play

Tarmo Nuutinen, 45, toteuttaa unelmaansa rähjäisessä talossa Rääkkylän syrjäkylällä – elämänmuutokseen johti loppuun palaminen tutkijana Joensuussa

Tarmo Nuutinen haluaisi asua sähköttömässä talossa, mutta vaimo ja lapset kaipaavat pieniä mukavuuksia.

Tarmo Nuutinen haluaisi asua sähköttömässä talossa, mutta vaimo ja lapset kaipaavat pieniä mukavuuksia. Kuva: Heli Sallinen

Heli Sallinen

Artikkeli on julkaistu Karjalaisessa ensimmäisen kerran 18.10.2022.

Vihreällä maalilla maalattu talo sulautuu takana avautuvaan kangasmetsään. Syksyn väreissä loistavalla pihamaalla lojuu hujan hajan ämpäreitä, vasaroita, lapioita ja eri mittaisia laudanpätkiä. Ne ovat kätevästi lähellä, kun talon isännällä iskee tekemisen meininki.

– Minulla on meneillään useita projekteja yhtä aikaa. Kaksi tai kolme samanaikaista hommaa on sopiva määrä. Jos ei ole kuin yksi projekti kerrallaan käynnissä, se puuduttaa, Tarmo Nuutinen, 45, nauraa.

Tänä vuonna Nuutinen on tarttunut Rääkkylän Pyssysalossa sijaitsevan talonsa remontointiin ja erityisesti hyönteisvaurioiden korjaamiseen.

– Voisi sanoa, että olen linssiin viilattu ostaja. Talo pysyy pystyssä kiikun kaakun. Olen vahvistellut seiniä, kun hyönteiset ovat tuhonneet niitä joskus kauan sitten. Tuhoja on tuon vuonna 1939 rakennetun puolen hirsiseinissä. Myös 1960-luvulla rakennetun lisäosan ruoteisiin ne ovat iskeneet, Nuutinen paljastaa.

Kun seinät ovat nyt saaneet tarvitsemaansa ensiapua, on Nuutinen pystynyt myös keskittymään varsinaiseen tämän kesän projektiinsa: kasvihuoneiden rakentamiseen. Talon itä- ja eteläseinustoille rakennetut kasvihuoneet ovat loppusilauksia vaille valmiit. Työ on ollut hidasta mutta mielenkiintoista. Kasvihuoneiden avulla Nuutinen on askeleen lähempänä päämääräänsä.

– Omavaraisuuden kaipuu on ollut minulla lapsesta asti, koska se oli vanhempienikin ideologiaa ja ehkä se on verenperintöäkin – sellainen vapauden ja itsemääräämisen tunne, Nuutinen sanoo.

Tarmo Nuutinen
  • Syntynyt kesällä vuonna 1977.

  • Asuu Joensuussa, toteuttaa omavaraistalousprojektiaan Rääkkylän Pyssysalossa.

  • Perheeseen kuuluu vaimo ja 15- ja 17-vuotiaat pojat. Vanhin poika on jo muuttanut omilleen.

  • Koulutukseltaan biofysiikan dosentti ja biologi. Loppuunpalamisen vuoksi on sairauseläkkeellä.

  • Harrastaa kotieläinten hoitoa, kaikkea luontoon liittyvää mukaan lukien esimerkiksi kalastuksen ja puutarhan hoidon.

  • Motto: Älä murehdi asioita, joille et mahda mitään. Äläkä myöskään murehdi niitä asioita, joille voit tehdä jotakin.

Vasarat ovat olleet Tarmo Nuutisella käytössä jatkuvasti. Aina riittää naputeltavaa.

Vasarat ovat olleet Tarmo Nuutisella käytössä jatkuvasti. Aina riittää naputeltavaa. Kuva: Heli Sallinen

Talon omistaminen kaukana asutuskeskuksista ja siellä eläminen kiireettömästi ja mahdollisimman omavaraisesti on ollut Tarmo Nuutisen haaveissa jo kauan.

– Kaupittelin alkuun Rääkkylän taloa perheelleni kesäpaikkana. Meillä oli tarkoitus elää reilut puoli vuotta lumetonta aikaa aina Rääkkylässä ja lumiaika sitten kaupungissa. Mutta toistaiseksi se ei ole aina onnistunut. Minä viihdyn askeettisessakin ympäristössä, ja muutto Rääkkylään sopisi minulle toki milloin vain, mutta minulla on vielä Joensuussa koulua käyviä poikia, 15- ja 17-vuotiaat. Toisaalta vaimoni Hanna haluaa vähintäänkin hanaveden ja sisävessan taloon. Ajattelin järjestää ne jo ensi kesänä.

– Ideana taloprojektin kanssa on ollut myös se, että pääsisin tuottamaan itse. Mutta talon korjaamiseen, elämiseen ja tietenkin myös paikasta nautiskeluun on mennyt aikaa. Tämä ei tule koskaan olemaan valmis, ja siksi en otakaan tästä itselleni stressiä, Nuutinen toteaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mutta vaikka oikeastaan mikään ei ole sujunut Tarmo Nuutisen haluamalla tahdilla ja vastoinkäymisiäkin on tullut vastaan, on omavaraisuuden lisääminen edelleen listan kärjessä. Ja paljon hän on tehnytkin vaimonsa kanssa töitä sen eteen. Taloprojektillaan pariskunta pyrkii testaamaan erilaisia kokeellisia ratkaisuja omavaraisuuden lisäämiseksi.

– Kasvihuoneiden tarkoituksena on jatkaa kasvukautta ottamalla käyttöön hukkalämpö, joka talosta karkaa. Kasvihuoneissa aion viljellä vain kuivan kasvupaikan kasveja, sillä vettä en omasta kaivosta halua törsätä kasvien kastelemiseen. Ja myöskin siksi, etteivät talon rakenteet kärsisi kosteudesta.

Tarmo Nuutinen on rakentanut tänä kesänä kasvihuoneita projektitalonsa seinustalle.

Tarmo Nuutinen on rakentanut tänä kesänä kasvihuoneita projektitalonsa seinustalle. Kuva: Heli Sallinen

Vesi lämpiää Nuutisilla tällä hetkellä puulla, sillä talossa ei ole juoksevaa vettä.

Vesi lämpiää Nuutisilla tällä hetkellä puulla, sillä talossa ei ole juoksevaa vettä. Kuva: Heli Sallinen

Kasvihuoneista omat paikkansa ovat jo löytäneet viiniköynnökset. Ensi kesänä niissä viljellään lisäksi hyötykasveja, kuten chilejä, maissia, timjamia ja muita kuivan paikan yrttejä. Pihamaalle Nuutiset ovat viimeisimpänä istuttaneet vadelmaa ja luumupuita.

– Täällä kasvoi jo ennestään omenoita ja kirsikoita, mutta niitä laitamme vielä lisää. Samoin lisäämme marjapensaita. Ulkosaunan vedet olemme ohjanneet yhdelle kasvimaista, siellä kasvatamme sitten joitain kostean paikan hyötykasveja.

Perunaa tilalla viljellään hyvin vähäisiä määriä, jos ollenkaan.

– Emme viljele mitään sellaisia, jotka ovat kaupasta ostettuina edullisia. Ja kun muutenkin syömme harvakseltaan perunaa. Perunanviljely koko vuoden tarpeeseen vaatisi niin ison viljelyalan ja valtavan määrän työtä. Ennemmin viljelen esimerkiksi kuminaa, sillä samalla viljelyalalla ja vähemmällä vaivalla saan enemmän palkkaa myös työlleni. Sitä voi käyttää myös vaihtokauppoihin.

Kesäisin tilalla kasvatetaan lampaita ja kanoja. Syksyllä niiden lihat päätyvät pakastimeen.

– Ensi kesäksi hommaamme kanojen ja lampaiden lisäksi kalkkunoita. Osan tilalla tuotetuista tuotteista myymme ja osan säilömme itsellemme talveksi.

Ruoan tuottaminen omaan käyttöön on iso osa Tarmo Nuutisten omavaraistaloutta. Nykyisessä maailman tilanteessa Nuutinen katsoo kuitenkin, että tärkein asia olisi päästä omavaraiseksi energiassa. Vesi lämpiää Nuutisilla tällä hetkellä puulla, sillä talossahan ei ole juoksevaa vettä.

– En kaipaa vesijohtoja, mutta kompromisseja perheen kanssa on tehtävä. Sähkö tulee toistaiseksi taloon. Odotan innolla sitä päivää, kun saan lyödä kirveellä kaapelin tuosta seinästä poikki. Ehkä hommaan led-lampun ja pienen aurinkopaneelin, ettei ihan päreen valossa sentään tarvitsisi olla. Tavoite on nostaa omavaraisuusastetta lopulta noin 60 prosenttiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Vielä ei ole ihan valmista.

Vielä ei ole ihan valmista. Kuva: Heli Sallinen

Naapureita tilalla on, mutta ei näkö- tai kuuloetäisyydellä.

Naapureita tilalla on, mutta ei näkö- tai kuuloetäisyydellä. Kuva: Heli Sallinen

Kun Tarmo Nuutisen ja paljon elämää nähneen talovanhuksen tiet yhdeksän vuotta sitten kohtasivat, ei hän arvannut, miten merkittäväksi paikaksi maatila osoittautuisi. Eikä pelkästään omavaraisuuden vuoksi.

– Olen erityisherkkä. Väsyn hulinassa ja äänistä. Tänne on melkein perille saakka pikitie ja sitten on niin ihanan hiljaista.

Tilallaan Tarmo Nuutinen haluaa lisäksi toteuttaa positiivista päähän pinttymäänsä.

– Haluan lisätä tilallani luonnon monimuotoisuutta. Olen muun muassa jättänyt lahopuuta luontoon makaamaan ja rakennellut kasoja erilaisista luonnon materiaaleista. Vaimoni on tehnyt esimerkiksi risuaitaa, joka tarjoaa suojaa hyönteisille. Täällä on harvinaisia hyönteisiä ja sieniä. Minulla on projekti luoda hakamaata tavallisesta sekametsästä. Niissä on monipuolinen kasvisto ja eläimistö.

Monesti Nuutisen työt ikuisella työmaalla keskeytyvät, kun pihalla tapahtuu mielenkiintoisia asioita.

– Osa ajastani tosiaan menee luonnon ihmettelyyn. Eräänä päivänäkin seurasin, miten nopsaan sittisontiainen vie koirankakan maan alle. Sittisontiainen on muuten lempihyönteiseni, Nuutinen nauraa.

Hyönteisvahinkojen korjaamiseen Tarmo Nuutisella meni lähes koko kesä.

Hyönteisvahinkojen korjaamiseen Tarmo Nuutisella meni lähes koko kesä. Kuva: Heli Sallinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Vanha navetta on ollut lampaiden ja siivekkäiden suojana.

Vanha navetta on ollut lampaiden ja siivekkäiden suojana. Kuva: Heli Sallinen

Ei ole mikään ihme, että luonnon tapahtumat saavat Nuutisen innostumaan, sillä hän on koulutukseltaan biologi.

– Opiskelin Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella bioteknologiaa ja biokemiaa, mutta ensimmäisen lapseni syntymän aikoihin siirryin Joensuuhun ja aloitin biologian opinnot. Koska muutakaan työtä ei ollut, ajattelin jäädä yliopistolle tutkijaksi.

Nuutisen mukaan hänellä ja yliopistolla eivät kemiat koskaan kohdanneet. Pikemminkin hän koki yliopistossa tapahtuneet muutokset itselleen vaikeina ja mahdottomina.

– Toisille muutokset eivät ole niin vaikeita, mutta toisille taas jatkuva kilpailu, epävarmuus, krediittien kerääminen, hierarkkisuus, itsensä mainostaminen, työajan seuranta, byrokratia ja perustutkimuksen alasajo ovat liikaa.

– Olen loppuun palanut omasta työstäni. Kolmisen vuotta sitten jäin pois ja jouduin eläkkeelle, kun katsottiin, ettei minusta ole enää palaamaan entisiin hommiin. Olin siis yliopistotutkija ja ehdin dosentiksi asti. Enkä ole ainoa työkyvyn menettänyt. Ihmettelen, kuinka valtiolla on varaa tällä tavoin haaskata koulutettua väkeä.

Tällä hetkellä Tarmo Nuutinen on onnellinen mies. Hän on tyytyväinen elämäänsä, kiitollinen perheestään ja tietenkin Pyssysalon tilasta, jossa hän voi toteuttaa ideologiaansa ja nauttia kiireettömästä elämästä luonnon keskellä.

– Tämä on kuin paratiisi minulle.

Tilan aitta.

Tilan aitta. Kuva: Heli Sallinen

Hedelmiä tuottavien puiden taimet on suojattu verkoilla, etteivät jänikset pääse niitä popsimaan.

Hedelmiä tuottavien puiden taimet on suojattu verkoilla, etteivät jänikset pääse niitä popsimaan. Kuva: Heli Sallinen

Viiniköynnös on jo päässyt kasvihuoneeseen.

Viiniköynnös on jo päässyt kasvihuoneeseen. Kuva: Heli Sallinen

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi