play

Syöpä uudisti Matti Puhakan arjen arvot - ministeri sai aikanaan paljon arvostelua, mutta puukkojen yö mahdollisti Nokian voittokulun

Matti Puhakka ei ole menettänyt elämänhaluaan vaikeasta sairaudestaan huolimatta.

Matti Puhakka ei ole menettänyt elämänhaluaan vaikeasta sairaudestaan huolimatta. Kuva: Kimmo Kirves

Heikki Arppi

Tuliko kavala käärme pitkin Mönnin komeaa siltaa? Ainakin se luikerteli Pilkkasuontiellä ja erehtyi Jakokosken museokanavan sijasta kääntymään Pielisjoen rantaan ja siellä 12 vuotta komeaa omakotitaloa isännöineen ministeri Matti Puhakan taloon.

- Syöpä tuli täytenä yllätyksenä. Ennuste on huono, kertoo Puhakka, 75, arkensa isosta muutoksesta.

Niinpä. Kukaan ei tiedä päiviensä lukumäärää.

Sairastumisensa myötä Puhakka on irrottautumassa lähes kaikista luottamustehtävistä, joita virkeälle ja aikaansa tiiviisti seuraavalle eläkeläiselle on kertynyt runsaasti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yli 18 vuotta Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtajana toiminut ja siinä jatkava Puhakka sai joulukuussa liiton korkeimman kunnianosoituksen, kultaisen ansiomerkin ruusukkein.

- Toinen yhä jatkuva puheenjohtajuus on Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistyksen hallituksessa. Yhdistykselle valmistuu Joensuun Sepänkadulle syksyllä uusi asuintalo.

Tikkamäellä vierailut saavat Puhakan kehumaan Siun sotea.

- Resurssien jakaminen ja toimivuus on erinomaista potilaan kannalta. Meille onkin helppoa omaksua valtakunnallinen sote-uudistus, kun olemme tätä harjoitelleet jo vuosia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksi toimiala kuitenkin huolettaa häntä.

- Nuorison hätähuutoon on vastattava. Epäsosiaalinen kehitys vaatii nopeasti korvaavia toimia, muutoin meillekin Ruotsin tapaan syntyy eriytynyt, yhteiskunnasta ja yhteisvastuusta irtaantunut kansanosa.

Puhakan (sd.) eduskuntakausi käsitti 18 vuotta, joista peräti 2 913 päivää ministerinä. Saavutusta kuvaa se, että Matti Vanhanen (kesk.) pääsee samaan vasta tänä keväänä eikä tasavallan presidentti Sauli Niinistöllekään ministeripäiviä kertynyt kuin pari viikkoa enemmän.

Pitkään Puhakka oli Pohjois-Karjalan pitkäaikaisin ministeri ohitettuaan takavuosikymmenten arvostetun Antti Kukkosenkin (maalaisl.). Eduskunnan nykyinen puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ehti kuitenkin pari vuotta sitten hänen ohitseen ja on ollut ministerinä 2 996 päivää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Olen ilolla seurannut Anun uraa. Hänkin sai riittävästi rapaa, kun joutui oman maakunnan sijasta huolehtimaan koko Suomen asioista, Puhakka sanoo.

Loanheitto on tuttua myös hänelle itselleen. Harri Holkerin (kok.) hallituksen ministeriaikoina rahaa jaettiin asukasmäärään nähden Pohjois-Karjalaan todella paljon, mutta usein Puhakka haukuttiin omassa maakunnassaan. Myös siirtyminen kesken kauden hallituksesta Kelan johtajaksi vuonna 1996 kirvoitti monet moitteet vihreän oksan vetovoimasta.

- Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) kanssa kävimme pitkän kädenväännön, sillä hän ei olisi halunnut päästää puolueensa ryhmänjohtajaa minnekään.

Ryhmänjohtajuus oli Puhakalle ongelmallista aikaa. Aisan yli potkijoita 63 demariedustajassa riitti. Arja Alho joutui eroamaan valtiovarainministerin tehtävästä Sundqvist-jupakassa. Ryhmäkurin pelisäännöt kyseenalaistivat muun muassa Sinikka Hurskainen ja erityisesti oman vaalipiirin Esa Lahtela, tuon ajan Hannu Hoskonen (kesk.).

- Lahtela oli oman tiensä kulkija, sellainen muurahaisen munien kerääjä, hymyilee Puhakka.

Puhakka koki poliittisen uransa pahimman hetken ja putoamisen eduskunnasta vuoden 1991 vaaleissa. 12 ääntä lisää, niin hän olisi ohittanut Arkadianmäelle nousseen Pirkko Laakkosen (krist.).

- Välivuosina oivalsin, että elämä ei ole vain politiikkaa.

Seuraavissa vaaleissa Puhakka sai upean vaalivoiton, mutta putoaminen oli opettanut häntä.

- Yritin opastaa Säde Tahvanaista (sd.) ja muita kansanedustajauntuvikkoja, että menkää mahdollisimman usein eduskunnan kuplasta kansan pariin.

Puhakan valinnat eivät jääneet myöhemminkään ilman arvostelua. Maakunnan demarit junttasivat hänet työllä maakuntajohtajaksi ja nopea paluu eduskuntaan ja heti perään Kelaan koettiin kaksinkertaiseksi petturuudeksi.

Kelan johtajuuskilvan Puhakalle hävinnyt ex-kansanedustaja Lea Savolainen (sd.) puolestaan syytti hyvä veli -verkostoa jäädessään pätevyydessä laitosmiehelle.

Kelan 14 vuotta olivat Puhakalle antoisaa aikaa. Hän vastasi muun muassa koko informaatioteknologian toimialasta, koulutuksesta, kiinteistöistä ja kansanterveydellisestä kuntoutuksesta.

- Loimme sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kantajärjestelmän, joka tehtiin omalle konekapasiteetillemme. Kaikille suomalaisille suunnattuna digitalisaationa se oli ainutlaatuinen ja verottajan järjestelmään verrattuna paljon laajempi.

- Maailma on täynnä tekemätöntä työtä ja työttömyysturvankin pitää olla vastikkeellista. Jokaisella meillä on vastuu kansantulosta.

Hän on ihmetellyt työperäisen maahanmuuton ympärillä vellovaa keskustelua.

- Me jo aikoinaan rakensimme verohelpotuksia, jotta Suomeen saataisiin osaamista maailmalta. Minne ne ovat kadonneet?

Puhakan aloittaessa liikenneministerinä Kalevi Sorsan IV hallituksessa Suomi oli käytännössä kahden puolueen blokki. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli pitänyt kokoomuksen paitsiossa vuoden 1958 yöpakkaskriisistä asti eikä edes vaalivoittajana sillä ollut mahdollisuuksia hallitukseen.

- Me ja keskusta osasimme tehdä toisillemme kompromisseja, mikä on monipuoluejärjestelmämme ydin. Sorsan (sd.) ja Johannes Virolaisen (kesk.) luottamussuhteet olivat tämän taustalla.

Reaalipoliitikko Puhakka oli myös Kalevi Sorsan luottomiehiä.

Sosiaalivaliokunnassa ja vastaavana ministerinä Puhakka kävi välillä tiukat keskustelut myös presidentti Mauno Koiviston kanssa.

- Sanotaanko, että meillä oli erilaiset mielipiteet. Manu oli aikoinaan meille nuorille kansanedustajille myös opastava isähahmo.

- Koivisto halusi rakentaa uudenlaisen Suomen ja hyväksyi vuonna 1987 Harri Holkerin sinipunahallituksen. Itse pidin Holkerin tavasta johtaa hallitusta.

Vaikeaan paikkaan Puhakka joutui Holkerin hallituksessa, jossa hän jo 1980-luvun lopussa oli viimeistellyt eroilmoituksensa.

- Puukkojen yönä kävimme tiukat neuvottelut Holkerin kanssa, joita liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela seurasi kauhistellen. Kyseessä oli teleliiketoiminnan sääntelyn vapauttaminen. Elisalla oli määräävä markkina-asema isoissa kaupungeissa, joihin taas ulkomaan monopolin omaavalla Soneralla ei ollut mitään asiaa. Sain tahtoni lävitse ja kilpailu vapautettiin koko maassa. Ehkäpä Nokiankin nousu olisi jäänyt osittain toteutumatta ilman tätä.

Puhakka muistetaan myös Holkerin hallituksen työministerinä ja kansliaministeri Ilkka Kanervan (kok.) taisteluparina. Punerva ja Kahakka -hokema on sieltä tuttu.

Puhakka kannatti EU-jäsenyyttä.

- Pienellä taloudella ei ole muuta mahdollisuutta kuin olla isompien seurana. Meillä oli 1990-luvun laman alkaessa hirveä työ huolehtia siitä, ettei valuutta pakene maasta. Suursijoittaja George Soros käytti häikäilemättä pienten maiden valuuttavarantoja omia rikkauksiaan kartuttaessaan ja keinotteli kelluvalla markalla.

EU-parlamentin roolia Puhakka kuitenkin korostaisi.

- Se ei saa olla pelkkä kumileimasin. Oikeusvaltioperiaatetta kannatan, mutta liittovaltiokehitystä en, hän kiteyttää.

Matti Puhakka ehti toimia myös Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana vuosina 1993-96. Suurimpana uudistuksena hän ehti onnistuneesti toteuttaa vaikean yhtälön, lainsäädäntöperusteisen seutukaavaliiton ja maakunnan edunvalvontaan keskittyneen maakuntaliiton yhdistymisen.

Näinä päivinä aloittaneelta maakuntajohtaja Markus Hirvoselta hän odottaa paljon.

- Hän lähestyy asioita positiivisuuden kautta. Vanhaan kangistuva johtaminen merkitsee taantumista. Meidän pitää varmistaa osaamisemme, kun vanhat ammatit häviävät ja uusia innovaatioita synnytetään.

Gutzeitin mies on aina Gutzeitin mies. Kun Matti Puhakka parikymppisenä saapui Enon tehtaan työmaalle, hän tuskin aavisti, millaisen uran tulisi maan viimeisenä kansa- ja kansalaiskoulupohjaisena ministerinä tekemään.

- Uimaharjun pääluottamusmiesvuodet olivat opettavaa aikaa. Pienessä tehtaassa sai olla myös sielun- ja sosiaalihoitajana, kun aamuyöllä minulle valitettiin puhelimessa avioliitto- tai talousongelmista.

Metsäteollisuus on murroksessa. ja Puhakka pitää metsäkeskustelua liian tempoilevana.

- Luontoarvot ja kestävä kehitys ovat tärkeitä. Metsä kuitenkin uusiutuu. Kun muutimme 12 vuotta sitten vaimoni Tertun ja minun kotikonnuille, oli Mönnin sillan kupeessa toteutettu kymmenen hehtaarin aukkohakkuu. Nyt siellä kasvaa kymmenmetristä kuusta ja koivua.

- Vanhan bulkkituotannon aika on kuitenkin ohi, ja metsäteollisuuskin on onneksi huomannut korkean jalostusarvon merkityksen. Sama koskee turvetta, jossa Ilomantsin aktiivihiilitehtaan kaltaiset innovaatiot ovat olennaisia.

Ammattiyhdistysliike loi hänen arvopohjansa, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen vastuun.

- Silloin ymmärsin myös sen, mitä tarkoittaa sanonta kunpa nuorena tietäis ja vanhana pystyis....

Puhakan ministerikaudella nähtiin sellainenkin ilmiö kuin lakkosakkojen kymmenkertaistaminen. Sen ratkaisun jyräsi pääministeri Kalevi Sorsa, kun villit korpilakot uhkasivat romuttaa myös ay-liikkeen toimintavaltuudet.

Pääministeri Paavo Lipponen puolestaan sai aikanaan valtuudet leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joten viime vuosituhannen demarijohtoisissa hallituksissa nähtiin myös vaikean ajan sanelema ja vastuuta painottava järjen ääni.

Hän on surulla seurannut populismin kasvua myös Suomessa.

- Ihmiset eivät enää tarkista taustoja vaan uskovat sosiaalisen median viestintään. Puolueet puolestaan seuraavat iltapäivälehtiä ja galluppeja ilman pitkäjänteisyyttä.

- Kansa valitsee toki edustajansa, mutta yhden asian liikkeillä ei pitkälle pötkitä.

Mönnin Kiurulassa pienviljelijäperheeseen syntynyt ja Enon Suppurassa lapsuutensa viettänyt Matti tapasi tulevan vaimonsa samalta kylältä heinää niitettäessä.

Nyt on yhteistä taivalta 56 vuotta. Ja toivottavasti jatkuu vielä pitkään.

Matti Juhani Puhakka

S. 7. helmikuuta 1945 Enossa kahdeksanlapsisen pienviljelijäperheen toiseksi vanhimpana poikana. 56 vuotta naimisissa Terttu Puhakan kanssa. Kaksi poikaa, seitsemän lastenlasta, kaksi lastenlastenlasta.

Työteknikko 1972. Korjausmiehenä Enso-Gutzeitin Uimaharjun tehtailla 1965-75, pääluottamusmiehenä 1972-75 ja Enso-Gutzeitilla projektipäällikkö 1991-93.

Enon ja Joensuun valtuustoissa 1972-96, Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1993-94.

Valittu SDP:n kansanedustajaksi viisissä vaaleissa. Eduskunnassa vuosina 1975-1991 ja 1995-1996. Presidentin valitsijamies 1978, 1982 ja 1988.

Suuren valiokunnan johdossa vuonna 1975 ja sosiaalivaliokunnan johdossa vuosina 1979-1983. Sorsan IV hallituksessa liikenneministeri 1983-84, ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1984-87, Holkerin sinipunahallituksessa työvoimaministerinä 1987-89, sosiaali- ja terveysministeriössä vastuualueenaan työasiat ja työministerinä 1989-91, sekä sisäasiainministeriössä vastuualueenaan aluepolitiikka 1990-91.

Ollut jäsenenä SDP:n puolueneuvostossa, puoluetoimikunnassa ja puoluehallituksessa.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja 1993-95, Kansaneläkelaitoksen johtaja 1996-2010.

Ministerin arvonimi 2009.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi