play

Näkökulma: Metsäläisten kansallinen itseruoskinta hirvittää – Suomen metsät ovat edelleen nettonielu ja kasvavat enemmän kuin niitä hakataan

Jyrki Utriainen

Suomen metsät ovat pilalla.

Ne eivät kasva, ne ovat muuttuneet päästölähteeksi, ja ne on raiskattu hakkaamalla valtaviksi aukoiksi.

Metsien kasvu taittui viime vuonna kuin Broman Groupin tulos.

Edes Amazonin sademetsiä ei ole kohdeltu tällä tavoin.

Metsänomistajat ovat rikollisia, ja metsäteollisuus on mistään piittaamaton demoni.

Vuosi 2021 oli lopullinen katastrofi suomalaismetsissä – tai oikeammin metsäpelloissa – eiväthän ne mitään oikeita metsiä ole.

Metsien kasvu taittui viime vuonna kuin Broman Groupin tulos.

Näin voisi päätellä viime viikkojen uutisten ja somehuutamisen perusteella.

Viime viikkojen keskustelu sai alkunsa siitä, kun Luonnonvarakeskus Luke julkisti joulukuussa kasvihuonekaasuinventaarionsa. Se koskee vuotta 2021. Siinä käy ilmi, että metsien kasvu on hidastunut ja maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi.

Siitä alkoi älämölö, jossa etenkin vihreiden puolue-eliitti lietsoi jälleen ilmastokeskustelulle uutta normaalia – kuin perussuomalaiset maahanmuutolle.

Siinä on paljon syyllisiä, kaikki on tehty metsissä väärin, harvennukset ovat laittomia, ja hakkuut tulee kieltää. Vihreiden tarjoamat ratkaisut ovat kovin yksinkertaisia Kallion betonikuplassa.

Suomen metsiä on inventoitu sata vuotta. Vihreät ovat valmiit tuomitsemaan kaiken yhden vuoden perusteella.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Vihreiden puolue-eliitti lietsoi jälleen ilmastokeskustelulle uutta normaalia – kuin perussuomalaiset maahanmuutolle.

Suomen metsät kasvavat edelleen enemmän kuin puuta poistuu, mutta metsien kasvu taittui 2021. Metsät kasvoivat arviolta 103,2 miljoonaa kuutiota.

Kasvun taittuminen, jota jotkut romahdukseksikin ovat kuvanneet, tarkoitti käytännössä sitä, että metsät kasvoivat 0,3 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin edellisvuonna julkaistussa arviossa.

Enimmillään kasvu on ollut jopa 108 miljoonaa kuutiota.

Kasvun ja poistuman väliin jäi 2021 edelleen noin 12 miljoonaa kuutiota puuta. Sen verran siis metsiin kertyi vuoden aikana lisää puuta.

Metsämme ovat edelleen valtava hiilivarasto – ja edelleen nettonielu. Ilmasto hyötyy, kun metsät kasvavat ja voivat hyvin.

Tämän metsien kasvukäänteen ja edellisvuotta runsaampien hakkuiden takia kuitenkin koko maankäyttösektori – metsät, maatalous, rakennettu maa jne. – kääntyi päästölähteeksi. Metsien kasvu ei enää riittänyt kompensoimaan muun maankäytön päästöjä.

Miksi sitten metsien kasvuvauhti on taittunut?  

Keskeinen syy on männiköiden kasvun hiipuminen etenkin pohjoisessa Suomessa. Metsistämme noin puolet on mäntymetsiä, ja niistä iso osa on tullut siihen ikään, että kasvutahti hidastuu.

Luken mukaan myös viime vuosien kuivuus on vaikuttanut männyn kasvuun ja käpyvuosikin verotti omansa: energia menee kasvun sijaan käpyjen tuottamiseen.

Osasyynä kasvun taittumiseen on Luken mukaan myös se, että mäntytaimikoiden harvennukset ovat olleet osin liian voimakkaita.  

Luken tutkimuspäällikkö Kari Korhonen toteaa kuitenkin, että jo yksistään kuivat kesät, käpysato ja puuston ikärakenne selittävät männiköiden kasvun hiipumisen 2021.

Suomen metsiä on inventoitu sata vuotta. Viimeiset vuosikymmenet metsän vuotuinen kasvu on kiihtynyt.

Luke arvioi, että kasvu pysyy yli 100 miljoonan kuution tasolla tulevat vuodetkin, jos hakkuumäärät pysyvät ennallaan.

Asiaa mutkistaa se, että Suomi on sitoutunut EU:n hiilinielutavoitteisiin. Metsillä taas on keskeinen vaikutus siihen, saavuttaako Suomi nämä tavoitteet vai ei.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Luotetaan suomalaiseen metsäosaamiseen ja asiantuntijoihin.

Metsissä voimme jokainen tehdä kuitenkin voitavamme.

Viime viikkojen perusteella ainakin katseet ovat kääntyneet liian voimakkaisiin harvennuksiin, tai pikemminkin siihen, että niitä saadaan vähennettyä.  

Ylipäänsä: tehdään hakkuut oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla ja huolehditaan jatkotoimista tinkimättä.

Lisätään lannoituksia ja tehdään nekin oikeaan aikaan, paikkaan ja tapaan.

Luotetaan suomalaiseen metsäosaamiseen ja asiantuntijoihin.

Ympäristöpaniikki ja syyllistäminen eivät ilmastoa pelasta. Ne luovat vain ahdistusta ja palvelevat ainakin yhden poliittisen liikkeen päämääriä.

Tekoja ympäristön muuttuminen ja ilmastonmuutos kuitenkin vaatii.

Aloitetaanko metsissä sillä, että huutamisen sijaan kaikki tulevat taimikoille talkoisiin?

Hoitorästejä ja pusikoituneita eli huonosti kasvavia metsiä Suomessa riittää. Kirveellä ja sahalla saadaan tulevalle kasvulle ja sen kiihtymiselle taas edellytykset.

Lyhyen aikavälin tilastoista ei pidä tehdä liian nopeita ja pitkälle meneviä päätelmiä.

Eikä varsinkaan hirttää koko metsäalaa ja metsänomistajia – ja harjoittaa tätä hirvittävää kansallista itseruoskintaa.

Ennätämme kyllä korjata virheet, ja sitä, mikä ei ole rikki, ei ole syytäkään korjata.

Ja arvatkaa mitä?

Se Broman Groupin tulos oli viime tilikaudelta 25,8 miljoonaa euroa. Se on kova saavutus tässä maailmantilanteessa. Olen edelleen varma, että Bromanin tuloskasvu kiihtyy taas tulevina vuosina.  

Niin tulee käymään Suomen metsienkin kasvulle, kun tehdään rauhassa oikeita päätelmiä ja toimia. 

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi