play

Kauppaneuvos Kosti Aaltonen saunotti huvilallaan Pyhäselän rannalla arvovieraita – Nyt saunan löylyistä nauttivat Eija ja Matti Herranen

Kuvassa näkyvä sauna on tontin vanhaa perua. Se on myös Eija ja Matti Herrasen rakkain paikka, jossa saunotaan monta kertaa viikossa.

Kuvassa näkyvä sauna on tontin vanhaa perua. Se on myös Eija ja Matti Herrasen rakkain paikka, jossa saunotaan monta kertaa viikossa. Kuva: Marko Puumalainen

Taru Väänänen

Pyhäselän laineet lyövät betoniseen laituriin voimalla. Rannan tuntumassa sukeltelevia koskeloita tuiverrus ei tunnu haittaavan. Tontin omistajat Eija ja Matti Herranen ovat niin ikään vuosien varrella tottuneet tuulisuuteen.

– Paikan nimikin on Aaltola. Tosin lapsenlapsemme risti tämän myrskyrannaksi, Eija Herranen naurahtaa.

Eija ja Matti Herrasen huvila sijaitsee täsmälleen samoilla sijoilla kuin tontin alkuperäinen rakennus.

Eija ja Matti Herrasen huvila sijaitsee täsmälleen samoilla sijoilla kuin tontin alkuperäinen rakennus. Kuva: Marko Puumalainen

Tontilla sijainnut vanha rakennus. Herrasten hankkiessa paikan tontti oli päässyt heinittymään.

Tontilla sijainnut vanha rakennus. Herrasten hankkiessa paikan tontti oli päässyt heinittymään. Kuva: Herrasten kotialbumi

Kauppaneuvoksen aikakaudella huvilassa vietettiin riemukas saunailta poikineen.

Kauppaneuvoksen aikakaudella huvilassa vietettiin riemukas saunailta poikineen. Kuva: Marko Puumalainen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Pariskunta saunoo mielellään joka päivä, sillä kiuas antaa parhaat mahdolliset löylyt.

Pariskunta saunoo mielellään joka päivä, sillä kiuas antaa parhaat mahdolliset löylyt. Kuva: Marko Puumalainen

Aaltola-nimi johdattaa paikallishistoriaan, tarkalleen ottaen pohjoiskarjalaiseen media-alan historiaan.

Vain viitisen kilometriä Joensuun torilta Paksuniemessä sijaitsevan huvilatontin on aikoinaan omistanut kauppaneuvos Kosti Aaltonen (1894–1983), joka toimi 55 vuoden ajan sanomalehti Karjalaista julkaisseen Pohjois-Karjalan Kirjapainon toimitusjohtajana.

1930-luvun lopulta peräisin oleva huvilarakennus ja maan vuokraoikeus päätyivät ensin kirjapainon haltuun vuonna 1943. Käyttötarkoituksena mainittiin henkilökunnan virkistystoiminta.

Sotien jälkeen vuonna 1945 Kosti Aaltonen teki kaupat rakennuksista ja tontista.

Matti Herranen osti Aaltolan kauppaneuvoksen tyttäreltä Marja-Liisa Houbenilta vuonna 2005.

Sääli, mutta talossa ei voinut sisäilmaoireiden takia olla edes yötä.
Eija Herranen
Sisältä talosta kuljetettiin pois vanhaa tavaraa. Ikkunan edessä olevassa pienessä erkkerissä oli sohva, joka tuoksahti vahvasti sikarilta.

Sisältä talosta kuljetettiin pois vanhaa tavaraa. Ikkunan edessä olevassa pienessä erkkerissä oli sohva, joka tuoksahti vahvasti sikarilta. Kuva: Herrasten kotialbumi

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Kesähuvilan vanha uuni.

Kesähuvilan vanha uuni. Kuva: Herrasten kotialbumi

Herranen sai vihiä ainutlaatuisesta paikasta moottorikelkkailuharrastuksensa ansiosta.

Hän näki jäältä, että tontilla poltetaan roskia, ja meni juttusille Marja-Liisa Houbenin ja tämän kälyn kanssa. Myöhemmin Herrasen korviin alkoi kuulua huhua, että Saksassa asuva Houben olisi laittamassa paikan myyntiin.

Halukkaita ostajia riitti, mutta kaupat vanhasta talosta ja tontista syntyivät nopeasti 160 000 eurolla.

Aluksi pariskunta alkoi kunnostaa noin 160 neliömetrin kokoista hirsirunkoista rakennusta. Lattioista purettiin muovimattoja ja seinistä puukuitulevyjä.

Hirretkin ehdittiin hiekkapuhaltaa, mutta lopulta paljastui, että lahoa on enemmän kuin oli arvioitu.

– Se oli sääli, mutta talossa ei voinut sisäilmaoireiden takia olla edes yötä, Eija Herranen kertoo.

Vei lopulta kymmenen vuotta ennen kuin tontille alkoi nousta nykyinen hirrestä tehty 80 neliön uudisrakennus, sillä kaavamääräykset jarruttivat rakennustöiden aloittamista. Suunnitelmissa oli alun perin suurempi päärakennus, mutta sen rakentaminen ei osoittautunut mahdolliseksi.

Vakituisesti he eivät edelleenkään voi vapaa-ajan käyttöön määritellyllä tontillaan asua. Pariskunnalla on toinen kaupunkikoti Joensuun Penttilänrannassa.

Herrasten paikka sijaitsee kaupungissa mutta omassa rauhassaan. Lähistöllä on muitakin vanhoja huvilatontteja.

Herrasten paikka sijaitsee kaupungissa mutta omassa rauhassaan. Lähistöllä on muitakin vanhoja huvilatontteja. Kuva: Marko Puumalainen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Sisustuksessa on käytetty vanhasta talosta säästettyjä huonekaluja ja sisustusesineitä. Kuvassa yöpöytä.

Sisustuksessa on käytetty vanhasta talosta säästettyjä huonekaluja ja sisustusesineitä. Kuvassa yöpöytä. Kuva: Marko Puumalainen

Herrasten talo seisoo tänä päivänä täsmälleen entisen huvilan sijoilla.

– Ulko-ovemme on entisen keittiön sisäänkäynnin paikalla. Nykyisen terassin paikalla oli aiemmin taverna, johon oli haettu vaikutteita ulkomaille tehdyiltä keihäsmatkoilta, Eija Herranen kuvailee.

Sisällä on kaikki mukavuudet lattialämmityksestä ilmalämpöpumppuun. Pihalla on porakaivo.

Pihaan saavutaan vihreäksi maalatusta portista. Kosti Aaltosen tytär on myöhemmin kertonut, että lasten piti maalata aita joka kesä.

Vanhasta muistuttavat myös pihan kiveykset sekä tonttia ympäröivä kivimuuri. Saunalle päättyvä pitkä ja jykevä laituri on vanhaa perua, kuten itse saunakin.

Kerran laiturilla odotti kahvipaketti. Jäällä hiihtäjä halusi kiittää latumestaria.
Eija Herranen

Kauppaneuvoksen aikakaudella huvilassa vietettiin riemukas saunailta poikineen. Seudun pitkäaikaiset mökkiläiset ovat vuosien varrella muistelleet niitä Herrasille.

Vanhassa talossa oli toistakymmentä nukkumapaikkaa, joten vieraita mahtui hyvin myös yöksi.

– Tuliaisiksi tuotiin kuulemma tietyn merkkistä viskiä ja konjakkia. Eräs nyt jo edesmennyt naapuri toi vanhasta muistista minullekin pullon. Äärimmäisen hyvää viskiä, Eija Herranen kehuu.

Kylässä on käynyt varsin arvovaltaisia vieraita: ainakin kreivi Lennart Bernadotte, joka syntyi Ruotsin prinssiksi mutta menetti asemansa kruununperimysjärjestyksessä.

Bernadotte nautti Aaltolan saunan löylyistä lokakuussa 1948.

"Kiitos miellyttävästä kylvystä. Tunnen itseni melkein kuin uudeksi ihmiseksi". Näin Bernadotte kirjoittaa talon väelle osoitetussa kiitosviestissään.

Karjalaisen arkisto vahvistaa, että elokuvia tuottanut Bernadotte saapui Joensuuhun tekemään filmauksia. Herraset arvelevat, että tekeillä ollut filmi voisi liittyä Ruotsin Suomelle antamaan sodanjälkeiseen tukeen ja lasten avustustoimintaan.

Matti Herranen on säästänyt vanhan huvilan välikaton eristeenä olleita lehtiä. Kuvassa Karjalainen joulukuulta 1937.

Matti Herranen on säästänyt vanhan huvilan välikaton eristeenä olleita lehtiä. Kuvassa Karjalainen joulukuulta 1937. Kuva: Marko Puumalainen

Saunan pukuhuoneen seinälle on kehystetty Lennart Bernadotten allekirjoittama kiitoskirje isäntäväelle.

Saunan pukuhuoneen seinälle on kehystetty Lennart Bernadotten allekirjoittama kiitoskirje isäntäväelle. Kuva: Marko Puumalainen

Herraset viettävät Aaltolassa eläkepäiviään. Matti Herranen, 77, tunnetaan Perloksen entisenä johtajana. Eija Herranen, 72, puolestaan oli perustamassa Joensuuhun yksityistä gynekologikeskus Feminoa.

Vanhassa saunassa pariskunta saunoo mielellään joka päivä, sillä kiuas antaa parhaat mahdolliset löylyt.

Talvisin Herranen tekee vaimolleen hiihtoladun läheiseen Hopeasaareen.

– Kerran laiturilla odotti kahvipaketti. Jäällä hiihtäjä halusi kiittää latumestaria, Eija Herranen kertoo.

Satunnaiset ohikulkijat ovat usein pysähtyneet ihastelemaan paikkaa. Se tuntuu pariskunnasta mukavalta.

– Ja nyt tuntuu siltä, että 80 neliön talo riittää meille oikein hyvin. Varsinkin siivouspäivinä, Eija Herranen naurahtaa.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi