Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden joukossa esikoisteos Elolliset sekä Miki Liukkosen postuumisti julkaistu romaani

Elämä on synkkää, mutta myös toivoa on. Näin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaat valinneen lautakunnan puheenjohtaja, lukupiiriaktivisti ja bloggaaja Kirsi Ranin kuvaili torstaina kolmen hengen raadin yli 150 kirjan luku-urakan teemoja ja tunnelmia.

Ehdolle raati valitsi kuusi romaania. Joukossa ovat heinäkuussa kuolleen Miki Liukkosen postuumisti julkaistu Vierastila (WSOY) ja Iida Turpeisen kehuvia arvosteluja kerännyt esikoisteos Elolliset (S&S). Muut ehdokkaat ovat Laura Gustafssonin Mikään ei todella katoa (Like), Antti Hurskaisen Suntio (Siltala), Pasi Ilmari Jääskeläisen Kuurupiilon anatomia (Atena) ja Sirpa Kähkösen 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala).

STT kysyi palkinnon myöntävältä Suomen Kirjasäätiöltä, onko Vierastilan ehdokkuus ensimmäinen kerta, kun Finlandia-palkinnon saajaksi on ehdolla postuumisti julkaistu teos tai ehdokkaana edesmennyt kirjailija. Säätiön mukaan lasten- ja nuortenkirjallisuudessa oli vuonna 2016 ehdolla Seita Vuorelan postuumisti julkaistu Lumi (WSOY), mutta muista mahdollisista tapauksista säätiöllä ei ollut varmaa tietoa.

Ranin kertoi torstaisessa julkistustilaisuudessa raadin etsineen teosta, joka puhuttelee tässä ajassa mutta kestää myös aikaa. Lisäksi ehdokkaiden haluttiin olevan mieluummin uudistavia kuin toistavia.

^Arvioiduissa kirjoissa oli Raninin mukaan kymmeniä koskettavia ja riipaisevia kuvauksia mielen järkkymisestä. Hän sanoi, ettei helppoa ollut lukea sodastakaan, sillä mieli sitoi tarinat yhteen nykyisten maailman tapahtumien kanssa.

Kirjoissa käsiteltiin myös monenlaisia erilaisia ihmissuhteita. Ranin kertoi onnellisten suhteiden olleen harvassa.

–  Välillä teki mieli neuvoa fiktiivisiä hahmoja: älä juo, unohda Tinder, hän sanoi puheenvuorossaan.

Voittajateoksen valitsee professori ja tanssitaitelija Jorma Uotinen. 30  000 euron palkinnon saaja julkistetaan marraskuun 29. päivänä.

Uotinen kertoi tilaisuudessa ensin kauhistuneensa vastuusta, kun häntä pyydettiin valitsijan tehtävään. Pestiään hän sanoi pitävänsä äärimmäisen iloisena asiana, vaikka kertoikin olevansa hidas lukija, jolla on tapana palata lukiessaan tekstissä taaksepäin.

–  Jo kauhistuin, jos ne ovat kaikki tuhatsivuisia, mutta ei näytä ihan olevan kuitenkaan, hän sanoi naurahtaen kirjapino sylissään.

^{Liukkosen teosta} raati kuvailee tarkan havainnoitsijan verbaaliseksi pyöritykseksi ja pirstaleiseksi runsaudensarveksi. Ehdokkuuden julkistamisen yhteydessä valitsijalautakuntaan kuuluvat elokuvatuottaja Ilkka Matila ja kirjakauppias, galleristi Eira Sillanpää lukivat katkelman Vierastilasta.

Raadin mukaan Gustafssonin Mikään ei todella katoa on vimmainen ja ajoittain jopa hulvaton kertomus pieleen menneen maailman laidalta ja se onnistuu hätkähdyttämään ja vaikuttamaan monella tasolla. Hurskaisen Suntiota raati sanoo poikkeuksellisen intohimoiseksi kertomukseksi, jossa kieli on yhtä tarkkaa kuin päähenkilön ajattelu.

Jääskeläisen teoksen maailman raati kertoo olevan omalakinen ja taianomainen. Tilaisuudessa Jääskeläinen sanoi pyrkineensä luomaan romaaniin hahmon, joka jää normien, normatiivisen yhteiskunnan ja kaikkien määritelmien ulkopuolelle ja joka kokee ulkopuolisuuden mahdollisimman kivuliaalla tavalla.

^Sukupuuttoon kuolleesta stellerinmerilehmästä kertovaa Elollisia raati kehuu tieteen historian yhdistämisestä usealla eri aikatasolla ja hienosyisesti kerrotuista henkilöistä.

–  Elolliset tekee tuntemattomasta luontokappaleesta niin elävän, että lukijana haluaa mennä museoon hengittämään samaa ilmaa luurangon kanssa, raati perustelee Turpeisen teoksen ehdokkuutta.

Kähkönen saa raadilta tunnustusta vahvasta ja avarakatseisesta kertojanäänestä, joka nivoo menneisyyden taakat ja haavat historian käännekohtiin.

Liukkonen oli Finlandia-ehdokkaana myös vuonna 2017 romaanillaan O. Samoin Gustafssonille ehdokkuus on toinen, sillä vuonna 2011 ehdolla oli hänen teoksensa Huorasatu.

^{Kähköselle ehdokkuus} on kaunokirjallisuudessa peräti neljäs. Aiemmin ehdolla ovat olleet Tankkien kesä, Graniittimies ja Lakanasiivet. Lisäksi Kähkönen on ollut tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana kirjallaan Vihan ja rakkauden liekit – Kohtalona 1930-luvun Suomi.

Kirjasäätiö jakaa Finlandia-palkinnot vuosittain kolmessa kategoriassa. Kaunokirjallisuuden lisäksi tunnustus myönnetään tietokirjallisuudessa sekä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kauno- ja tietokirjallisuus kilpailivat aiemmin samassa kategoriassa, mutta vuonna 1989 tietokirjat saivat oman Finlandiansa.

Myös lukijat voivat äänestää suosikkiaan kategorioiden ehdokkaista Suomen Kirjasäätiön verkkosivulla. Lukijoiden suosikit paljastetaan palkintotilaisuudessa.

^{Kirjallisuuden} Finlandia-palkinto jaetaan tänä vuonna 40. kerran. Juhlavuoden kunniaksi Suomen Kirjasäätiö järjesti lukijaäänestyksen kaikkien aikojen Finlandia-voittajasta, joka julkistettiin lokakuussa Helsingin Kirjamessuilla. Eniten ääniä vei vuoden 2012 kaunokirjallisuuden palkinnon voittanut Ulla-Lena Lundbergin Is/Jää.