Kontiolahtelaisen Hildan, 4, oireisiin etsittiin vastauksia Isosta-Britanniasta saakka – Siun soten mukaan pienet lapset pääsevät herkemmin lääkäriin

Juttu on julkaistu alun perin 14.6.2023.

Pienten lasten kanssa asiointi lääkärissä on tuttua puuhaa kontiolahtelaiselle Hanna Konttiselle. Hänellä on kokemusta sekä julkisen että yksityisen puolen palveluista. Kokemukset ovat olleet ensisijaisesti positiivisia.

Perheessä on 2- ja 4-vuotiaat lapset Eeli ja Hilda, joista vanhemmalla on harvinainen hyperinsulismi-niminen sairaus, joka näkyy korkeana insuliinin tuotantona ja alhaisina verensokerin arvoina.

Tauti ilmeni puolen vuoden iässä, ja sitä tutkittiin kuukauden verran. Sairaus on niin harvinainen, että tapaus oli tiettävästi ensimmäinen koko Pohjois-Karjalassa.

– Meillä on vain hyviä kokemuksia Hildan hoidosta lastenkeskuksessa.

Geeniperäisen sairauden oireet ovat täysin päinvastaisia kuin diabeteksessa. Yhtäläistä on kuitenkin verensokerin tarkkailu. Lastenkeskuksessa käydään seurannoissa noin vuoden välein.

^{Vanhemman lapsen} kanssa asiointi tapahtuu julkisessa terveydenhoidossa. Nuoremmalle on otettu vakuutus, ja häntä käytetään pääasiassa yksityisillä lääkäriasemilla.

– Julkisella arvioidaan enemmän tarvetta, kun taas yksityisellä puolella voi varata ajan suoraan erikoislääkärille. Kummallekin lapselle olen saanut hyvää palvelua.

Yksityisellä puolella tuntuma on, että reseptejä ja laboratoriolähetteitä saa helpommin. Myös varauspalvelut ovat kokemuksen mukaan sujuvampia.

– Itse olen hoitoalalla töissä lähihoitajana, joten osaan myös vaatia palveluita.

Lasten hoitoon on saatavana neuvoja myös verkosta, mutta niihin Konttinen ei aikaansa tuhlaa.

– Jos ongelmia tulee, niin soitan ja kysyn. Toisaalta en myöskään käytä lapsia turhaan lääkärillä.

Lasten terveydenhuollosta kuulee paljon negatiivista puhetta.

– Tiedän, että lääkäreillä on valtava työkuorma. Huonoihin kokemuksiin voi vaikuttaa se, millainen päivä lääkärillä sattuu olemaan.

Omista kokemuksista Konttiselle on jäänyt mieleen lähinnä väärinkäsityksiä, jotka voi jälkeenpäin ottaa huumorilla.

^{Karjalaisen verkkokyselyyn} tuli paljon myönteisiä mutta myös kielteisiä kokemuksia perheen pienimpien lääkärikäynneistä.

Vanhemmat arvostavat kyselyn perusteella kiireetöntä ja huolellista lapsen tutkimista ja rauhallista ja ystävällistä lääkäriä, joka selittää asian myös lapselle.

Negatiivisissa kokemuksissa toistuivat kiire ja lapsen nopea tai ylimalkaiseksi koettu tutkiminen.

– Jonot ovat uskomattoman pitkät. Yleensä hutiloiden tutkitaan ja käsketään kotiin paranemaan, joensuulainen Janni kertoi.

Toisinaan hoitohenkilökunnan ja vanhempien kemiat eivät kohtaa.

– Vanhempaa voidaan pitää sen takia hankalana. Asiallinen pitäisi pystyä kuitenkin olemaan, kontiolahtelainen Maarit sanoo.

^{Kiire ja henkilöstöpula} vaikuttavat tällä hetkellä työhön koko terveydenhoitoalalla.

– Se on valitettava realiteetti, että kiire on jatkuvaa. Mutta silti se ei saisi vaikuttaa hoitoon, Niinivaaran terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoislääkäri Tomi Kiiala sanoo.

Ylipäätänsä lasten ja varsinkin vastasyntyneiden tapauksessa kynnys vastaanottopalveluihin on Kiialan mukaan matala.

– Mikäli vanhemmilla on lapsen tilanteesta suuri huoli, pieniä potilaita ohjataan tarvittaessa lääkärille, vaikka oireiden perusteella riittäisi etävastaanotto tai hoitajakäynti.

^{Vanhempien ja lapsen} kohtaaminen, huolten kuuntelu ja ystävällinen keskustelu ovat lääkärin työn ytimessä ja olennainen osa hyvää hoitoa, Siun soten lastenkeskuksen ylilääkäri Tiina Reijonen sanoo.

Ylivoimaisesti suurin osa alle 7-vuotiaiden lasten lääkärikäyntejä tapahtuu muualla kuin erikoissairaanhoidossa, kuten päivystyksessä tai neuvoloiden ikäkausitarkastuksissa.

Yhteispäivystyksessä lapset tutkii yleislääkäri, joka konsultoi erikoisalan mukaan lastenlääkäriä, kirurgia tai korvalääkäriä. Lastenlääkärille päivystyksestä ohjataan välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat, kuten diabetesepäilyt tai myrkytystapaukset.

Tavoitteena Reijosen mukaan tulisi olla, että lapsipotilas tulisi yhteispäivystykseen vain välitöntä hoitoa vaativissa tapauksissa.

– Jos yhteydensaanti ja hoitoon pääsy terveyskeskukseen on helppoa ja hoitosuhteet ovat vakiintuneita, tämä parantaa hoitoa ja edistää perheen luottamusta terveydenhuoltoon.

^{Valinta lääkärikäynnin} ja kotihoidon väliltä on lapsiperheissä usein esillä. Monet lasten vaivat eivät välttämättä vaadi ammattilaisten apua. Infektioiden ja vatsavaivojen osalta tarpeen ratkaisee lapsen yleiskunto.

– Yleiskunto on se paras indikaattori. Toki mitä pienempi lapsi tai vauva on kysymyksessä, sitä herkempiä he ovat, Siun soten 24/7 akuuttikeskuksen ylilääkäri Terhi Savolainen sanoo.

Leikkiminen ja se, että pystyy katsomaan esimerkiksi tv-ohjelmia, on hyvä merkki yleiskunnosta. Myös ruokahalua ja nesteiden saamista kannattaa tarkkailla. Juomaksi käy tavallinen kotona tarjottava juoma, mutta myös natriumia tai suoloja sisältäviä juotavaa voi tarjota.

Erilaisten vammojen ja ruhjeiden osalta ohjesäännöksi käy esimerkiksi se, että raajaa pitäisi pystyä käyttämään.