play

Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan sosiaalisuus on olennainen osa aivoterveyttä, vaikka sitä ei heti tulisi ajatelleeksi – Jos tulee poissuljetuksi ryhmästä, aivojen kipuun liittyvät alueet aktivoituvat

Kuva: Katja Määttä

Petra Mustonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 14.3.2020.

– Tässä iässä on aivan normaalia, että sosiaaliset kontaktit vähenevät luonnollisen poistuman eli kuoleman kautta. Kuitenkin tosiasia on, että me tarvitsemme vuorovaikutusta. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän asian eteen täytyy tehdä työtä, ilomantsilainen Sirkka Ryynänen, 78, pohtii.

Ryynänen sekä niin ikään ilomantsilaiset Ulla Nuutinen, 64, ja Pauli Hiltunen, 76, ovat tulleet Ilomantsin kirjastolle kuuntelemaan Ikääntyvien yliopiston verkkoluentoa, jonka yhtenä teemana on sosiaalisuuden vaikutus aivoihin. Luennoitsijana on aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta.

Ihmisillä, joilla ei ole riittävää sosiaalista vuorovaikutusta, on sosiaalisuuteen liittyvillä aivoalueilla vähemmän harmaata ja valkoista ainetta.
Katri Saarikivi

– Ihminen on läpikotaisin sosiaalinen eläin. Meidän aivommekin ovat sosiaaliset: esimerkiksi empatialle on niissä paljon mekanismeja. Ihmisillä, joilla ei ole riittävää sosiaalista vuorovaikutusta, on sosiaalisuuteen liittyvillä aivoalueilla vähemmän harmaata ja valkoista ainetta, Saarikivi kertoo myöhemmin puhelinhaastattelussa.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että kun ihminen tulee poissuljetuksi sosiaalisesta tilanteesta, aivojen kipuun liittyvät alueet aktivoituvat.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Ilomantsilaiset Sirkka Ryynänen (vas.), Pauli Hiltunen ja Unna Nuutinen pitävät tietoisesti huolta aivoterveydestään.

Ilomantsilaiset Sirkka Ryynänen (vas.), Pauli Hiltunen ja Unna Nuutinen pitävät tietoisesti huolta aivoterveydestään. Kuva: Petra Mustonen

Aivoterveys on teema, josta puhutaan nykyään entistä enemmän. Myös Ryynänen, Nuutinen ja Hiltunen kertovat pitävänsä tietoisesti huolta aivoistaan: Hiltunen ratkoo mielellään ristikoita, Ryynänen pitää enemmän sudokuista.

– Olen vasta nyt eläkkeelle siirryttyäni huomannut, kuinka kovilla aivoni työelämässä olivat. Minulla oli tapana vaatia itseltäni liikaa, paljon oli univajetta ja stressiä. Nyt minulla on aikaa huolehtia itsestäni ja aivoistani, se on ihanaa. Uskon, että aivoille on hyvästä tehdä kaikkea sellaista, mistä itse nauttii, Nuutinen sanoo.

Saarikivi arvelee, ettei monikaan ajattele sosiaalisia suhteita pohtiessaan, mitä omien aivojen eteen voisi tehdä.

– On helppo mieltää esimerkiksi keskittyminen ja päättely aivoja kehittäväksi toiminnaksi. Sosiaalisuus ja ihmissuhteista huolehtiminen ei ehkä tunnu treenaamiselta, mutta kyllä nekin kuuluvat sinne samaan listaan, Saarikivi huomauttaa.

Olen vasta nyt eläkkeelle siirryttyäni huomannut, kuinka kovilla aivoni työelämässä olivat.
Ulla Nuutinen

Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä aivoterveydelle ja ylipäätään terveydelle kielii se, millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on ihmiseen. Saarikivi kertoo, että yksinäisyys on tutkitusti yhteydessä esimerkiksi dementiaan, Alzheimeriin ja sydänsairauksiin. Vastaavasti hyvien sosiaalisten suhteiden on havaittu vähentävän stressiä ja lisäävän onnellisuuden kokemista.

– Ihan tarkkaan ei tiedetä, kuinka yksinäisyys altistaa sairauksille. Yksi varmasti vaikuttava tekijä on se, että yhteys muihin ihmisiin lisää motivaatiota elää terveellisesti. Ihminen on laumaeläin, joten meillä on luonnostaan tarve kokea kuuluvamme joukkoon. Ihmissuhteiden kautta koemme olevamme merkityksellisiä, Saarikivi jatkaa.

Stressin vähentyminen liittyy osaltaan myös siihen, että sosiaalinen vuorovaikutus edistää palautumista.

– Usein palautuminen tapahtuu nimenomaan muiden seurassa, kun vietetään mukavaa aikaa yhdessä. Stressi on yhteydessä todella moniin sairauksiin, joten palautuminen on todella tärkeää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Usein palautuminen tapahtuu nimenomaan muiden seurassa, kun vietetään mukavaa aikaa yhdessä.
Katri Saarikivi

Hiltunen jäi puhtimaan luennon aikana esitettyä kysymystä: kenelle soittaisit, jos olisit keskellä yötä sairas tai peloissasi?

– Täytyy myöntää, että itselläni se olisi 112. Olen kyllä paljon tekemisissä ihmisten kanssa, olen monessa asiassa mukana. En kuitenkaan kutsu ihmisiä kotiini, sillä tavalla olen erakko. Se on oma valintani, viihdyn yksinäni.

Saarikivi huomauttaakin, ettei yksinäisyyttä mitata ihmissuhteiden tai vuorovaikutuksen määrällä. Yksinäisyydestä on kyse silloin, kun sosiaalisuutta on elämässä vähemmän kuin ihminen itse toivoisi. Nimenomaan tämä koettu yksinäisyys on yhteydessä sairauksiin.

– Esimerkiksi yksin asuminen ei itsessään ole mikään riskitekijä. Ihmisillä on eriäviä tarpeita sosiaalisuuteen. Aivoterveyttä edistää sellainen sosiaalisuus, joka tuntuu itsestä hyvältä, Saarikivi sanoo.

Aivotutkija Katri Saarikivi arvelee, ettei monikaan ajattele sosiaalisia suhteita pohtiessaan, mitä omien aivojen eteen voisi tehdä. Arkistokuva.

Aivotutkija Katri Saarikivi arvelee, ettei monikaan ajattele sosiaalisia suhteita pohtiessaan, mitä omien aivojen eteen voisi tehdä. Arkistokuva. Kuva: Marko Puumalainen

Ryynänen kertoo kokevansa erityisen vaikeaksi sen, että ikääntyessä yhä suurempi osa pitkäaikaisista ystävistä poistuu jokapäiväisestä vuorovaikutuspiiristä paitsi kuoleman, myös sairauksien vuoksi.

– Esimerkiksi muistisairaudet aiheuttavat sen, että yhdessä koetut asiat pyyhkiytyvät toisen mielestä pois, eikä keskustelu enää ole samanlaista. Se on henkisesti raskasta, ja uusien siteiden luominen vaatii aikaa ja ponnistelua, Ryynänen sanoo.

Saarikivi muistuttaa, että uusia ystävyyssuhteita voi syntyä läpi elämän, nopeastikin: läheisyyden tunnetta lisää esimerkiksi tunteita herättävien asioiden kokeminen yhdessä. Lisäksi myös tuntemattomien kanssa voi kokea merkityksellisiä vuorovaikutustilanteita. Ryynäselle tulee tästä mieleen useampikin esimerkki.

– Minusta on ihana asua täällä karjalaisten keskellä, voi pysähtyä vaikka ihan tienvarressa juttelemaan ventovieraiden kanssa. Olen kokenut näin todella sykähdyttäviä hetkiä. Vastikään nuorempi mieshenkilö näki minun menevän kirkkoon ja toivotti hyvää kirkkopäivää. Siinä oli jotakin niin riemastuttavaa ja positiivista, että tuli todella hyvä mieli.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

"Ihminen ei ymmärrä itseään ilman toisen ihmisen aivoja"

Kuva: Mikko Makkonen

Sosiaalinen vuorovaikutus on perustavanlaatuisessa roolissa sekä aivojen ja mielen kehityksessä että niiden terveyden edistämisessä. Aihetta on käsitelty tuoreessa Duodecemin ja Suomen Akatemian konsensuslausumassa, jonka teemana on aivojen ja mielen terveyden edistäminen. Konsensuslausuman tavoitteena on ohjata terveydenhuollon käytäntöjä ja tutkimusta.

– Ihmisten välinen sosiaalinen yhteys on aivoille ja mielelle perustavanlaatuisen tarpeellista. Sosiaalisista suhteista saatava tuki on ylipäätään tärkeää kaikelle terveydelle ja hyvinvoinnin edistämiselle, ohjausryhmän puheenjohtaja ja psykiatrian professori Jyrki Korkeila sanoo.

Ihmisten välinen sosiaalinen yhteys on aivoille ja mielelle perustavanlaatuisen tarpeellista.
Jyrki Korkeila

Hyvät sosiaaliset suhteet puskuroivat monenlaisia sairauksia vastaan, ja vuorovaikutuksen keskeinen merkitys kulkee mukana koko elämän ajan. Vuorovaikutus  luo perustan lapsen kehitykselle, ja sosiaalisista suhteista saadut myönteiset kokemukset suojaavat lapsen aivoja ja mieltä.

Nuoruudessa korostuu sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys, johon liittyvät esimerkiksi ihmissuhteet, yhteisöllisyys ja osallisuus. Vuorovaikutuksen vaikutus terveyteen jatkuu myös työiässä: konsensuslausuman mukaan luotettava ja turvallinen sosiaalinen yhteys 50-vuotiaana ennustaa onnellisuutta ja hitaammin heikentyvää aivoterveyttä 80-vuotiaana.

Mieli on riippuvainen aivoista, ja aivot ilman mieltä ovat koomassa, tajuttomat tai kuolleet.
Jyrki Korkeila

Aivoterveys ja mielenterveys liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Korkeilan mukaan näiden käsitteleminen yhdessä kokonaisuudessa on kuitenkin myös haastavaa, sillä mielen ja aivojen yhteyden ymmärtäminen on vaikea inhimillinen haaste.

– Toista ei ole ilman toista. Mieli on riippuvainen aivoista, ja aivot ilman mieltä ovat koomassa, tajuttomat tai kuolleet. Mieli ei ole olemassa oleva olio, vaan toiminta, joka liittää ihmisen ympäristöönsä ja toisiin ihmisiin. Ihminen ei ymmärrä itseään ilman toisen ihmisen aivoja, Korkeila kuvaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi