play

Hulvattomat keksinnöt papukaijojen koulusta itsestään tervehtivään hattuun viihdyttivät Karjalattaren lukijoita 1900-luvun taitteessa – Eräs keksijä sai polkupyörävarkaan pyörtymään rajulla turvalaitteella

Nainen Philadelphiassa keksi vuonna 1904, että papukaijojen opettaminen puhumaan on oivallinen liikeidea.

Nainen Philadelphiassa keksi vuonna 1904, että papukaijojen opettaminen puhumaan on oivallinen liikeidea. Kuva: Jusa Hämäläinen

Petra Mustonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 24.1.2022.

Keksinnön ei aina tarvitse mullistaa maailmaa, jotta se herättäisi kiinnostusta. Karjalatar tiedotti lukijoitaan lehden ilmestymisen ensimmäisinä vuosikymmeninä paitsi keksijöiden suurista läpimurroista, myös kaikenlaisista arkisemmista uusista vekottimista sekä pilke silmäkulmassa suunnitelluista tai muuten vain huvittavista vempeleistä.

Wesipolkupyörän muodostaa kaksi pitemmän laatuista onttoa weneen muotoista suksea alumiiniumista, poikkipuut yhdistäwät molemmat sukset toisiinsa.
Karjalatar 7.11.1899

Pyörä on keksitty uudestaan ainakin kahdesti, polkupyörä nimittäin. Karjalattaressa kerrotaan 7. marraskuuta 1899, kuinka Chicagossa Lincoln Parkin lammella on saatu ihmetellä ruotsalaislähtöisen keksijän herra Winqwistin veden päällä vauhdikkaasti kulkevaa polkupyörää.

– Wesipolkupyörän muodostaa kaksi pitemmän laatuista onttoa weneen muotoista suksea alumiiniumista, poikkipuut yhdistäwät molemmat sukset toisiinsa. Poikkipuihin on kiinnitetty pystypuita, jotka kannattawat istuimia ja käsiripoja.

Kun kaksi ihmistä polkee vesipolkupyörää, sen propellit pyörivät, ja ohjaustanko on kiinnitetty peräsimiin. Jutun mukaan keksintöä ylistetään Yhdysvalloissa ja keksijä toivoo myyvänsä sen alan harrastajille.

– Hän on saanut wastaanottaa monta edullista tarjousta, mutta hänellä ei wielä ole mitään kiirutta päättämään kauppaa, jutussa kerrotaan.

Hän on saanut wastaanottaa monta edullista tarjousta, mutta hänellä ei wielä ole mitään kiirutta päättämään kauppaa.
Karjalatar 7.11.1899
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vesipolkupyöriä on toki vielä 2020-luvullakin olemassa, joten aivan näpertelystä niiden kehittelyssä ei ollut kysymys. Sen sijaan maaliskuun 9. päivänä vuonna 1899 Karjalatar kertoo uudesta polkupyörän lisävarusteesta, joka ei onneksi tullut jäädäkseen.

– Muuan nerokas ranskalainen on keksinyt mainion, joskin rajunlaisen, keinon säilyttää polkupyöränsä varkailta. Hän on näet keksinyt tawan kiinnittää kolmituumaisen, teräwän naulan koneensa satulaan. Naula, joka ei ole näkywissä, tuikkasee ylös heti kun satulaan istuu.

Jutussa kerrotaan miehen testanneen keksintöään käydessään kahvilassa. Ei kulunut kauaa, kun varas jo yritti nousta pyörän selkään ja ajaa tiehensä, vaan tämän sijasta hän satulaan istuttuaan parkaisi kuuluvasti.

– Väkeä juoksi joka taholta katsomaan. Mies oli pyörtynyt, verta juoksi virtanaan, hän oli vietäwä sairaalaan. Keksijä on keksintöönsä niin ihastunut, että hän aikoo hakea sille patentin.

Mies oli pyörtynyt, verta juoksi virtanaan, hän oli vietäwä sairaalaan. Keksijä on keksintöönsä niin ihastunut, että hän aikoo hakea sille patentin.
Karjalatar

Selluloosasta valmistettuja tekstiilikuituja kaavaillaan nykyisin tekstiiliteollisuuden mullistajaksi, vaan samoilla jäljillä on oltu jo 1880-luvulla. Karjalattaressa kerrotaan 2. heinäkuuta 1880 uudesta muotivillityksestä.

– Paperiwaatteissa alkawat naiset Amerikassa käydä. Erittäin käytännöllinen keksintö, sillä siinä ei tarwita muuta kuin saksia ja liimaa muodin oikkuja seurattaissa. Eräässä juhlassa oli kuuluisa kaunotar puettu harmaaseen paperiin ja olkapäässä kirjoitus: "Ei saa kajota".

Paperiwaatteissa alkawat naiset Amerikassa käydä. Erittäin käytännöllinen keksintö, sillä siinä ei tarwita muuta kuin saksia ja liimaa muodin oikkuja seurattaissa.
Karjalatar 2.7.1880
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Keksintö voi olla myös aineeton idea. Heinäkuun 3. päivänä vuonna 1904 Karjalattaresssa kerrotaan, että Philadelphiassa eräs nainen on keksinyt perustaa koulun papukaijoille.

– Oikeastaan on merkillistä, ettei tämä käytännöllinen aate jo ennemmin ole kenenkään päähän pälkähtänyt. Näistä papukaijoista näet, jotka osaawat puhua, maksetaan paljon korkeammat hinnat kuin sellaisista, jotka waan kirkuwat ja päästelewät merkitsemättömiä ääniä.

Ja pitäähän uudessa koulussa olla aina viimeisintä opetusteknologiaa. Tämän ymmärsi myös papukaijakoulun perustanut nainen.

– Hän ei itse paukuta "oppilastensa" päähän sanoja ja lauseita, waan käyttää opetuswälineinään uudenaikaisia keksintöjä. Siten on huoneessa useita fonograafeja, jotka aina toistawat samoja lauseita. Papukaijat saawat kuulla fonograafin ääniä niin kauwan että he wihdoin itsekin alkawat niitä matkia.

Hän ei itse paukuta "oppilastensa" päähän sanoja ja lauseita, waan käyttää opetuswälineinään uudenaikaisia keksintöjä. Siten on huoneessa useita fonograafeja, jotka aina toistawat samoja lauseita.
Karjalatar 3.7.1904
Varasta odotti ikävä yllätys, kun tämä yritti anastaa ranskalaiskeksijän polkupyörän. Amerikassa kehitettiin oman aikansa puettavaa teknologiaa.

Varasta odotti ikävä yllätys, kun tämä yritti anastaa ranskalaiskeksijän polkupyörän. Amerikassa kehitettiin oman aikansa puettavaa teknologiaa. Kuva: Jusa Hämäläinen

Androidit eli ihmistä muistuttavat robotit ovat kiehtoneet ihmisiä jo pitkään. Itsenäisesti toimivia ihmistä tai eläintä muistuttavia koneita on yritetty rakentaa jo muinaisissa sivilisaatioissa eri puolilla maailmaa. Karjalattaressa kerrotaan lokakuun 25. päivänä vuonna 1894 alan tuoreimmasta viritelmästä.

– Sähkö-ihminen on Amerikan uusin keksintö. New Yorkin katuja astelee hetkestä aikaa noin kahden metrin pituinen olento, joka liikkuu eteenpäin sähkön woimalla ja laulaa englantilaisia lauluja ja kappaleita italialaisista operoista. Mies liikuttaa jalkojaan, käsiään ja päätään aiwan kuin luonnollinen ihminen.

Jutussa kerrotaan, että sähköihminen on kanadalaislähtöisen professorin George Mooren kuuluisan höyryihmisen seuraaja. Tuo "Steam Man" oli valmistunut vuotta aiemmin, ja se toimi sisäänrakennetulla höyrykoneella.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Eräs amerikkalainen on saanut patentin omituiselle keksinnölle, joka wapauttaa ihmiset waiwasta tervehtiessään nostaa hattuaan.
Karjalatar

Höyryihmisen kerrotaan Karjalattaren jutussa astelleen kaduilla sikaria poltellen ja tavarakärryä vetäen. Se käveli 5–8 kilometrin tuntivauhtia, kun taas uusi sähköihminen yltää jopa 18 kilometrin tuntivauhtiin.

– Sillä on hännystakki ja walkoinen kaulus, rautaiset saappaat, mutta warustetut paksuilla nahkapohjilla. Käsien ja jalkain liikanto tapahtuu äärettömän säännöllisesti, niin että mies ei menetä tasapainoa, waikka harppaakin eteenpäin aika wauhtia. Kun se laulaa, awaa se suunsa ja kulkee niinkuin ihminen puhuessaan tekee.

Jutussa epäillään, että tuskin aikaa ehtii kulua enää kovinkaan kauaa ennen kuin uusi sähköihminen otetaan kaupalliseen tarkoitukseen mainostamaan kaiken maailman saippua- ja saapasvoidetarjouksia.

– Ja olisi Amerikan oloihin katsoen johdonmukaista jos jonakin päiwänä tuo sähköherra ilmestyisi kansankokoukseen ja pitäisi suuria puheita, jutussa uumaillaan.

Ei muuta kuin nyökkäät waan päätäsi, niin hatussa olewa koneisto nostaa sen heti asianmukaisen korkealle ja asettuu taas kauniin kaaren tehden heti päähän.
Karjalatar 5.5.1896

Keksimistä ei aina tarvitse ottaa kauhean vakavasti, ja pilke silmäkulmassa kehiteltyjä keksintöjä kuuluu syntyneen erityisesti Amerikassa. Karjalattaressa kerrotaan 5. toukokuuta vuonna 1896 yhdestä tällaisesta käytännöllisestä joskin eriskummallisesta keksinnöstä.

– Eräs amerikkalainen on saanut patentin omituiselle keksinnölle, joka wapauttaa ihmiset waiwasta tervehtiessään nostaa hattuaan. Ei muuta kuin nyökkäät waan päätäsi, niin hatussa olewa koneisto nostaa sen heti asianmukaisen korkealle ja asettuu taas kauniin kaaren tehden heti päähän.

Toisesta sosiaalisia velvoitteita helpottavasta keksinnöstä kerrotaan 21. päivänä toukokuuta 1889 ilmestyneessä lehdessä, joskin palstasta päätellen itse juttukin on todennäköisesti keksintöä tai vähintäänkin varmistamaton huhu.

– Muuan saksalainen kapteeni Wissman, on äskettäin keksinyt "herättäwän kepin", s. o. käwelykepin, jonka sisässä on herättäjälaitos, samantapainen kun wälistä kelloissakin. Käwelyllä tahi muualla kotoa poissa oltaessa ilmoittaa mokoma keppi milloin on kotia lähteminen.

– Että tämmöinen keppi on hyödyllinen myöskin niille, jotka istuwat liian kauan rawintoloissa, on aiwan selwä, sillä sellaiset miehet tarwitsisiwat melkein keppiä.

Kerrotaan wielä, että jossakin on keksitty pumppu, jolla on ihmeteltäwä kyky muuttaa tuoppi maitoa kahdeksi kannuksi, mutta sitä en usko minäkään.
Karjalatar 11.2.1904

Amerikkalaisten keksimisinnosta vitsaillaan myös 11. helmikuuta 1904. Jutussa kerrotaan siellä keksityn muun muassa linnunpelättimen, joka kauhistuttaa linnut niin tehokkaasti, että ne tuovat takaisin myös viime päivinä varastamansa appeen.

Toinen taas on keksinyt kanan, joka munii valmiiksi keitettyjä munia. Kolmas keksintö ovat housunkannattimet, jotka lennättävät kävelijän lätäkön yli kastumatta.

– Kerrotaan wielä, että jossakin on keksitty pumppu, jolla on ihmeteltäwä kyky muuttaa tuoppi maitoa kahdeksi kannuksi, mutta sitä en usko minäkään.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi