play

Hiljainen jokireitti hurmaa kulkijan – Ilomantsin Koitajoella aloittelijakin pääsee nauttimaan melonnasta, extremereittejä on tarjolla joen yläjuoksulla

Melonta Ala-Koitajoella sopii myös lapsille, sillä veden virtaus on pieni eikä koskia ole.

Melonta Ala-Koitajoella sopii myös lapsille, sillä veden virtaus on pieni eikä koskia ole. Kuva: Jarkko Kauhanen

Saija Kauhanen

Kesäkuun helteellä paarmat ovat vähän liiankin innokkaita Ilomantsin Huhuksessa. Kun kajakki ja kanootti lähtevät lipumaan Koitajoelle, ötökät hellittävät hetkeksi. Sitten vedessä näkyy jotain kummallista. Kyykäärme lipuu pitkin joen pintaa vauhdikkaasti.

Koitajoen pisto Huhuksen kylän venevalkamaan on satumaisen vehreä. Piston jälkeen Koitajoki aukeaa isompana ja leveämpänä. Siitä on aloittelevan melojan hyvä lähteä seuraamaan merkittyä venereittiä.

Koihu Adventuresin Päivi Lehtinen on varustanut melojat varusteilla, kartoilla ja hyvillä ohjeilla. Tällä kertaa kahden aikuisen ja kahden teini-ikäisen porukka lähtee liikkeelle omatoimisesti, mutta yritys järjestää myös ohjattuja melontaretkiä. Helppokulkuiseksi luokiteltu 12 kilometrin mittainen päiväreitti kulkee pitkin Kesonsuon reunamia. Suomaisemiin voisi helposti kuvitella karhun jos toisenkin.

Ala-Koitajoella veden virtaus on pieni, eikä reitin varrella ole koskia. Reitti sopii siis hyvin aloittelijoille, lapsiperheille ja heille, jotka tykkäävät edetä joella hissukseen. Reitti päättyy Lylykosken retkeilypaikalle, jossa on hypättävä kanootista pois, vaikka matkahaluja olisi pidemmällekin. Heti retkeilypaikan jälkeen on koski, jossa on paljon kiviä, eikä sinne ole menemistä kanootilla tai veneellä.

Jos matkaa haluaa jatkaa vielä Lylykoskelta eteenpäin seitsemän kilometriä Kangaskoskelle, kulkuvälinettä on syytä kantaa muutaman kymmenen metriä mantereen puolella. Sinne mennessä maisema aukeaa taas vähän erilaisena.

– Joki on vähän kapeampi, ja sen varrella on vähemmän mökkejä, Päivin sisko Pirkko Lehtinen kertoo.

Kurenharjussa on helppo rantautua, sillä veneille ja kanooteille on tehty kunnon betoniluiskat.

Kurenharjussa on helppo rantautua, sillä veneille ja kanooteille on tehty kunnon betoniluiskat. Kuva: Saija Kauhanen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Ala-Koitajoella pääsee uimaan useammassakin paikassa, sillä laitureita on tarjolla.

Ala-Koitajoella pääsee uimaan useammassakin paikassa, sillä laitureita on tarjolla. Kuva: Saija Kauhanen

Huhukselta Lylykoskelle meloessa joki pysyy leveänä koko reitin ajan. Suomaisemien lisäksi jokivartta kaunistavat pikkuruiset mökit. Ensimmäinen pysähdyspaikka on noin seitsemän kilometrin päässä Kurenharjussa. Joen vasemmalla puolella olevaan taukopaikkaan on helppo rantautua, sillä veneille on tehty kunnon betoniluiskat.

Rannassa on huussi ja hyvin varustettu kota makkaran paistoon ja eväiden syömiseen. Tällä kertaa kulkijat unohtivat kotiin puukon, mutta sellainenkin kuuluu kodan varustukseen. Kun eväät on syöty ja hetki huilattu, nuorin retkeläinen pulahtaa jokeen.

Melonta: Koitajoen reitistö

  • Vuoksen vesistöön kuuluva Koitajoki on yli 200 km pitkä ja todennäköisesti noin 10 000 vuotta vanha.

  • Koitajoki kerää vetensä Venäjän puolelta pienistä erämaajärvistä ja sukeltaa Suomen puolelle, kun pituutta on kertynyt noin 50 kilometriä.

  • Ylä-Koitajoella on lukuisia virtauspaikkoja, joista vankin virtaus on Polvikoskella. Polvikosken voi tarvittaessa ohittaa maitse.

  • Ala-Koitajoella (Enon puoleinen osuus) ei virtauspaikkoja juuri ole.

  • Joki on maisemallisesti viehättävä mataline koskineen ja rantojen hiekkatörmineen. Se mutkittelee voimakkaasti, kun uoma vaihtaa aikojen saatossa paikkaansa.

  • Koihu Adventures järjestää Koitajoella ohjattuja melontaretkiä, yhdistettyjä melonta- ja patikkaretkiä sekä vuokraa omatoimimelojille kanootteja ja kajakkeja. Palveluun kuuluu kanoottien ja kajakkien sekä melojien kuljetus ja nouto.

Kurenharjusta jatkaessa joki kaartaa oikealle ja mutkailee sitten mannerten välissä. Välillä rannan tuntumassa on kaatuneita puita. Reitti on hyvin rauhallinen. Usean tunnin mittaiselle melontamatkalle osuu vain yksi moottorivene, joka ohittaa melojat kauniisti hidastaen.

Viiden kilometrin matka Kurenharjusta Lylykoskelle taittuu alajuoksuun nopeasti. Lylykoskea lähestyttäessä ovat mielessä Päivi Lehtisen neuvot kosken kuohunnasta ja rantautumisesta. Ennen Lylykosken pauhua joen oikealla puolella näkyvät laituri ja retkeilypaikka. Kanootit kaartuvat laiturin viereiseen betoniluiskaan vaivatta.

Lylykoskella on retkeilijöille kota, huussi ja uimalaituri. Alueella on myös pihakalusteet eväiden syömistä varten. Hikiset melojat hyppäävät jokeen ja kuuntelevat samalla kosken kuohuja. Niitä pääsee myös ihastelemaan vieri vierestä rannan lähellä kulkevalla kävelyreitillä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Kurenharjussa on myös kota makkaran ja muiden eväiden paistoon.

Kurenharjussa on myös kota makkaran ja muiden eväiden paistoon. Kuva: Saija Kauhanen

Ala-Koitajoen melontareitistö jatkuu vielä Lylykoskelta eteenpäin, jos melojalla on aikaa viettää joella vaikka päivä.

Ala-Koitajoen melontareitistö jatkuu vielä Lylykoskelta eteenpäin, jos melojalla on aikaa viettää joella vaikka päivä. Kuva: Saija Kauhanen

Huhuksesta lähtevä 12 kilometrin reitti päättyy Lylykoskelle.

Huhuksesta lähtevä 12 kilometrin reitti päättyy Lylykoskelle. Kuva: Jarkko Kauhanen

Koihu Adventures syntyi vuonna 2017 Ilomantsiin Huhukseen, kun sisarukset Pirkko, Päivi ja Petri Lehtinen halusivat, että Ilomantsin luonto avautuisi muillekin kuin siellä asuneille tai asuville.

Lehtisten vanhemmat pyörittivät aikanaan pienimuotoista mökkivuokraustoimintaa ja vuokrasivat myös muutamaa kanoottia. Nyt äiti on jo edesmennyt, ja ikääntynyt isä asuu talvet kirkonkylällä.

Pirkko ja Päivi muuttivat jo nuorina elämän ja töiden perässä pois Huhuksesta, mutta kaipuu synnyinseudulle oli kova. Lapset ottivatkin kotitilan rakennukset hoitaakseen ja tekivät niihin remonttia. Kanootteja ja kajakkeja on hankittu lisää pikkuhiljaa. Kaikki sisarukset ovat mukana yritystoiminnassa sivutoimisesti oman työnsä ohessa, pääosin kesälomillaan.

– Lähtökohta yritystoiminnalle oli olemassaolevat rakennukset ja maat. Mökit ovat ekologisia aurinkosähköineen ja kuivakäymälöineen, Pirkko Lehtinen kertoo.

Lyhyempien ja pidempien Koitajoen melontaretkien lisäksi yritys järjestää retkiä Koitereelle. Myös savusauna lämpiää varauksesta. Pirkko ja Päivi Lehtinen ovat kouluttautuneet turvesaunottamiseen, jota on tarjolla varauksesta. Ruokailu järjestyy etukäteen sovittaessa.

Sisarusten välinen työnjako menee niin, että eräoppaaksi kouluttautunut, Lieksassa asuva Pirkko vastaa pääosin melontaohjauksesta, Espoossa asuva Päivi kirjanpidosta ja markkinoinnista ja Huhuksessa koneyrittäjänä työskentelevä Petri kanoottien ja kajakkien sekä melojien kuljetuksista. Apukätenä on ollut Huhuksessa asuva Terhi Ilosaari, joka pitää suosittua Endorfiinin metsästäjä -blogia.

Yritys luotiin alun perin Keski-Euroopan markkinoita ajatellen. Ensimmäisinä vuosina Koitajokea pitkin virtasikin esimerkiksi sveitsiläisiä ja itävaltalaisia, joista moni valitsee kansallispuistosta kansallispuistoon reitin ja yöpyy matkalla teltassa. 105 kilometriä pitkä reitti kulkee Petkeljärveltä Patvinsuolle ja sisältää myös vaihtelevaa järvimaisemaa, kuvaa Pirkko Lehtinen.

– Reitin kulkeminen ottaa 5–7 vuorokautta tai enemmänkin, jos halutaan mennä hitaasti ja kalastella välillä. Keskieurooppalaisilla ei ole kiirettä. Suomalaiset tahtovat mennä ripeämmin.

Yli 200 kilometriä pitkä Koitajoki alkaa Venäjän puolelta, jossa luonto on Ala-Koitajokea villimpi. Sellaista on luonto myös Suomen puolella Ylä-Koitajoella, jossa joki kulkee Koivusuon luonnonpuiston reunaa.

– Ylhäällä joki on kapea erämaajoki, ja sen varrella on monia kosken pätkiä ja kaatuneita puita. Asutusta ei ole, Pirkko Lehtinen kertoo.

Hän on itse melonut kaikki Koihun tarjoamat reitistöt läpi ja tarkistaa keväisin erämaajoen puutilanteen.

– Tykkään kaikista reiteistä. Luonto muuttuu kesällä jatkuvasti: välillä on lumpeen kukkia, välillä jotain muuta. Ohjatuilla retkillä otetaan rauhallisesti, kuvataan ja nautitaan. Haaveena olisi viedä ryhmiä enemmän Koitereelle ja sen saariin.

Ensimmäinen koronavuosi vei ulkomaiset asiakkaat, mutta kotimaiset matkailijat ovat paikanneet vajausta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi