Riittääkö omakotitaloksi kolme huonetta ja tupakeittiö? – Joensuuhun rakennettavien talojen koko on pienentynyt merkittävästi

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 19.9.2023.

Joensuuhun rakennettavien omakoti- ja paritalojen keskikoot ovat laskeneet huomattavasti viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ja ovat maan keskiarvoa selvästi pienemmät.

Vuonna 2009 Joensuuhun erillisille pientaloille myönnettyjen rakennuslupien asuinneliöiden keskiarvo oli 134 neliömetriä.

Kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2019 sama luku oli enää 100 neliötä. Tämä on 15 vuoden tarkastelujakson pienin neliömäärä.

Vuonna 2022 keskiarvoinen neliömäärä on kivunnut jälleen hivenen ylös, ollen 110 asuinneliötä.

Koko Suomessa vuonna 2022 valmistuneiden omakoti- ja paritaloasuntojen keskimääräinen pinta-ala oli 124 neliömetriä.

Suomen koko omakoti- ja paritalojen kiinteistömassan keskiarvoinen neliömäärä vuonna 2022 oli 144 kerrosneliötä.

Kerrosneliöihin lasketaan rakennuksen koko ulkoseinäpinnoista alkaen, kun taas asuinneliöihin eivät kuulu esimerkiksi tekniset tilat.

^{Pienin uustuotantoa} oleva omakotitalo, joka oli jutun kirjoitushetkellä Pohjois-Karjalassa myynnissä, löytyi Joensuun Multimäestä.

Kokoa tällä kahden makuuhuoneen talolla oli 61 asuinneliötä ja hintaa 215 000 euroa. Neliöhinnaksi tulee siis hivenen yli 3 500 euroa.

Kohdetta myyvän OP Kodin myyntijohtaja Margit Nylander sanoo, että tämän kaltaisissa pienissä omakotitaloissa pääkohderyhmänä ovat pariskunnat, joiden lapset ovat esimerkiksi jo muuttaneet pois kotoa, tai joilla ei ole lapsia.

– Ei haluta kerrostaloon, vaan oma piha ja oma rauha ovat tärkeitä. Mutta turhia lämmitettäviä neliöitä ei haluta.

Usein pieniä omakotitaloja tehdään tonttien asettamien reunaehtojen puitteissa eli olemassa olevan rakennusoikeuden mukaan.

Multimäen kohteen erityispiirteenä on kuitenkin kookas piha.

Vuokratontilla on kokoa yli 1 200 neliötä, ja sen kokonaisrakennusoikeus on 314 neliötä.

Talon lisäksi kokonaisuuteen kuuluu myös autokatos varastotiloineen.

^{Nylander sanoo}, että kiinteistövälittäjän arkihavainto tukee tilastotietoa.

Nyt halutaan usein, jos nyt ei 60-neliöisiä, niin ainakin jonkin verran aiempaa pienempiä omakotitaloja.

– Jos katsotaan vaikka Karhunmäkeä, niin sinne rakennetaan nyt pienempiä taloja kuin silloin alkuvaiheessa. Kolme makuuhuonetta ja tupakeittiö ja sitä rataa, Margit Nylander sanoo.

Toinen seikka, mihin kiinnitetään nykyisin tarkemmin huomiota kuin vielä joku vuosi sitten, on asunnon energialuokka.

– Tällä hetkellä ihmiset ovat tarkkoja neliöiden suhteen, varsinkin jos on sähkölämmitystä.

Kun rakennetaan pienikokoista omakotitaloa, korostuu tilojen suunnittelun merkitys.

– Neliöiden käytön pitää olla erittäin järkevää ja toiminnallisuuden huomioiminen korostuu.

Tupakeittiöiden palaaminen muotiin tukee tätä kehityssuuntaa.

^Syyskuussa Suomessa oli myynnissä kaikkiaan nelisenkymmentä alle 80-neliöistä, vuoden 2015 jälkeen rakennettua omakotitaloa.

Niistä Pohjois-Karjalassa oli Multimäen kohteen lisäksi vain yksi toinen Karhunmäessä.

Suomen pienin myynnissä oleva omakotitalo oli Pälkäneellä.

Pienen yksiön kokoista 28-neliöistä taloa markkinoidaan myös mahdollisena kesämökkinä.

Kohde oli myynnissä tarjouskaupalla, ja sen lähtöhinta on 65 000 euroa.

Huomattavasti alle 100-neliöiset omakotitalot ovat kuitenkin asuntokaupan kokonaisuudessa pienehkö sivujuonne.

– Kyllä meiltä eniten halutaan sellaisia 110–120 neliön omakotitaloja, OP Kodin Nylander kertoo.

Hän sanoo, että uudet tai nykyaikaan uudistetut vanhemmatkin, neljän makuuhuoneen maalämmöllä varustetut omakotitalot menevät aina nopeasti kaupaksi.

– Vanhempiin kohteisiin pääsee pienemmällä pääomalla kiinni. Rahakin on nykyään kallista, Nylander viittaa kohonneisiin asuntolainakorkoihin.

Makuuhuoneita halutaan useita, vaikka lapsia ei niin montaa olisikaan.

– Etätyöt näkyvät siinä, että halutaan yksi ylimääräinen makuuhuone työhuoneeksi.

^{Nylander muistuttaa,} että taloja ostetaan erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin, joten on hyvä, että myös omakotitaloja rakennetaan monessa eri kokoluokassa.

– Koti ostetaan aina omaan tarpeeseen. Joku kaipaa isompaa, joku toinen pienempää.

Nylanderin mukaan kiinteistökauppa on taas piristynyt Pohjois-Karjalassakin nihkeän alkuvuoden jälkeen.

– Alkuvuonna kyllä haettiin lainapäätöksiä, mutta ne jätettiin odottamaan. Haluttiin nähdä, mitä maailmalla tapahtuu. Kesällä tuli selvä nytkähdys ja elokuu oli vuoden kiireisin kauppojen solmimisen suhteen.

Uusien kohteiden hinnat eivät Nylanderin mukaan ole Joensuun seudulla laskeneet kysynnän notkahduksen ja kohonneen korkotason seurauksena juurikaan.

– Pääkaupunkiseudulla asuntomarkkinat reagoivat herkemmin. Täällä on tasaisempaa. Kivasta kohteesta saa edelleen saman hinnan kuin vaikkapa kolme vuotta sitten.

Sen sijaan vanhempien ja ei-nykyaikaistettujen kohteiden hinnoissa on laskua.

– Kiva kohde menee aina kaupaksi, Nylander summaa.