Henkivakuutuksia otetaan Pohjois-Karjalassakin yhä enemmän – Näin lasket riittävän korvaussumman

Henkivakuutuksia otetaan yhä kasvavissa määrin Pohjois-Karjalassa ja muualla maassa. Varsinkin korona-aikaan niitä otettiin aikaisempaa enemmän.

Vaikka raha saattaa olla monella tiukassa, kuluja harvoin karsitaan ensimmäisenä vakuutuksista, kerrotaan Lähi-Tapiola Idästä ja Kaleva Henkivakuutuksesta.

^{Henkivakuutus otetaan} yhä samoista syistä kuin ennenkin. Jos perheen elättäjä tai toinen heistä menehtyy, jäljelle jääneet pystyvät suoriutumaan esimerkiksi lainoista, perintöveroista ja asumisen kuluista.

Kun perheen elättäjä kuolee, edunsaaja saa korvaussumman heti.

– Lainanmaksu jatkuu, perintöverot tulevat aika nopeasti maksuun, asumiseen liittyvät kulut, mökkikulut ja muut elämisen kulut jatkavat juoksuansa. Henkivakuutus tuo nopeasti varmuuden siitä, että niistä suoriutuu, sanoo henkivakuutusyhtiö Kalevan viestinnästä, markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja Minna Mikkanen.

^{Kalevassa suositellaan}, että henkivakuutuksen korvaussumma asetettaisiin sellaiseksi, että jäljelle jääneet pärjäävät vuoden tai kaksi lainojen lyhennysten ja muiden kulujen kanssa.

– Henkivakuutuskorvauksen määrä on hyvä arvioida tarvepohjaisesti oman elämäntilanteen mukaan. Vanha nyrkkisääntö on, että korvaussumman tulisi kattaa velat, vakuutettavan vuoden bruttotulot ja 20 000 euroa elätettävää lasta kohden, Mikkanen kertoo.

Moni saattaa ajatella, että puolison menehtyessä myy yhteisen asunnon ja muuttaa pienempään, mutta asuntoa ei välttämättä saa myytyä sellaisella hinnalla kuin on ajatellut tai ollenkaan.

– Henkivakuutus on erityisen tärkeä niille, joilla on lainaa ja/tai lapsia. Lapsiperheelle vanhemman kuolema on kova paikka. Silloin on hyvä, jos henkivakuutuksen turvin voisi jatkaa elämää tutussa ympäristössä.

^{Kalevassa on} viime vuosina otettu jonkin verran enemmän henkivakuutuksia kuin aikaisemmin. Etenkin korona-aikaan henkivakuutuksia otettiin paljon.

– Silloin ehkä kuoleman riski konkretisoitui, vaikka tosiasiassa ihmisiä kuolee paljon enemmän syöpään, sydän- ja verisuonisairauksiin ja sepelvaltimotautiin kuin koronaan, Minna Mikkanen sanoo.

Samoin korvaussummat ovat kasvaneet aikaisemmasta. Kalevan henkivakuutuksia ostaneet ovat valinneet korvaussummakseen keskimäärin lähes 130 000 euroa. Henkivakuutus otetaan useimmiten 25–45-vuotiaana.

– Otetaan niitä viidenkympin jälkeenkin, ja silloin varaudutaan usein perintöveroon.

Mikkanen korostaa, että työikäisiäkin kuolee vuosittain Suomessa vajaa 8 000 ja valtaosa sairauteen. Siksi yllättäviin tilanteisiin kannattaa varautua ajoissa.

– Suurin syy olla ottamatta henkivakuutusta on se, että se ei tule mieleen, Mikkanen sanoo.

^{Kuten sanomalehti} Karjalainen, Kalevakin täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Ensimmäinen henkivakuutus myönnettiin 2. joulukuuta 1874.

– Matkan varrella Kaleva on korvannut vakuutuksistaan niin espanjantaudin, hongkongilaisen kuin koronankin aiheuttamia kuolemia, Mikkanen kertoo.

Nyt ensimmäisellä suomalaisella henkivakuutusyhtiöllä on noin 221 000 vakuutettua asiakasta yhteensä 13,4 miljardin euron turvasummalla.

Viime vuonna yhtiöstä maksettiin asiakkaille korvauksia noin 102 miljoonaa euroa.

^{Lähi-Tapiola Idän} liiketoimintajohtaja Ari Mikkonen kertoo, että Pohjois-Karjalassa myönnettyjen henkivakuutuksien määrät ovat olleet kasvamaan päin jo kymmenisen vuotta. Euro- ja kappalemääräinen kasvu on ollut 5–10 prosenttia vuosittain.

Se johtuu Mikkosen arvion mukaan siitä, ettei vakuutuksista haluta tinkiä vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta.

– Nykyään varaudutaan muuhunkin kuin pelkkään kuolemaan. Tehdään työkyvyttömyyteen tai vakavaan sairauteen liittyviä ratkaisuja ja katsotaan laajemmin henkivakuuttamista, Mikkonen sanoo.

– Aiemmin vakuutus on mitoitettu lainan mukaan, mutta nyt halutaan, että turvaa on laajemmin läheisille.

^{Pohjois-Karjalaan} myönnetään Lähi-Tapiolan kautta satoja henkivakuutuksia vuosittain. Erilaisia muutoksia henkivakuutuksiin tehdään tuhansia.

– Meillä Pohjois-Karjalassa vakuutusmäärät ovat pienempiä kuin muualla, ei kuitenkaan tavattoman paljon, Mikkonen sanoo.

Pohjois-Karjalassa henkivakuutus otetaan keskimäärin 25–40 vuotiaana, kuten muuallakin maassa.

Iäkkäämpien henkivakuutuksien ottajien osuus on kasvanut viime vuosina, ja he miettivät Mikkosen mukaan usein perintöveroa. Heidän osuutensa on kasvanut kymmeniä prosentteja.

– On mennyttä maailmaa, että vain velkaiset miettisivät henkivakuutuksia. Kannattaa pohtia muutakin kuin pelkkää kuolemaa.

Pohjois-Karjalassa keskimääräinen vakuutussumma on henkivakuutuksissa Lähi-Tapiolassa aavistuksen pienempi kuin muualla maassa. Se on noin 100 000 euroa.

Karjalainen täyttää 150 vuotta 2.10.2024. Tämä juttu on yksi juhlalehtemme jutuista.