kirjat ovat puhutelleet raadin jäseniä sekä paitsi sisältäneet tietoa, myös onnistuneet sen välittämisessä yleisölle.

Tietokirjojen skaala on lähtökohtaisesti valtava, Peltonen huomauttaa: viihteellisistä elämäkerroista rajatun aihepiirin tieteellisin teoksiin, politiikasta kulttuuriin.

Peltonen uskoo, että Finlandia-ehdokkaat kuvastavat myös suomalaisen tietokirjallisuuden kenttää laajemminkin, vaikka kyse onkin toki kolmen lukijan valinnoista.

–  Mielestäni tässä on sangen suuri skaala maantieteellisesti, historiallisesti ja aihepiirien mukaan, Peltonen kuvailee ehdokkaita.

Suomalaisen kirjallisuuden taso on Peltosen mukaan ylipäänsä korkea, mikä näkyy tietenkin myös tietokirjoissa. Urakan myötä myös hänen oma käsityksensä suomalaisesta tietokirjallisuudesta on laajentunut.

–  Pääosin saimme todella hyvää luettavaa ja sivistyimme kovasti itse, Peltonen sanoo.

Yhtään kaunokirjaa lautakunnan puheenjohtaja ei ole vuoden aikana ehtinyt lukemaan.

–  Ei ole vain ehtinyt. Se on ollut ihan mahdotonta.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi