Pyhäselän koulussa oppilaiden kännykät kerätään pois ennen tunteja – vaikutus on ollut yllättävän suuri

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 18.9.2023.

Pyhäselän koulu on kieltänyt puhelimet oppitunneilla. Yläkoululaiset jättävät puhelimensa kännykkäparkkiin tuntien ajaksi.

Näin on toimittu syyslukukauden alusta asti. Rehtorin viransijainen Jenni Kervinen kertoo, että työrauhan paranemista odotettiin, mutta muutoksen mittakaava yllätti.

– Työrauha on parantunut valtavasti. Myös oppilaiden vuorovaikutus on lisääntynyt. Näin uskoimmekin, mutta olemme silti positiivisesti yllättyneitä.

Rehtorin mielestä nuoret vaikuttavat jopa helpottuneilta, kun puhelimen voi hetkeksi laittaa pois.

^{Laki ei vielä} mahdollista kännykkäkieltoa, mutta opettajat voivat kerätä puhelimet pois, jos ne häiritsevät oppimista.

Pyhäselässä yläkoululaiset luopuvat puhelimistaan vapaaehtoisesti ennen tunteja. Virallisesti kyse on yhteisestä sopimuksesta nuorten kanssa.

– Tiedostamme, että laki ei ole meidän puolellamme. Ketään ei voida velvoittaa jättämään puhelinta pois, Jenni Kervinen sanoo.

Hän kertoo, että opettajilla oli ennakkoluuloja, noudattavatko nuoret sopimusta. Nyt on todettu, että noudattavat hienosti. Huoltajien palaute on ollut myönteistä.

– Alakoulussamme puhelimia ei käytetä välitunneillakaan. Yläkoulussa puhelin saa olla välitunnilla.

^{Hallitusohjelmassa} halutaan rajoittaa puhelinten käyttöä, jotta koululaisten keskittyminen paranisi.

– Toivomme, että saamme tukea laista kohta. Kokemuksemme on, että aikuiset pystyvät vaikuttamaan, kun on rohkeutta, Kervinen sanoo.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ tukee lakihanketta, jota ovat ajaneet voimakkaimmin perussuomalaiset.

Opetushallituksen ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kurt Torsell toivoo kouluille laajoja valtuuksia päättää kännyköiden käytöstä.

Hän ei kannata täyskieltoa mutta odottaa lainsäädäntöä, johon koulut voivat tukeutua.

Jos lakiuudistus etenee, Opetushallituksen tehtävänä on "purkaa se ymmärrettävään muotoon verstaan lattialle".

– Meiltä tulee kouluille ohje, mitä saa tehdä ja mitä ei.

^Pyhäselän koulun ja lukion entinen rehtori Aatu Mustonen siirtyi Joensuun koulutus- ja nuorisojohtajaksi pari viikkoa sitten.

Hän tai Kervinen eivät tiedä Joensuusta toista koulua, jossa puhelimet kerättäisiin pois kuten Pyhäselässä.

Yleinen käytäntö on, että kännykkää voi käyttää oppitunnilla opettajan luvalla. Kännykkä saa olla hallussa muttei esillä, jos sitä ei tarvita.

– Koulu ei voi ottaa puhelinta pois väkisin, mutta pelisäännöistä voidaan sopia, Mustonen toteaa.

Puhelinten viihdyke keskeyttää ajatuksia ja häiritsee keskittymistä, jota oppiminen edellyttää.

– Uskallan sanoa, että puhelimen käytöllä oppitunnin aikana on valtava merkitys oppimistuloksiin, ja vaikutus on heikentävä, Mustonen sanoo.

Alakouluissa ongelma ei ole hänen mielestään yhtä suuri.

^{Monet Pyhäselän} koulun nuoret kertovat, että opiskelu on helpompaa ilman kännyköitä ja rauha parempi.

Kasiluokkalainen Eino Schmidt, 14, tosin sanoo, ettei ole huomannut suurta eroa entiseen. Hänestä kielto ei ole kovin ihmeellinen juttu.

Martta Pakarinen, 13, pitäisi puhelimen mieluummin mukana kaiken varalta. Tavallaan kielto on hänellekin ok.

Niklas Lindström, 14, sanoo, että opiskelu on helpompaa ilman puhelinta.

– Katselen puhelimella videoita tai pelaan. En ole somessa paljoa.

Matematiikan opettaja Satu Piipponen kertoo, että kaikki oppilaat ovat antaneet kännykkänsä hänelle.

Tunnit ovat rauhoittuneet ja nuoriin saa paremmin kontaktin, hän kokee.

^{Liikunnanopettaja} Heli Lemmetty kertoo, että kännyköitä käytettiin aiemmin muun muassa pallopelien vaihdossa.

– Se oli kyllä kiellettyä, mutta se vain ui sieltä jostain käteen.

Yleisiä selityksiä puhelinten käytölle olivat vanhemmilta tulleet viestit.

– Toki kännyköiden kerääminen ottaa hetken tunnin alusta, mutta se on ehdottomasti sen arvoista, Lemmetty sanoo.

Olli Toivanen, 14, kertoo, että puhelinkieltoon oli aluksi vaikea tottua. Nyt hän kokee keskittymisensä parantuneen, kun ei tarvitse katsoa viestejä.

– Se on hyvä juttu, nyt on parempi työrauha.

Lukion aloittanut Kasper Partanen, 16, kertoo, että puhelinten käyttöä rajoitetaan myös lukiossa joillakin tunneilla.

– En ole kokenut haitaksi.

"Sähköistä oppimateriaalia pelätään"

Tekoäly, puhelinten käyttö ja sähköiset oppikirjat ovat koulumaailman kuumia puheenaiheita kaikissa Pohjoismaissa, kertoo johtaja Kurt Torsell. Opetushallituksen digi-ihmiset puhuvat hyöty- ja haittakäytöstä.

– Kaikki ymmärtävät, että täytyy osata käyttää, mutta sillekin on tehtävä jotain, jos ajatukset pyörivät koko ajan somessa, Torsell sanoo.

Ruotsin suunnitelmat paluusta paperisiin kirjoihin ovat saaneet paljon huomiota. Maan edellinen hallitus ajoi vahvasti digitalisaatiota, nykyinen toppuuttelee.

Opetushallitusta vastaava Skolverket oli jo tehnyt digitalisaatio-ohjelman, mutta uusi opetusministeri Lotta Edholm peruutti ohjelman ja vaati muutoksia, Torsell kertoo.

Varoittavia lausuntoja digiohjelmaan antoivat aivotutkijat ja lääkärit.

^{Suomessa sähköisen} oppimateriaalin osuus oli 42 prosenttia oppimateriaalien euromääräisestä myynnistä 2022. Osuus oli alle kymmenesosa vielä 2018, kertoo Suomen Kustannusyhdistys.

Joensuun kaupungin lukioissa tukeudutaan lähes pelkästään sähköiseen oppimateriaaliin.

Alakouluissa läppärit annetaan 5.–6.-luokkalaisille, mutta pääsääntöisesti perusopetuksessa on paperiset kirjat.

Opettajat saavat valita oppimateriaalin, koulutus- ja nuorisojohtaja Aatu Mustonen kertoo.

^{Sähköisestä} oppimisvälineestä voi löytyä muutakin kiinnostavaa kuin opiskelu, mutta hyviäkin puolia on.

– Sähköistä oppimateriaalia pelätään. Siitä nähdään vain huonot puolet, koska ruutuaikaa on muutenkin paljon.

– Koulun ulkopuolelta kuten huoltajilta tulee usein toiveita, että paperinen kirja olisi ensisijainen.

Mustonen uskoo silti digioppimisen yleistyvän. Hän toteaa, ettei paperia ole paljoa työelämässäkään enää.

Oppimateriaaleja myytiin 120 miljoonalla eurolla viime vuonna, missä oli lähes 50 miljoonan kasvu vuodesta 2018.

Ruotsin kustannusalan selvityksen mukaan Suomessa käytetään yli kaksinkertaisesti rahaa oppimateriaaleihin oppilasta kohti, mainitsee johtaja Torsell. Norjakin jää Suomen jälkeen.