Jessica Vuorisen, 36, mitta tuli täyteen työstä päivystyksessä – Joensuulainen sairaanhoitaja tutustui Chicagossa päivystyksen arkeen

Uutinen on julkaistu Karjalaisessa 15.3.2024.

Kun joensuulainen Jessica Vuorinen, 36, aloitti työskentelyn Tikkarinteen päivystyksessä, se oli hänen unelmatyöpaikkansa.

Jo ennen koronaa päivystyksessä oli ilmassa ruuhkautumisen merkkejä, mutta pandemian jälkeen tilanne tuntui räjähtävän käsiin.

Potilaita ei ollut määrällisesti enemmän, mutta jatkohoitopaikat olivat tiukemmassa kuin ennen.

– Nyt viime vuodet se oli välillä puhdasta helvettiä.

^{Vuonna 2007} Espoon Jorvin sairaalasta lähihoitajana uransa aloittaneesta Vuorisesta piti tulla alun perin ensihoitaja isosiskonsa jalanjäljissä.

Autokoulussa hän kuitenkin huomasi, että autolla ajaminen, hälytysajoneuvosta puhumattakaan, ei olisi hänen juttunsa.

Lähihoitajaopintojen viimeisessä harjoittelussa Lohjan päivystyksessä Vuorinen tunsi olonsa kotoisaksi.

– Päivystykseen tulee kaikkea, lapsia, nuoria, työikäisiä, vanhuksia, kirurgisia vaivoja, sydäninfarkteja, aivoinfarkteja, nuhaneniä... Kaikesta oppii kaikkea.

Joensuuhun Vuorinen löysi tiensä kuin sattumalta. Sairaanhoitajaopintojen jälkeen hän työskenteli Jyväskylässä päivystyksessä, mutta viiden kuukauden pestin jälkeen töitä ei enää ollut.

– Hain kaikkia paikkoja Helsingin ja Rovaniemen väliltä. Joensuu tuntui eniten kodilta.

Tikkarinteellä päivystyksessä vierähti nopeasti lähes yhdeksän vuotta.

^{Viime vuonna} Jessica Vuorinen pääsi Emglex-ohjelman (Emergency Medicine Global Learning Exchange) kautta vierailemaan Chicagossa katsomassa, millaista arki päivystyksessä siellä on.

Suomessa vaihto-ohjelmaa koordinoi FinnEM. Ohjelman tarkoitus on tutustuttaa akuuttilääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä erikoisalan saloihin.

Yhdysvalloissa päivystystä pyörittävät päivystyslääkärit, Suomessa enimmäkseen eri erikoisalojen erikoistuvat lääkärit.

Nyt Suomessakin alkaa olla akuuttiin lääketieteeseen erikostuneita lääkäreitä. Sellaisia on Siun sotella päivystyksessä Vuorisen tietojen mukaan viisi.

– Suomessa akuuttilääketiede on tosi uusi erikoisala. Jenkeissä se taas on todella pitkällä.

Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa lääkäreille, mutta Vuorinen laittoi ohjelmaan itse viestiä ja kysyi, voisivatko hoitajatkin osallistua. Vuorinen oli ensimmäinen hoitaja, joka on osallistunut ohjelmaan.

^{Vuorinen ei ehkä} löytänyt kahden ja puolen viikon reissustaan päivittäiseen hoitotyöhönsä mitään uutta, mutta kokemus oli silmiä avaava.

Terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin erilainen, traumapotilaita eli vammautuneita on enemmän ja resurssipula vielä syvempi. Hoitopäätöksiä saatetaan tehdä oikeudenkäyntien pelossa vasta valtavan tutkimusmäärän jälkeen.

– Suomessa on tosi moni asia hyvin.

Yhdysvalloista Vuorinen ehkä toisi kulttuurin, jossa hoitajan työtä kunnioitetaan enemmän.

^{Viime syksynä} Vuorisen mitta päivystyksessä tuli täyteen. Asiakkaita oli vaikea saada eteenpäin, sillä kaikki jatkohoitopaikat olivat täynnä.

– Ennen päivystyksessä ei ollut aamuisin välttämättä yhtään potilasta. Nyt potilaita saattaa olla 30, joista 25 odottaa jatkohoitopaikkaa. He saattavat odottaa sitä useamman vuorokauden.

Vuorinen kertoo, että potilaat eivät pääse päivystyksestä eteenpäin, koska erikoissairaanhoidon paikat ovat täynnä. Ne taas täyttyvät, kun terveyskeskuksissa ei ole paikkoja, ja se taas johtuu vapaiden palveluasumisen paikkojen puutteesta.

Samaan aikaan päivystys kärsii hoitajapulasta, kuten kaikki muutkin. Vuorisella ei ole vaikeaan solmuun ratkaisua.

– Siellä ei ole koskaan ovet kiinni, koskaan ei sanota, että ei mahdu. Tosi pienillä resursseilla hoidetaan tosi kipeitä potilaita. Ja tosi paljon.

– Olo on riittämätön. Vuoroista yrittää vain selviytyä, vaikka haluaisi hoitaa potilaat niin hyvin kuin mahdollista ja jakaa osaamista nuoremmille kollegoille, Vuorinen kertoo.

^{Yövuorot ja akuutti} hoitotyö vaihtuivat toimistotyöaikaan, kun Vuorinen siirtyi syksyllä M-taloon Niinivaaran terveyskeskukseen osastonhoitajan sijaiseksi.

Työtahti on hidastunut, mutta tietynlainen kaaoksenhallinta pysyy. Nyt päivät täyttyvät päivittäisestä johtamisesta, kuten koulutusten suunnittelusta, vuosilomien järjestelemisestä, laskuttamisesta, asiakaspalautteeseen vastaamisesta ja työvoiman riittävyyden varmistamisesta.

– Päivitän miljoonaa eri suunnitelmaa vuodessa.

^{Terveyskeskus on} avannut Vuorisen silmiä perusterveydenhuoltoon. Maailma on paljon monipuolisempi kuin hän osasi kuvitella.

– Ammatillisesti maan tasalle palauttava kokemus. Osaan hoitaa hätätilapotilaita tosi hyvin, mutta perusterveyden ylläpitäminen ei olekaan niin yksinkertaista.

Niinivaaran terveyskeskus on Vuorisen mukaan työpaikkana hyvässä maineessa Siun soten sisällä. Tällä hetkellä vapaana ei ole yhtään hoitajan paikkaa.

^{Vuorinen ei ole} vielä täysin päästänyt irti päivystyksestä, sillä hän tekee ajoittain keikkavuoroja. Päivystyksessä hän pitää tiiviistä työporukasta ja haluaa samalla pitää tuntuman nopeatempoisessa hoitotyössä.

– Kivoimmat potilaat ovat mielestäni niitä, jotka ovat kaikista kipeimpiä. Se on hirveää potilaille, enkä toivo kenellekään mitään pahaa, mutta ammatillisesti se on parasta.

Vuorisen sopimus Niinivaaran terveysasemalla on huhtikuun loppuun asti. Sen jälkeen hän toivoo saavansa jatkaa nykyisessä pestissä mutta kertoo kuitenkin intohimonsa olevan akuutissa hoitotyössä.

– Jossain vaiheessa ja jossain muodossa haluan vielä palata siihen.