play

Satoja vuosia vanha tila Kontiolahden kirkonkylällä sai uudet asukkaat Jenni, 29, ja Niko, 31, Nuutisen perheestä – "Meille ei käy arki, jossa ilta istutaan sohvalla ja katsotaan televisiota"

Navettarakennus on suojeltu ja peräisin 1700-luvulta.

Navettarakennus on suojeltu ja peräisin 1700-luvulta. Kuva: Marko Puumalainen

Anni Rodriguez

Artikkeli on julkaistu Karjalaisessa ensimmäisen kerran 29.8.2022.

Yksi Kontiolahden vanhimmista tiloista on saanut uudet isännät. 1700-luvulle asti juurensa ulottava Hovilan tila oli aikoinaan Pohjois-Karjalan toiseksi suurin tila 940 hehtaarillaan. Viimeisimmät lohkomiset tehtiin 2000-luvun alussa. Nyt jäljellä on enää yksi hehtaari, josta pidetäänkin hyvää huolta.

Jenni, 29, ja Niko, 31, Nuutinen ostivat tilan perheelleen syksyllä 2021. Vain muutaman kilometrin päässä Kontiolahden kirkonkylän ytimestä sijaitseva tila oli ollut myynnissä useamman vuoden ajan.

Niko Nuutinen kertoo ihastuneensa paikkaan heti, etenkin sen kivinavettaan ja pihasaunaan, mutta vaimoa täytyi taivutella. Lapsiperheellä kun oli vastavalmistunut omakotitalo Lehmon Kylmäojalla.

– Varsinaisesti emme edes etsineet uutta kotia, mutta se ilmoitus vain osui silmään, Niko Nuutinen kertoo.

Kun perhe teki kaupat tilasta, alkoi tapahtua. Pihapiirissä sijaitsevasta 1700-luvulta peräisin olevasta navetasta ja sen ylisistä remontoitiin juhlatila, toisesta piharakennuksesta sauna ja nukkuma-aitta.

– Ostohetkellä nämä eivät vielä olleet ajatuksissa, Nuutiset kertovat.

Rakennusalan ammattilaisena Niko Nuutinen on kunnostanut paikkoja pääosin omin voimin ja taidoin. Nyt vaikuttaa olevan enää mielikuvituksesta kiinni, mihin kaikkeen vanha pihapiiri taipuu.

– Olen tekemällä opetellut, ei minulla aiemmin ollut vanhan entisöimisestä juuri kokemusta.

Ensi kesästä alkaen navetan juhlatilaa vuokrataan kesäjuhliin kuten häihin. Vuokraan kuuluu aina aitta nukkumatiloineen ja pihasaunan käyttö.

Häätilaa on somistettu hieman esimerkiksi valoilla, mutta pääasiassa juhlien järjestäjät tuovat koristeet itse.

Häätilaa on somistettu hieman esimerkiksi valoilla, mutta pääasiassa juhlien järjestäjät tuovat koristeet itse. Kuva: Marko Puumalainen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Jenni ja Niko Nuutisen pihalle vauhtia tuovat alle kaksivuotiaat identtiset kaksospojat Niilo ja Noel sekä nelivuotias tytär Enna.

Jenni ja Niko Nuutisen pihalle vauhtia tuovat alle kaksivuotiaat identtiset kaksospojat Niilo ja Noel sekä nelivuotias tytär Enna. Kuva: Marko Puumalainen

Kun Niko Nuutinen puhuu remontista ja sen laajuudesta, vaikuttaa kaikki käyneen varsin helposti. Paljon on kuitenkin tapahtunut: navetta on maalattu ulkoa päin, ylisillä on korjailtu lattiaa ja sähköjä on uusittu.

Navettaan tehtiin myös viemäröinti, jotta sinne saatiin kaksi vesivessaa. Lisäksi seinien kivipintaa etsittiin esille ja ylisen takaseinän äänieristystä parannettiin, etteivät juhlien äänet kantautuisi naapuriin.

Saunarakennuksen vanhat kattopäreet hyödynnettiin koristeena navetan eteisen seinissä.

Juhlatilaan remontoitiin vessat.

Juhlatilaan remontoitiin vessat. Kuva: Marko Puumalainen

Saunassa on tehty kenties suurin remontti. Alun perin saunana palvellut rakennus toimi välillä varastona. Nuutisen käsissä se palasi savusaunatyyppiseksi saunaksi, josta savut kuitenkin ohjataan ulos.

– Tässä tulee savun tuoksu, mutta tämä ei ole savutiivis.

Saunan hirsiä piti kengittää, mutta vieressä olevaa aittaa on toistaiseksi tarvinnut lähinnä puhdistaa ja somistaa.

Saunan uusi terassi on tehty varparantalaisesta lehtikuusesta. Lankut syntyivät Kontiorannassa toimivan Puuartistin käsissä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Saunan ja aitan terassi on uusi.

Saunan ja aitan terassi on uusi. Kuva: Marko Puumalainen

Saunan kiukaan päälle laitetaan huuva, jonka avulla savut ohjataan pois.

Saunan kiukaan päälle laitetaan huuva, jonka avulla savut ohjataan pois. Kuva: Marko Puumalainen

Sauna ja navetta ovat suojeltuja rakennuksia. Nuutiset arvelevat, että se voi olla myös syynä sille, miksi tila ehti olla kolmisen vuotta tyhjillään ennen kuin se löysi uudet asukkaat, vaikka katsojia oli käynyt kymmenittäin.

– Porukka näki tämän varmaan hirveänä työmaana, ja vaikeana sen, että osa rakennuksista on suojeltu. Itse näen sen vain hyötynä. Esimerkiksi kun ensi vuonna vaihdetaan navetan katto huopakatoksi, siihen on mahdollista hakea avustusta, Niko Nuutinen tuumaa.

Tämän kesän remontteihin avustusta ei ehditty hakemaan, mutta kulujakaan ei ole mahdottomasti ollut.

– Ei tätä ole kalliilla tavaralla tarvinnut tehdä. Paljon on ollut kierrätystä, Niko Nuutinen sanoo.

Vapaa-aikaa remontti toki on vienyt, oikeastaan tänä kesänä kaiken sen, mitä on ollut remontille antaa.

– Mutta olen aiemmin tehnyt iltatöinä kaksi omakotitaloa, sen jälkeen tämä ei ole paljoa. Ei ole mikään kiire ja tekee yhden homman kerrallaan.

Porukka näki tämän varmaan hirveänä työmaana.
Niko Nuutinen
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Perheen kotina toimiva päärakennus on rakennettu vuonna 1966 sen jälkeen, kun edellinen paloi. Sinne tehtiin nyt pintaremonttia maalaamalla kaikki sisä- ja ulkopinnat ja uusimalla keittiö.

– Kylmäojan koti ei jotenkin tuntunut koskaan samalla tavalla kodilta kuin tämä, vaikka se olikin itse rakennettu. Myös tämä sijainti tuntuu omimmalta, Jenni Nuutinen sanoo tyytyväisenä.

Hän myöntää, ettei aiemmin ollut oikeastaan edes haaveillut vanhassa talossa asumisesta. Lisäksi he olivat asuneet viime vuodet juuri rakennetuissa taloissa, joten kynnys lähteä oli korkea. Niko puolestaan kertoo ihailleensa vanhoja pihapiirejä, mutta vierastaneensa vanhoja taloja.

Perheen koti on keltaisessa rakennuksessa, jonka Nuutiset myös maalasivat sekä sisältä että ulkoa.

Perheen koti on keltaisessa rakennuksessa, jonka Nuutiset myös maalasivat sekä sisältä että ulkoa. Kuva: Marko Puumalainen

Nyt pariskuntaa houkuttelee ajatus siitä, kuinka omavaraista elämisestä voisi nykyisessä kotipaikassa tehdä.

Kasvimaa jo on, ja ensi kesäksi aikeissa on hankkia eläimiä. Juhla- ja saunatilasta on odotettavissa vuokratuottoa tulevaisuudessa.

– Meille sopii tällainen, että on aina tekemistä. Meille ei käy sellainen arki, jossa ilta istutaan sohvalla ja katsotaan televisiota, Jenni Nuutinen sanoo.

Tosin talon lämmittämistä hän myöntää riittävän, sillä puulämmityskeskuksella lämpiävässä talossa kertyy kovilla pakkasilla kolme lämmityskertaa päivässä.

Hovilan tila oli suurimmillaan Kalle Puhakan (1833-1922) ollessa isäntänä. Tuolloin tilan maihin kuului kirkonkylän maiden lisäksi Kontioniemi ja osia Lehmosta. Tila on toiminut muun muassa perunatilana, josta on viety perunat Kontiorannan varuskuntaan ja Kontioniemen sairaalaan.

– Paljon ihmisillä on täällä tarinoita kerrottavana tästä tilasta ja sen historiasta. Melkein aina kun kerromme jollekin asuvamme nyt tässä, kuulemme jonkun uuden jutun, Jenni Nuutinen iloitsee.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi