"Liikenteenvalvonta maaseudulla lopetetaan lähes kokonaan" – Tällaisia ovat poliisiin kohdistuvat säästöt Pohjois-Karjalassa

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 13.8.2024.

Itä-Suomen poliisilaitos joutuu valmistelemaan lisäsäästöjä syksyn aikana kiristyneen taloustilanteen vuoksi. Pääluottamusmies Eerik Soinisen mukaan säästöjä ollaan ottamassa sieltä, mistä niitä ei ole enempää otettavissa.

Soininen on huolissaan säästöjen vaikutuksesta työyhteisön jaksamiseen. Töitä on hänen mukaansa jo ennestään liikaa poliisien määrään nähden.

Soininen uskoo, että säästöt tulevat näkymään myös veronmaksajille. Esimerkiksi poliisiautoja tullaan näkemään harvaan asutuilla alueilla entistä harvemmin.

– Tässä säästetään itsemme hengiltä. Säästöt otetaan henkilöstön selkänahasta, ja luottamus poliisiin tulee nakertumaan, Soininen sanoo.

^{Poliisilaitoksessa} astuu voimaan ylityökielto syyskuussa. Soininen arvioi, että sen seurauksena tehtäviä jää hoitamatta. Ylitöitä vältetään siirtämällä vahvuutta liikennevalvonnasta hälytystoimintaan.

– Käytännössä liikenteenvalvonta maaseudulla lopetetaan lähes kokonaan säästöjen vuoksi, Soininen sanoo.

Myös poliisilaitoksen sisäinen tai muu töiden vaatima matkustaminen kiristetään minimiin. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi maaseutupitäjiin ajetaan vain, kun se on välttämätöntä.

Huomattava määrä poliisien koulutuksista on laitettu jäihin loppuvuoden ajaksi. Varustehankinnoista tehdään vain kaikista välttämättömimmät.

On myös toivottu, että henkilöstö ottaisi mahdollisimman paljon palkattomia virkavapaita, jotta palkkakuluissa säästettäisiin.

^{Poliiseja siirtyy} paljon toisiin tehtäviin tai kokonaan toiselle alalle. Ketään ei kuitenkaan ole varaa rekrytoida tilalle, mikä merkitsee kasvavaa työmäärää jäljelle jääville työntekijöille.

Esimerkiksi kenttäryhmien koot ovat Soinisen mukaan puolittuneet kymmenessä vuodessa.

Soininen arvioi, että säästöjen ja henkilöstöpulan seurauksena tutkinta-ajat tulevat pidentymään. Poliisitehtäviä tullaan suorittamaan entistä enemmän puhelimitse paikalle menemisen sijaan. Poliisilla kestää myös aiempaa kauemmin saapua kohteeseen.

^{Säästöt vaikuttavat} myös työntekijöiden jaksamiseen, joka on Soinisen mukaan venytetty äärimmilleen jo ennestään.

– Väki on vähentynyt Pohjois-Karjalasta valtavasti, samoin Etelä-Savosta. Emme saa enää kunnialla hoidettua läheskään kaikkia tehtäviä, ainoastaan kiireisimmät.

Kun odotusajat pidentyvät, kansalaisten turhautuminen purkautuu yleensä tehtävää suorittavaan poliisiin. Myös se kasvattaa poliisin henkistä kuormitusta.

Poliisien uupuminen ja vuosia kestänyt resurssipula näkyvät jo nyt esimerkiksi sairauslomamäärissä. Soininen uskoo, että tilanne tulee säästöjen myötä pahenemaan.

^{Karjalainen haastatteli} parikymmentä vuotta Joensuussa työskennellyttä kenttäpoliisia. Hän esiintyy artikkelissa nimettömänä, koska pelkää seurauksia työyhteisössä. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

– Tällä hetkellä meidän partiomäärämme kestävät sen, ettei mitään tapahdu. Heti kun jotain tapahtuu, olemme pulassa, poliisi kuvailee.

Poliisi kertoo kokevansa tätä nykyä henkistä kuormitusta ennen jokaista työvuoroa, koska työtä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi.

^{Nimettömänä pysyvän} joensuulaispoliisin mukaan käynnissä on poliisien joukkopako. Hänen mukaansa syyt lähtemiseen ovat usein huonossa johtamisessa. Kenttäpoliisin mukaan Itä-Suomen poliisilaitoksessa vallitsee pelolla johtamisen ilmapiiri.

– Jos puolustaudut, se kostetaan esimerkiksi eväämällä nimityksiä tai estämällä erityisosaamista kehittäville kursseille pääsy. Meiltä lähtee koko ajan pois hyviä, sitoutuneita poliiseja parhaassa iässä johtamistavan vuoksi, poliisi sanoo.

Eerik Soininen ei puhuisi joukkopaosta, mutta hänenkin mukaansa kokeneita poliiseja siirtyy huomattava määrä muihin ammatteihin.

– Poliisi ei ole enää mikään eläkevirka, vaan kyllästyminen tulee jo kauan ennen sitä.

^{Myös Soininen} tunnistaa johtamiseen liittyvät ongelmat. Organisaation paisumisen seurauksena johtoporras on liian kaukana suorittavasta portaasta, Soininen analysoi.

Keskimäärin pohjoiskarjalaisella poliisilla on yksi lähiesimies, yleensä ryhmänjohtaja eli ylikonstaapeli. Lähiesimiesten toimintaan ollaan useimmiten tyytyväisiä.

Kaikki seuraavat päätöksiä tekevät johtajat ovat Kuopiossa: esikunta, poliisipäällikkö ja sektorinjohtajat. Joensuussa ei ole johtoa, jolla olisi valtaa vaikuttaa esimerkiksi rekrytointipäätöksiin.

Se on Soinisen mukaan ongelma. Kun johto on kaukana, työntekijät muuttuvat numeroiksi ja henkilötyövuosiksi.

– Työntekijöille syntyy tunne, että minun työtäni ei arvosteta. Tunnet olevasi yksin ilman johdon tukea, Soininen sanoo.

Karjalaisen haastattelema nimetön poliisi kertoo, että esimerkiksi kenttäpoliisien jaksaminen ja työhyvinvointi laskivat huomattavasti, kun työvuorosuunnittelu keskitettiin Kuopioon.

^{Poliisi kertoo}, että häntä on kielletty keskustelemasta asiasta työyhteisön kesken. Hänen mukaansa poliisilaitoksella on myös lanseerattu viime vuosina kampanja, jonka tavoitteena on "kitkeä mädät omenat".

Ryhmäkeskusteluissa on pyydetty ilmoittamaan johdolle henkilöistä, jotka nostavat esiin epäkohtia. Karjalaisen tavoittama poliisi uskoo, että tavoitteena on saada työyhteisö riitelemään keskenään.

Myös Soininen vahvistaa kuulleensa kampanjasta.

Soinisen mukaan Itä-Suomen poliisilaitoksen johtotehtävät ovat "tietyn vanhan kaartin" käsissä.

– Tarvitaan sukupolvenvaihdos, jotta ongelmista voitaisiin keskustella vapaasti ja avoimesti.

^Itä-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Samppa Holopainen kieltää koskaan kuulleensa kampanjasta. Holopainen on toiminut poliisipäällikkönä vuodesta 2023 alkaen.

– Kuka voisi kieltää keskustelun? Miten se tapahtuisi? Kyllä suu voi yhä kiellosta huolimatta käydä. Työpuhelimeni on päällä vuorokauden ympäri.

Holopainen sanoo, että mikäli tällainen kampanja olisi ollut, se olisi lainvastainen sekä täysin moraalisesti ja eettisesti tuomittava.

Kun poliisipäällikkö saa tietää myös pääluottamusmiehen vahvistaneen tiedot kampanjasta Karjalaiselle, hän toteaa asiassa olevan aihetta selvitykselle.

– Jos asia menee lehteen, käynnistämme siitä selvityksen. Sitten selviää, mitä on tapahtunut. Jos käykin ilmi, että puheet ovat olleet tunnekuohussa syntyneitä heittoja ilman totuuspohjaa, tilanne on todella ikävä.

^{Poliisipäällikkö} Samppa Holopainen pitää johdon saamaa kritiikkiä "normaalina työelämän ilmiönä".

– Yksittäisen työntekijän tunteita ei voi väheksyä, mutta kun joukko on suuri, kritiikkiä yleensä tulee. Myös työn ulkopuoliset tekijät rasittavat joskus henkilöitä, on esimerkiksi terveydellisiä vaikeuksia, ongelmia kotona ja niin edespäin.

Lisäksi Holopainen nostaa esiin, että yksittäiset poliisit tarkastelevat poliisilaitoksen johtamista omista näkökulmistaan.

– Eihän yksittäinen kenttäpoliisi ole koskaan tavannutkaan ihmisiä kaikilta asemilta. Ajattelen päällikkönä tuntevani poliisilaitoksen kokonaistilanteen paremmin.

Poliisipäällikkö kyseenalaistaa myös perusteluita, joiden vuoksi Karjalaisen haastattelema kenttäpoliisi tahtoo pysyä nimettömänä.

– Jos kokemiaan epäkohtia nostaa keskusteluun, en oikein tiedä, mitä negatiivisia seuraamuksia sillä voisi olla. Asioista voi keskustella. Ei meillä ole keinoja vaientaa ketään, ei virkamiehiä voi kohdella mielivaltaisesti.

^{Holopainen sanoo}, ettei hänen tietoonsa ole tullut kokemuksia pelolla johtamisesta, eikä hän sellaista hyväksy.

– Jos tällaista tulisi tietooni, siihen puututtaisiin. Toimintamallit ovat olemassa.

Holopainen vetoaa myös viime viikkoina julkaistuun henkilöstökyselyyn, jonka vastausten mukaan työtyytyväisyys on parantunut aikaisemmasta, "eikä avovastauksissa tullut esille lähteen mainitsemia asioita". Myös Karjalaisen haastattelema poliisi nosti esiin tuoreen henkilöstökyselyn. Hänen mukaansa puutteet johtamisessa nousivat esiin raportissa.

– Kyselyssä tuli ilmi monenlaisia kommentteja mutta ei toistuvaa kritiikkiä tai mainintoja, ettei kritiikkiä sallittaisi, Holopainen vastaa.

Mitä tulee väitteisiin kostamisesta, Holopainen toteaa, että nimityksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

– Emme ole saaneet pyyhkeitä niistä valinnoista, joista valitus on tehty.

Lisäksi Holopainen nostaa esiin eettisen kanavan, jota pitkin työntekijä voi antaa palautetta suoraan Poliisihallitukselle. Kanavaa pitkin tällaisia syytöksiä ei ole tullut.

^{Holopainen tunnistaa} haasteet, joita organisaation laajeneminen on aiheuttanut. Kritisoitua työvuorosuunnittelua Holopainen puolustaa huomauttamalla, että keskittämisellä säästetään lähes 200 000 euroa vuodessa. Menettely on hänen mukaansa nyt yhdenvertaisempaa. Hän kertoo saaneensa mallista kritiikkiä yksittäisiltä työntekijöiltä.

– On mahdollista, että aiemmassa mallissa jotkut hyötyivät toisia enemmän esimerkiksi taloudellisesti, ja nämä henkilöt varmaankin kokevat uuden mallin huonommaksi. Olimme asiassa edelläkävijöitä, ja muut poliisilaitokset on juuri velvoitettu siirtymään samaan keskitettyyn malliin. Jos se olisi ihan huono, olisi hankala kuvitella, että niin tehtäisiin.

^{Holopainen on} eri mieltä siitä, etteikö ongelmista voitaisi poliisilaitoksen piirissä keskustella vapaasti. Hän luettelee erilaisia väyliä palautteen antamiseen, kuten esimerkiksi palaverit, esimiesketju ja luottamusmiestapaamiset.

– Minulla on myös kokemusta neljästä eri poliisiyksiköstä Suomessa, ja Itä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstön osallistumisjärjestelyt ovat näistä kattavimmat. En tiedä, mitä enemmän voisimme tehdä.