Osa Pohjois-Karjalan hienoista laduista jää piiloon seurantakartoilta – Näille viidelle kyläladulle kannattaa suunnata

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 18.2.2023.

Pohjois-Karjalassa on useita pienissä kylissä sijaitsevia hiihtolatuja, jotka eivät välttämättä näy latuseurantakartoissa. Useat kyläladut ovat paikallisten kyläyhdistysten ylläpitämiä. Tässä jutussa esittelemme niistä viisi.

1. Mattisenlahti

Mattisenlahti–Puromäki-kyläyhdistyksen kylälatu kulkee tasaisessa maastossa pitkin kylää. Latu on perinteisen latu, joten mukaan kannattaa pakata perinteisen sukset, ellei halua lykkiä koko matkaa tasatyöntöä luistelusuksilla.

Maisema ladulla on sekoitus peltoja, metsää ja kylämaisemaa. Latu sopii erinomaisesti niin aloittelijoille, lapsiperheille kuin vanhemmillekin hiihtäjille. Yhteensä latuja on noin kymmenen kilometriä. Teiden ylityksistä varoittavat kyltit, ja risteyskohdissa on opasteita. Latu oli hiihtohetkellä alkuviikosta myös erinomaisessa kunnossa.

Parkkipaikkoina toimivat Koistisen pihapiiri osoitteessa Mattisenlahdenkoulutie 1 sekä Ollilan tuvan ja kylätalon parkkipaikat. Koistisen pihalta lähtiessä noin kilometrin päässä kuusen juurella kauriinsyöttöpaikan vieressä on vihko, johon hiihtäjien toivotaan laittavan nimikirjaimet. Tällä kartoitetaan ladun käyttöastetta, joka on ollut suuri.

Evästauolle voi pysähtyä aurinkoladun tulipaikalla, Mattisenlahden erän nuotiopaikalla tai Ollilan tuvalla.

Latua ylläpitävät Pertti ja Anita Koistinen sekä muut kyläyhdistyksen talkoolaiset. Liperin kunta avustaa kustannuksissa.

Videokooste jutussa esitellyistä laduista

2. Selkie

Pieneksi kyläksi Selkiellä on aivan loistavat mahdollisuudet harrastaa hiihtoa. Ladut lähtevät Selkien kylältä, ja auton saa helposti parkkiin esimerkiksi päiväkodin tai koulun pihaan. Ladut yhdistyvät Mustavaaran latuihin.

Idyllisimmät peltomaisemat ovat Katajamäen ja Rautiaisenmäen suunnalla. Maisemat eivät kuitenkaan ole pelkkää peltoa, vaan osa laduista kulkee metsässä. Lipaslammella pääsee hiihtämään myös jäällä, mutta tällä hetkellä jään pinnalla on vettä.

Pelloilla kulkevat ladut ovat kauniita, mutta kova tuuli on niille armoton, sillä lumi tuiskuttaa ladut nopeasti umpeen. Metsäisemmässä maisemassa kulkevilla laduilla on myös mäkiä, joten hiihtoladut tarjoavat jokaiselle jotain.

Selkien laduille ottaisin perinteisen sukset, sillä luistelu-urat ovat paikoin kapeita, jos tuuli on päässyt tuiskuttamaan ladulle lunta.

Levähdyspaikkoina toimivat päiväkodin läheisyydessä sijaitseva kylän kota, Lipaslammella Lippaan laavu sekä Mustavaaran kodat.

Selkien peruslatuverkosto on noin 20 kilometriä, mutta lauantaina järjestettävään hiihtotapahtumaan latuja ajetaan lisää lopputalveksi. Ladut yhdistyvät Alavin latuihin, jolloin, latuja on yhteensä noin 40 kilometriä.

Latuja ylläpitää Selkien Sisu yhtiestyössä Mustavaaran laskettelukeskuksen kanssa. Kontiolahden kunta avustaa polttoainekustannuksissa.

3. Valkeasuo

Kiihtelysvaarassa kauniissa suomaisemassa kulkevalla Valkeasuon ladulla maisemat ovat lähes kuin Lapissa. Noin yhdeksän kilometrin mittaisella ladulla on myös metsäisiä osuuksia. Hiihtää saa molempiin suuntiin, sillä latu ei kierrä lenkkiä, vaan paluu on samaa reittiä takaisin, joten matkaa voi kerryttää noin 18 kilometrin verran.

Korkeuserot ladulla ovat todella miellyttäviä tasaista latua kaipaavalle, sillä suuria mäkiä ei tällä reitillä ole. Hiihtää voi sekä vapaata että perinteistä.

Lähtöpaikkana toimii Pitkäjärventie 105, jossa auto pitää jättää parkkiin tien varteen. Auton voi myös pysäköidä Hammaslahdentien varressa olevalle levikkeelle lähellä Pitkäjärventien ja Hammaslahdentien risteystä.

Pitkäjärventien lähtöpaikalla on opaskyltit. Tällä hetkellä Pitkäjärventien kohdalla on käynnissä hakkuu, joten varovaisuutta ladulla kannattaa noudattaa.

Matkalla on mahdollista pysähtyä myös laavulle. Reitin Raatevaaran puoleisessa päässä sijaitsee Purnukorven laavu, ja matkan varrella on Oravantaival-retkeilyreitin laavu.

Jos hiihtoreissulta kaipaa maisemien ihailua ja nautiskelua, kannattaa ehdottomasti suunnata Valkeasuolle. Paikka on Pohjois-Karjalassa ainutlaatuinen, ja ladulla saa nautiskella luonnon äänistä.

Latua ylläpitää Joensuun kaupunki.

4. Jakokoski

Jakokosken maisemalatuna tunnettu kylälatu kulkee idyllisessä maalaismaisemassa pitkin kylää. Hyvänä lähtöpaikkana toimii tähtitornin piha, jonka parkkipaikalle mahtuu useampikin auto. Opaskylttejä on muutamissa kohdissa.

Maisemat ovat tällä reitillä kauniit. Vaihtelevasti pelloilla, metsässä ja talojen läheisyydessä kulkeva latu ei ole tylsä, vaan katseltavaa riittää. Latu on tarpeeksi leveä luisteluhiihtoon, ja perinteisen latu kulkee vieressä. Tiistaina latu oli juuri ajettu. Reitti ei ole ihan tasainen, vaan loivat mäet antavat ladulle mukavaa vaihtelua.

Jakokosken kyläyhdistyksen maisemalatu on noin kuuden kilometrin mittainen.

5. Alavi

Alavin ladut lähtevät Alavin kylätalolta. 1,6 kilometrin mittaisella valaistulla ladulla voi hiihtää sekä perinteistä että vapaata. Valaistulta ladulta lähtee reilun kymmenen kilometrin mittainen perinteisen latu, mutta lenkki on mahdollista lyhentää noin viiteen kilometriin.

Lisäksi Iso Valkealammen rannalla sijaitsevalle laavulle menee kahden kilometrin mittainen perinteisen latu.

Alavin kyläladut sopivat lähes kenelle vain, sillä mäet ovat kohtuullisia, eivätkä kovin pitkiä. Kylätalolla on hyvä opastaulu, josta voi katsoa latujen oikean hiihtosuunnan. Kylätalon pihassa on runsaasti parkkitilaa.

Tiistaina latua ei ollut ajettu, joten luistelusuksilla oli paikoitellen hankala hiihtää.

Latuja ylläpitää Joensuun kaupunki.