play

Joensuulainen Jarmo Heikkinen, 60, kasvatti yrityksensä autotallista 730 ihmistä työllistäväksi yritysryppääksi – muutti hiljattain upouuteen kotiinsa Pyhäselän rannalle

Jarmo Heikkinen ihmettelee, miten nopeasti 37 yrittäjävuotta on vierähtänyt.

Jarmo Heikkinen ihmettelee, miten nopeasti 37 yrittäjävuotta on vierähtänyt. Kuva: Marko Puumalainen

Heikki Arppi

Artikkeli julkaistiin Karjalaisessa ensimmäisen kerran 30.6.2022.

Omasta autotallista se 37 vuotta sitten alkoi. Jarmo Heikkisen yhden miehen yritys oli kuin mikä tahansa alle kymmenen henkeä työllistävästä pk-sektorista, joka lukumäärältään täyttää 93 prosenttia yrityskentästämme.

Ani harvalla tarinalla on näin kaunista jatkumoa. Joensuulaisella Heikkisellä oli kirkas visio itsensä työllistämisestä. Koko elämän kestänyt ahkeruus johti yritysryppääseen, jossa tällä hetkellä on 730 työntekijää ja yli sadan miljoonan euron liikevaihto.

Liikevaihto on kasvanut 23 prosenttia viime vuodesta, ja markkinaosuus on alan liiton sisällä todella merkittävä.

Lattiapäällysteisiin ja -rakenteisiin erikoistunut Heikkinen Yhtiöt Oy sai toiseksi tukijalakseen viime vuonna tasoite- ja maalausalan osaajan LTU Group Oy:n. Samalla Jarmo Heikkinen pystyi vetäytymään rakkaan lapsensa toimitusjohtajuudesta ja ottamaan palkkajohtajaksi Juha Kanasen.

– Kanasen tehtävä on vahvistaa ja jalostaa yrityksiä, kun minä olen parinkymmenen vuoden aikana lähinnä rynninyt ja vallannut markkinaa, kertoo Heikkinen yritysostojen merkityksistä.

Jarmo Heikkinen uudessa kodissaan Joensuussa.

Jarmo Heikkinen uudessa kodissaan Joensuussa. Kuva: Marko Puumalainen

Kasvua on tapahtunut sekä yritysostoin että orgaanisesti eikä ole päättymässä. Tuhannen työntekijän raja saattaa paukkua tällä vuosikymmenellä, vaikka korona ja Ukraina sekä syvän taantuman pelko ovatkin nyt jarruttaneet uusia yrityskauppoja.

– Nyt molemmissa yhtiöissä on palkkajohtaja, ja minä pystyn arjen pyörityksen sijasta käyttämään aivojen kapasiteettia suuremman kuvan näkemiseen. Varsinkin erittäin kannattavan mutta myös ison LTU:n ostaminen toi henkisiä paineita, kun toimiala oli minullekin vähän uusi enkä näin ollut itse iholla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
En ole mikään pönöttävä juhlakalu, ja töiden takiakin on väsy päällä.
Jarmo Heikkinen

Heikkinen tosin vähättelee omaa rooliaan toimitusjohtajana.

– Talossa ei oikein ole johtajan töitä, ja olen itsekin suorittaja. Talousjohtaja Janne Mustosella alaisineen on yhtiössä toimitusjohtajaa tärkeämpi merkitys. Yritysostoissakin hän ratkoo, miten se on taloudellisesti järkevin toteuttaa.

Toki Jarmo Heikkisellä on ollut strategisia ajatuksia yhtiönsä tulemisesta myös sisustamiseen, kun seinätasoitteet ja lattiat ovat jo hallussa.

– Matoistahan Matto Nikkari aikoinaan lähti, ja märkätilojakin peitettiin siihen aikaan matoilla, mutta onneksi olemme eläneet ajan hermolla. Parketin ja laatan osuus lisääntyy koko ajan ja nykyisin toteutamme enemmänkin lattiarakenteita, ei pelkkää päällystettä.

– Samalla aliurakoitsija on entistä enemmän puun ja kuoren välissä, kun vaatimustasot ja aikataulut ovat urakoissa korostuneet.

Sulkuniemen rantaidylli tuo yrittäjälle tarvittavaa rentoutumisaikaa.

Sulkuniemen rantaidylli tuo yrittäjälle tarvittavaa rentoutumisaikaa. Kuva: Marko Puumalainen

Jarmo Heikkisen koulutustausta on ammattikoulussa. Kotona kehotettiin, että jos koulu ei maistu, niin työn on maistuttava.

– Onhan tämä minulle kutsumusala, ja osaamista on ollut varsinkin kostean tilan päällystämisessä. Olin heti koulun jälkeen mattomiehen apumiehenä Pohjois-Karjalan Rakennustyö Oy:ssä. Ehari Oy:n mattomestari Oikki Tapaninen ei sitten ollut ottamassa minua heille töihin, kun ”olet niitä Heikkisen poikia ja menet kuitenkin tekuun kesken hommien“.

– Oikki tuli onneksi toisin ajatuksiin, ja pian olin Hallmanin tavaratalossa asbestilaattoja purkamassa. Oli se siihen aikaan hurjaa touhua, kun elintarvikkeitakin säilytettiin samassa varastossa.

Vuonna 1985 koitti aika lähteä Eharilta. Yritys oli menettänyt asiakkaitaan ja tuli lomautuksia. Heikkiselle ei maistunut viiden työvuoden jälkeen kortisto.

Mattomestari Asseri Pajarinen oli eläköitymässä ja tehnyt omalla toiminimellä Perusyhtymälle urakkaa.

– Erkki Purmosta voi sanoa Heikkinen Yhtiöiden kummisedäksi, sillä hän houkutteli minut jatkamaan Asserin töitä. Enhän minä mitään hinnoista ymmärtänyt, mutta Erkki lupasi samanlaisen sopimuksen kuin edeltäjälläni oli ollut.

– Kun olin tehnyt vuoden verran työurakkaa, ehdotin Purmoselle, että voisin hankkia myös materiaalit itse. Olisivathan oikeita ja ajallaan. Siitä laajentuminen alkoi, ja toiminimellä palkkasin ensimmäiset työmiehet. Toiminimi Matto Nikkari muuttui kommandiittiyhtiöksi vuonna 1990, ja lamakin oli meille hyvää aikaa. Valtakunnallisia asennusliikkeitä joko lopetti tai meni konkurssiin. Pienelle ja tehokkaalle aukesi markkinoita ja osaavaa asentajaa.

– Yritykseni on ollut jokaisessa taantumassa erinäköinen. Siksi taas jänskättää, kun markkinoilla on rytmihäiriöitä. Vahva, asiansa hoitava kuitenkin pärjää, mutta meidänkin alallamme paskat tippuvat vaikeina aikoina rattailta.

– Olen yrittänyt koota palapeliämme hankkimalla alueita ja toimialaosaamista. Samalla on tullut virheitäkin. Olemme ostaneet hyviä, huonoja ja erittäin huonoja. Epäkurantti pitää purkaa täysin palasiksi ja kerrankin meille jäi taloon enää yksi työntekijä. Kaikesta on kuitenkin selvitty ja otettu opiksi, Jarmo Heikkinen sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jarmo Heikkinen täyttää 30. heinäkuuta 60 vuotta mutta ei aio juhlia “isosti“. Yrityksen pääpaikassa Vantaalla, toisessa kodissa Kirkkonummen Veikkolassa ja upouudessa kodissa Joensuun Sulkuniemessä kahvitellaan toki ystäviä ja liiketuttavia.

– En ole mikään pönöttävä juhlakalu, ja töiden takiakin on väsy päällä. Kun yhtiö täyttää 40 vuotta vuonna 2025, juhlitaan silloin kunnolla. Menee firman piikkiin ja saadaan alvit pois, naurahtaa Heikkinen.

– Viimeiset kymmenen vuotta on ollut harkitun laajentumisen vuoksi sellaista haipakkaa, että onneksi tunnen yhä olevani nuori. Henkistä painetta kuitenkin kestää, kun ei haukkaa yritysostoissa liian isoja pullia.

– Kaipaan yhä lämmönjakohuoneessa roikkuvia haalareitani, turvakenkiä ja työkalupakkia, vaikka haalarit saattaisivat jo puristaa eikä kunto enää nuoruuden tekemisiin riittäisi.

– Seitsemän kiloa on tullut lisää muutamassa vuodessa. Ennen koronaa kävin sentään useana vuotena pyöräilemässä Thaimaassa viiden, kuuden viikon ajan tammi–helmikuussa. Eri aikavyöhyke eliminoi työhön osallistumisen ja vähensi stressiä. Olen muuten todella huono pitämään lomia, sillä kun pitää työstä, ei sen parista malta lähteä.

– Nyt korona-aika, Ukraina ja yritysostot ovat olleet poissa mukavuusalueeltani, mikä on näkynyt poikkeuksellisesti paineena ja kiukutteluna. Vaimoni Maritakin sanoi tänä keväänä, ettet ole aiemmin noin kiukkuinen ollutkaan.

Pyhäselkä kutsuu Jarmo Heikkistä.

Pyhäselkä kutsuu Jarmo Heikkistä. Kuva: Marko Puumalainen

Heikkinen kehuu vaimoaan vuolaasti. Ilman tätä ei kodin arki olisi pyörinyt.

– Koskaan ei ole tullut kotoa paineita, vaan olen aina voinut tehdä töitä yrityksen vaatiman määrän.

– Marita tuli Postipankista aikoinaan huolehtimaan firmani kirjanpidosta ja reskontrasta. Hän tietää näin lähtökohdat ja mitä nykyinen yritys on vaatinut. Tiedostan hyvin, että yhtiö vie joka päivä aikaani perheeltä, mutta tämä elämä nyt meni tällä tavalla.

Pyhäselän rannan uuteen kotiin Heikkiset muuttivat vasta juhannusta edeltävällä viikolla. Jarmon tukikohta on kuitenkin arkisin ollut Petra-tyttären pyörittämä hevostila Veikkolassa.

Vermon raviradalle on sieltä 20 minuutin matka, ja Heikkinen nähdäänkin raveissa usein Mikko Laakkosen kanssa.

– Olemme vähän eri kaliiperin miehiä. Minä pysyn harrastelijana, vaikka tallissa onkin kolme varsaa kasvamassa, Calabria-tamma ja kolme juoksevaa ravuria. Timantteja ei joukossa ole, mutta jospa osa edes omat kaurarahansa tienaisi ja näin kulunsa peittäisi.

Petra Heikkinen, 31, on pitkään ollut eturivin ratsastajiamme ja kilpaili tämän haastattelun aikaankin Ruotsissa PM-kisoissa.

– Petra ostaa usein Hollannin ja Belgian huutokaupoista 2–3-vuotiaita ratsuja kasvatettavaksi. Näin hän pystyy yhdistämään intohimoisen harrastuksensa, ei nyt niinkään bisnekseen, mutta ainakin elinkeinon harjoittamiseen, Jarmo Heikkinen hymyilee.

Petra Heikkisen menestyksestä kerrotaan uudessa Hevosurheilu-lehdessä.

Petra Heikkisen menestyksestä kerrotaan uudessa Hevosurheilu-lehdessä. Kuva: Marko Puumalainen

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Muista Jarmon lapsista Toomas ”Topi“ Heikkinen, 31, harrasti moottoriurheilua pikkupojasta asti ja voitti rallicrossissa myös MM-mitaleita. Vuonna 2013 Global Rallycross sarjan suvereeni voitto ennätyksellisen viiden perättäisen osakilpailuvoiton siivittämänä nosti hänet vuoden autourheilijaksi Suomessa.

– Ratsastus ja moottoriurheilu ovat kalliita harrastuksia, johon onneksi meillä on ollut mahdollisuus. Tuntui usein, että kulut karkaavat käsistä, ja miljoonia euroja vuosien aikana on mennyt, mutta se on ollut meidän elämäämme. Harrastusten kautta olemme olleet lastenkin arjessa mukana. Ja onhan se minullekin ollut motivaattorina työn tekemiseen.

– Jossakin kulki meidänkin rajamme. Kun Topi siirtyi aikoinaan pikkuformuloihin, olivat rahat loppu. Reetta Laakkosen poika Matias Laine jatkoi vähän pidemmälle. Olikin hyvä, että Harri Pöntinen houkutteli Topin rallicrossiin. Kun ekassa kisassa Ahvenistolla tuli voitto, se oli menoa.

Perheen iltatähti Wilma, 17, harrasti cheerleadingia SM-menestykseen asti. Matias, 29, on jättänyt kilpaurheilun sisaruksilleen mutta viihtyy autojen parissa.

Topi ja Matias työskentelevät myös Heikkinen Yhtiöissä ja tullevat aikanaan huolehtimaan perheyrityksen sukupolvenvaihdoksista.

– Yrityksestä ei saa tulla kenellekään rasitetta, mutta hyvä hallituksissa on jatkossakin Heikkisiä olla.

Nurmijärvellä asuva Topi Heikkinen on tuonut Jarmolle ja Maritalle myös ensimmäisen lapsenlapsen, kolmikuukautisen Isla Anitan.

Sulkuniemen koti joutuu kilpailemaan vielä pitkään Veikkolan kanssa, mutta omana loppusijoituspaikkanaan Jarmo Joensuuta pitää.

Ja eiköhän Maritakin ehdi vielä monta kertaa huristella vesijetillään läheiseen Sortavalansaareen kantarelleja keräämään.

Jarmo Heikkinen
  • Syntynyt 30.7.1962 Joensuussa.

  • Vaimo Marita Heikkinen. Lapset Petra (31), Toomas (31), Matias (29), Wilma (17). Yksi lapsenlapsi.

  • Koulutus: Valmistunut rakennusmieheksi Joensuun ammattikoulusta vuonna 1978.

  • Työura: 1979–1985 Ehari Oy:ssä mattoasentajana. Perusti vuonna 1985 Mattonikkari ky:n, vuonna 2012 viiden yrityksen yhteisnimeksi Heikkinen Yhtiöt.

  • Heikkinen Yhtiöiden pääkonttori Joensuussa ja toimipisteet myös Vantaalla, Turussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Tampereella, Seinäjoella ja Oulussa.

  • Yritysten nimet: Toiminimi Matto Nikkari 1985, Mattonikkarit Ky 1990, Mattoasennus J. Heikkinen Oy 1993, Heikkinen Yhtiöt Oy 2012.

  • Yritysostoja vuodesta 1999: Parkettikeskus Oy, Polarlattiat Oy, Tampereen Lattiatyö Oy, (2007 perustettiin Suomen Lattiatyö Oy), Kloba Oy, Väripiirto Oy, Ecofloor Oy, LTU Group Oy.

  • Jarmo Heikkisen pääomistamat Heikkinen Yhtiöt (liikevaihto 70 miljoonaa euroa, 350 työntekijää) ja LTU Group (30 milj., 380 työntekijää) ovat kumpikin Suomen suurimpia alallaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi