HS: Ulkomaisen työvoiman riisto levinnyt myös metsätyömaille – Itä-Suomi korostuu raporteissa

Ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään nykyään myös metsänhoidossa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat (HS), joka luki tusinan työsuojeluviranomaisten tuoreita raportteja metsäalalta. Iso osa oli Itä-Suomesta, mutta tapauksia on HS:n mukaan kaikkialta Suomesta.

Lehden mukaan törkeimmissä tapauksissa palkat ovat mitättömiä, lisiä ei makseta ja tekijöitä painostetaan vaikenemaan ongelmista.

HS:n mukaan yhä useammin ulkomaalaiset, alipalkatut työntekijät tekevät metsän kasvatuksen alkuvaiheen eli uudistusalan raivauksen, taimien istutuksen ja taimikonhoidon. Usein työ tehdään ilman alan koulutusta.

^{Ilmiön valvonta} on vaikeaa, ja väärinkäytöksistä vain pieni osa jäänee kiinni aluehallintovirastojen tarkastuksissa.

HS:n mukaan Itä-Suomessa ilmiö alkoi paljastua, kun tapauksia tuli tietoon ilmoittajien ja sairaaloiden kautta. Oli esimerkiksi sohaistu raivaussahalla toista tekijää, kun teräsuojia ei ollut käytetty. Sairaala ilmoitti poliisille ja poliisi työsuojeluun, HS kertoo.

HS:n lukemissa raporteissa kahdessa tapauksessa työsuhde oli naamioitu yrittäjyydeksi. Lehden mukaan ensimmäisessä niistä mukana oli myös ukrainalaisia, joita on sodan vuoksi tullut Suomeen tuhansittain.

^{Viime keväänä} Verohallinto kertoi, että työnantajat naamioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita yrittäjyydeksi ja hakevat tällä tavoin taloudellista hyötyä.

Verohallinnon mukaan viranomaiset olivat havainneet, että työnantajat hämärtävät aiempaa useammin työ- ja toimeksiantosuhteen välistä rajaa ja siirtävät velvollisuuksiaan työntekijöille.

Lisäksi Verohallinto kertoi, että osa työnantajista käyttää myös oleskelulupajärjestelmää väärin. Työntekijöille saatetaan hakea maahan tullessa työntekijän oleskelulupaa, mutta käytännössä työntekijä laitetaan pian työskentelemään yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Näin ollen mahdollinen työsuhde jää hyvin lyhyeksi tai ei toteudu ollenkaan.

–  Hyvin usein työnantajat eivät työsuhteessakaan noudata sen vähimmäisehtoja ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla, Verohallinto kertoi.

Verohallinnon mukaan työsuojeluviranomainen oli havainnut tarkastuksissaan puutteita erityisesti palkkauksessa. Suurimmat puutteet liittyivät peruspalkan maksamiseen ja erilaisten lisien korvaamiseen.