play

Evoluutio on opettanut hevoselle, kuinka ihmistä luetaan – "Eläinten kanssa toimivan täytyy opetella hallitsemaan mielentilaansa", sanoo joensuulainen Johanna Kaksonen, 35

Kolmetoistavuotias Venla Mielonen ratsastaa kuusivuotiaalla suomenhevostamma Matildalla. Matilda nauttii ihmisen kanssa tekemisestä, mutta luonteeseen kuuluu myös huomionkipeyttä. Jos oma ihminen poistuu paikalta ja vieressä muut hevoset saavat huomiota, se protestoi kopistelemalla jaloillaan.

Kolmetoistavuotias Venla Mielonen ratsastaa kuusivuotiaalla suomenhevostamma Matildalla. Matilda nauttii ihmisen kanssa tekemisestä, mutta luonteeseen kuuluu myös huomionkipeyttä. Jos oma ihminen poistuu paikalta ja vieressä muut hevoset saavat huomiota, se protestoi kopistelemalla jaloillaan. Kuva: Petra Mustonen

Petra Mustonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 5. maaliskuuta 2021.

Joensuun Niittylahdessa asuva Johanna Kaksonen, 35, on harrastanut hevosten kanssa pikkutytöstä asti. Omia hevosia hänellä on ollut kolmetoista vuotta, ja nykyään koko perhe harrastaa yhdessä. Kotipihassa on omien hevosten lisäksi myös muutama vuokrapaikka.

– Tällä hetkellä tässä pihassa asustaa viisi hevosta ja voin heti sanoa, että niistä jokainen on persoonaltaan erilainen. Hevosten kanssa toimiessa pitää huomioida, että ihmisen ja hevosen persoonallisuuden täytyy sopia yhteen. Kaikille löytyy kyllä hevonen, mutta kaikki hevoset eivät sovi kaikille, Kaksonen sanoo.

Tällä hetkellä tässä pihassa asustaa viisi hevosta ja voin heti sanoa, että niistä jokainen on persoonaltaan erilainen.
Johanna Kaksonen

Hän jatkaa, että esimerkiksi yksi pihan vuokra-asukeista, Anne Taimelan omistama Putte, on luonteeltaan juuri sellaisella tavalla herkkä, että sen kanssa tulee hyvin juttuun myös sellainen ihminen, joka ei ole ollut paljoa hevosten kanssa tekemisissä.

– Putte sopisi hyvin terapiahevoseksi. Se on herkkä lukemaan ihmistä ja huomaa heti, jos tätä pelottaa. Tähän pelkoon se reagoi käyttäytymällä entistä rauhallisemmin. Toisaalta jos Puttea itseään ahdistaa, se ei näytä sitä kovin selkeästi. Sen lukemiseen tarvitaan hyvät hevostaidot, Kaksonen kertoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toinen pihan vuokra-asukeista, Tiltu Taimelan punainen suomenhevonen nimeltä Bodari, taas on Kaksosen mukaan myös erittäin herkkä, mutta aivan toisella tavalla. Se on kiltti ja kuuntelee käsittelijäänsä tarkalla korvalla, mutta myös osoittaa herkästi, mikäli on jostain asiasta eri mieltä. Sen kanssa ei välttämättä tule toimeen sellainen ihminen, joka itse käyttäytyy kovin provosoivasti.

– Sitten meillä on tässä leasing-sopimuksella kantava Tähkis-tamma, joka on ihmisiä kohtaan todella nöyrä ja miellyttämishaluinen. Sen herkkyys näkyy puolestaan niin, että ahdistavassa tilanteessa se pyrkii poistumaan paikalta.

Usein sanotaan, että hevonen on kuin peili. Tämä on Kaksosen mukaan erityisen totta perheen oman suomenhevostamman Matildan kohdalla. Jos sen kanssa toimivalla ihmisellä on kiire ja hätä, palautteen saa heti.

– Eläinten kanssa toimivan ihmisen täytyy opetella hallitsemaan omia tunteitaan ja mielentilaansa. Hevosta ei saa koskaan lähestyä vihaisena, silloin voi syntyä ristiriitoja ja jopa vaaratilanteita. Kun tarhaan menee hyvällä energialla, hevonen tietää, että tuon luokse kannattaa tulla, Kaksonen sanoo.

Minua onkin aina kiinnostanut ratsastamista enemmän se, kuinka hevosten kanssa puhutaan.
Johanna Kaksonen
Johanna Kaksonen kertoo, että Bodari vahtii samaan laumaan kuuluvaa kantavaa Tähkis-tammaa. Mikäli vieras ihminen lähestyy Tähkistä, ajaa Bodari tamman pois ihmisen läheltä. Bodarin omistaa Tiltu Taimela.

Johanna Kaksonen kertoo, että Bodari vahtii samaan laumaan kuuluvaa kantavaa Tähkis-tammaa. Mikäli vieras ihminen lähestyy Tähkistä, ajaa Bodari tamman pois ihmisen läheltä. Bodarin omistaa Tiltu Taimela. Kuva: Petra Mustonen

Hänen mukaansa on myös tärkeää, että hevosilla on laumassa selkeä hierarkia niin keskenään kuin myös suhteessa ihmiseen. Jos konflikteja syntyy, ihmisenkin pitää pystyä selvittämään tilanne hevosten kielellä. Siinä ei auta huutaminen eikä mätkiminen, vaan kyse on puhtaasti elekielestä.

– Minua onkin aina kiinnostanut ratsastamista enemmän se, kuinka hevosten kanssa puhutaan. Ensimmäinen oma hevoseni oli lämminverinen ravihevonen, jonka kanssa harjoittelin luonnollista hevostaitoa. Siitä tuli niin kiltti ja toimiva hevonen, että uskalsin laittaa puolitoistavuotiaan tyttäreni sen selkään.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ihmisen ja hevosen yhteistyötä on tutkittu vasta yllättävän vähän

Hevosella ja ihmisellä on takanaan tuhansia vuosia yhteistä historiaa. Hevonen on tuossa ajassa oppinut ihmisestä paljon.

– Pitkä evolutiivinen historia ihmisen kanssa näkyy hevosissa joinakin hämmästyttävinä kognitiivisina kykyinä. Hevoset esimerkiksi tunnistavat ihmisten kasvoja ja pystyvät lukemaan niistä tunnetiloja, kertoo biologisen antropologian dosentti Sonja Koski Helsingin yliopistosta.

– Silti tieteessä on tutkittu yllättävän vähän sitä, millaista hevosen ja ihmisen välinen yhteistyö on. Erityisen puutteellista on tieto siitä, kuinka hevosyksilöiden väliset persoonallisuuserot vaikuttavat sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tätä selvitän parhaillaan tutkimushankkeessani.

Silti tieteessä on tutkittu yllättävän vähän sitä, millaista hevosen ja ihmisen välinen yhteistyö on.
Sonja Koski

Kiinnostus hevosten persoonallisuutta kohtaan on teoreettista jatkumaa Kosken aikaisemmalle kädellisten parissa tekemälle tutkimukselle. Mutta mikä sai lähes 25 vuotta kädellisiä tutkineen evoluutioantropologin kiinnostumaan hevosista?

– Lähtökohdat ovat akateemiset, minulla ei itselläni ole hevostaustaa. Hevoset ovat erikoinen laji, ne eivät ole villieläimiä mutta eivät myöskään puhtaasti tuotantoeläimiä tai lemmikkejä. Ne ovat vähän näitä kaikkia, Koski avaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Koneen Säätiön rahoittama tutkimusprojekti käynnistyi vuonna 2019. Parhaillaan käynnissä on aineiston kerääminen. Koski tutkii niin aikuisia kuin nuoriakin hevosia, ja lisäksi tutkimukseen osallistuu myös hevosenomistajia.

Hevosia tutkitaan muun muassa havainnoimalla niiden laumakäyttäytymistä. Hevosten persoonallisuuspiirteitä tutkitaan myös käyttäytymiskokeiden avulla. Persoonallisuudella tarkoitetaan ajallisesti pysyviä yksilöiden välisiä eroja käyttäytymisvasteissa.

– Eläimillä yleisimmin tutkittu persoonallisuuspiirre on rohkeus–ujous-akseli, joka hevosilla liittyy yleiseen reaktiivisuuteen. Sitä tutkitaan usein näyttämällä eläimelle jotakin entuudestaan tuntematonta. Me käytämme suurta pehmoeläintä.

Hevosten reaktiivisuutta on tutkittu ennenkin, samoin kuin oppimisherkkyyttä. Esimerkiksi koulu- ja esteratsastuksessa käytettävät hevoset eroavat toisistaan reaktiivisuuden osalta. Koskea kiinnostaa kuitenkin persoonallisuuspiirteiden lisäksi se, kuinka ne näkyvät ihmisen ja hevosen välisessä vuorovaikutuksessa.

– Reaktiivisuus on kontrollipiirre, jota vasten sitten katsotaan, kuinka hevonen reagoi vieraan ihmisen läsnäoloon ja pyytämiin asioihin. Käytämme tehtävärataa ja tarkkailemme esimerkiksi, epäröivätkö hevoset, kun vieras ihminen pyytää astumaan puomin yli.

Hevosella ja ihmisellä on takanaan tuhansia vuosia yhteistä historiaa. Hevonen on tuossa ajassa oppinut ihmisestä paljon.

Hevosella ja ihmisellä on takanaan tuhansia vuosia yhteistä historiaa. Hevonen on tuossa ajassa oppinut ihmisestä paljon. Kuva: SA-kuva

Myötätunto ja tasa-arvoisuus ovat näkökulmia, joiden kautta Sonja Koski tarkastelee omistajien vuorovaikutusta hevostensa kanssa.

Häntä kiinnostaa erimerkiksi se, millaisia myötätuntoisia kokemuksia ihmisillä on hevosten kanssa toimimisesta, ja miten tämä heijastuu laajemmin ihmisen myötätuntoon sekä yleiseen luontosuhteeseen.

Tutkimushankkeella on Kosken mukaan paljon potentiaalisia seurausvaikutuksia. Tutkittu tieto voisi esimerkiksi auttaa siinä, että hevosten koulutuksessa pystyttäisiin entistä paremmin huomioimaan hevosten yksilöllisiä piirteitä.

– Hevosmaailmassa on nousussa yhä enemmän keskustelua siitä, kuinka tärkeää olisi, että hevoset saisivat käyttäytyä mahdollisimman lajityypillisellä tavalla. Tässä keskustelussa minäkin haluan olla tutkijana osaltani mukana.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi