Kodin järjestämisen voi aloittaa vaikka lompakosta – joensuulainen ammattijärjestäjä Jutta Pentikäinen auttaa eroon tavarataakasta

Joensuulainen ammattijärjestäjä Jutta Pentikäinen, 47, auttaa asiakkaita niin yksittäisten lipastojen kuin koko kodin järjestämisessä.

Useimmiten kodin solmukohtia ovat kuitenkin vaatehuoneet, eteiset ja varastot.

Pentikäisen mielestä järjestyksen saavuttamiseen eivät auta pelkästään fiksut säilytysratkaisut tai olemassa olevan tavarakeon järjestäminen, vaan omaisuutta pitää myös karsia.

– Jos haluaa pitää yllä järjestystä ja samalla omistaa myös paljon tavaraa, niin pitäisi olla valtava koti ja hurjasti intoa pitää paikat siistinä, Pentikäinen toteaa.

^{Pentikäinen uskoo} saaneensa innostuksen järjestelyä kohtaan jo äidinmaidossa.

– Iida-mummoni oli kova järjestelemään. Mummolassa käydessä pääsin mummon ja äidin apurina järjestämään paikkoja, Pentikäinen muistelee.

Pentikäinen itse heräsi tavaran määrään muuttaessaan useita kertoja. Aina johonkin nurkkaan kertyi avaamattomia muuttolaatikoita, joiden sisältö pääsi unohtumaan.

Järjestelyinnostus yltyi siinä määrin, että Pentikäinen kouluttautui syksyllä 2020 ammattijärjestäjäksi. Eikä into ole hiipunut.

^{Pentikäinen tietää}, ettei tavaroista luopuminen ole aina helppoa.

Jos materian määrä kauhistuttaa, kannattaa työ aloittaa pienin askelin. Pentikäinen ohjeistaa aloittamaan järjestelemisen niinkin pienestä kokonaisuudesta kuin lompakko tai meikkipussi – pois turhat kuitit ja vanhentunut kosmetiikka.

Kaikesta tavarasta ei ole pakko luopua heti. Jos jonkun esineen kohdalla jää empimään, voi sen laittaa mietintälaatikkoon muhimaan. Laatikon sisältöön voi palata myöhemmin, kun päätöstä on ehtinyt harkita.

– Vaatteet voi myös laittaa rekille. Kun käytön jälkeen ripustaa vaatteen takaisin, kääntääkin henkarin pään osoittamaan vastakkaiseen suuntaan. Henkareista on helppo katsoa vaikkapa puolen vuoden jälkeen, mitä vaatteita ei tule käytettyä, Pentikäinen vinkkaa.

Vaikeinta on Pentikäisen mukaan luopua esineistä, joilla on tunnearvoa tai jotka on saatu lahjaksi. Ne kannattaa jättää luopumisprosessissa viimeiseksi.

Luopuminen on taito, jota Pentikäinen vertaa lihaksen harjoittamiseen. Kun taitoa jumppaa, se vahvistuu.

– Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse luopua. Minulla on esimerkiksi ukkini vanha tuohikontti varastossa. Tällä hetkellä sille ei ole paikkaa nykyisessä asunnossa, mutta silti haluan säilyttää sen, hän kertoo.

^{Kodin irtaimistoa} läpikäydessä voi pohtia, kuinka usein kutakin tavaraa käyttää, onko se tarpeellinen ja omistaako niitä useita.

– Esimerkiksi joulukuusenjalkaa et käytä jatkuvasti, mutta se on tarpeellinen jouluna. Todennäköisesti et kuitenkaan tarvitse useampaa kuusenjalkaa, Pentikäinen summaa.

Pentikäisen mielestä kodissa saa olla myös iloa tuottavia esineitä, vaikka niitä ei tarvitsisikaan.

– Rakastan sisustuslehtiä ja kauniita lakanoita. Niitä minulla on ehkä enemmän kuin tarvitsisin, Pentikäinen kertoo.

Koti on aina myös asukkaidensa näköinen. Pentikäisen kaksi teini-ikäistä poikaa asuvat vuoroviikoin äitinsä kanssa. Hän myöntää, että nuoret eivät usein ole yhtä innokkaita järjestelemään kuin hän itse.

– Kodin ei tarvitse olla koko ajan tip top. Perheenjäsenten kesken pitää löytää kultainen keskitie järjestyksen suhteen, hän sanoo.

^{Järkevään järjestykseen} ei välttämättä tarvita uusia säilytyslaatikoita, koreja tai purnukoita. Kaappiin saa järjestystä esimerkiksi jämäköillä kestokauppakasseilla.

– Kestokassit ovat usein valkoisia sisältä, joten nurinpäin käännettyinä eripariset kassit näyttävät siistimmiltä, Pentikäinen vinkkaa.

Jos tilaa on rajallisesti ja tekstiilejä on paljon, voi viikkaamisen sijaan kokeilla rullausta. Rullalla vaatteet ja lakanat vievät vähemmän tilaa kuin viikattuna.

– Rullattuna vaatteet mahtuvat pakatessa myös paremmin matkalaukkuun, Pentikäinen lisää.

^{Pentikäisen mielestä} hyvä järjestys on myös toiminnallinen. Arjen sujuvuuden kannalta Pentikäinen kiinnittää erityisesti huomiota kierrätyksen ja pyykkihuollon toimivuuteen.

Likapyykin ja puhtaiden vaatteiden säilytyksen lisäksi myös puolipitoiset vaatteet tarvitsevat paikkansa.

– Käytössä oleville vaatteille voi olla oma naulakko tai tuoli. Vaaterekissä mahtuu säilyttämään enemmänkin vaatteita, Pentikäinen kertoo.

Toimivassa järjestyksessä käyttötavarat sijoitetaan käden ulottuville ja silmien korkeudelle. Harvemmin käytössä olevat tavarat jätetään syrjempään arjen tieltä.

Kodin siivoaminen helpottuu ja nopeutuu, kun ylimääräisestä on luopunut. Järjestyksen ylläpitäminen vaatii tavaroiden paikoilleen palauttamista käytön jälkeen, säännöllistä läpikäymistä ja karsimista.

– Kerta tai pari vuodessa riittää. Silloin tällöin voi käydä läpi laatikon tai lipaston kerrallaan, Pentikäinen ohjeistaa.

– Tavaroista luopuminen herättelee usein miettimään myös omia kulutustottumuksia. Se saa pohtimaan, ohjaako ostopäätöksiä tarve vai haluaminen.

^{Tavaroiden läpikäymistä} seuraa turhaksi todettujen kierrätys. Käyttökelpoiset vaatteet ja tavarat voi lahjoittaa hyväntekeväisyyskirpputoreille kuten Fidaan tai Konttiin.

Pentikäinen vinkkaa, että eläinsuojeluyhdistykset ottavat usein vastaan myös nuhjuisempia lakanoita, pyyhkeitä ja vilttejä.

Turhat paperit ja pakkaukset sekä rikkoutuneet vaatteet ja irtaimiston Pentikäinen lajittelee materiaalin mukaan kierrätykseen. Joensuussa on nykyisin myös poistotekstiilin keräyspiste.

Pentikäinen ostaa kalusteet kotiinsa ensisijaisesti käytettynä. Hän kertoo etsivänsä huonekaluja esimerkiksi Torista sen sijaan, että ostaisi kaiken uutena.

– Mutustele, mitä oikeasti haluat ja tarvitset. Kaikkea ei tarvitse saada heti. Koti saa olla keskeneräinen, Pentikäinen muistuttaa.

^{Työ palkitsee} tekijänsä. Pentikäinen kertoo, että turhasta luopumista seuraa usein helpotus.

– Tavarataakka putoaa harteilta. Pieni hymynkare nousee huulille aina kun avaa kaapin ja näkee, että sen on saanut järjestykseen, Pentikäinen fiilistelee.

– En ole kaivannut yhtäkään tavaraa, josta olen luopunut, hän lisää.

Tosin kerran Pentikäinen huomasi luopuneensa liian monesta teelusikasta, kun niitä oli jäljellä enää kuusi. Lusikat olivat aina pesussa, kun niille olisi ollut tarvetta.

Lauantaina 26.8. vietetään valtakunnallista siivouspäivää. Päivä innostaa kaivelemaan kaapeista turhat tavarat ja kierrättämään.