Hyvää kotia avoimin mielin etsineet Laura Hyvärinen ja Mika Pyykkö päätyivät muuttamaan lastensa kanssa Espoosta Ylämyllylle – "Yökyläläisiä on käynyt enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä"

Juttu on julkaistu Karjalaisessa ensimmäisen kerran 6.3.2022.

Nyt on hyvä. Ei ole ollut ikävä entiseen, pohtivat Laura Hyvärinen, 37, ja Mika Pyykkö, 40, Ylämyllyllä Leinosen rannalla olevassa omakotitalossaan.

Nelihenkinen lapsiperhe muutti Espoosta Ylämyllylle viime vuoden huhtikuussa. Uuden kodin etsintä käynnistyi jo ensimmäisen koronavuoden syksyllä vuonna 2020. Tuolloin kriteerinä oli vain "hyvä koti", joka olisi voinut löytyä yhtä lailla Savonlinnasta, Kuopiosta kuin Lappeenrannastakin.

Tampereelta kotoisin oleva Hyvärinen ja Helsingissä syntynyt mutta Joensuussa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Pyykkö olivat tehneet pääasiassa etätöitä jo ennen korona-aikaa, joten paikkasidonnaisuus ei pidätellyt.

^{Ylämyllyn koti ja koko} ympäröivä asuinalue sykähdyttivät heti - ja sykähdyttävät yhä.

- Kun elämä pyörii yhä 95-prosenttisesti kodin ympärillä, kodilla on iso merkitys. Kesä meni rantavahtina, kun pojat hyppäsivät jo aamusta uikkareihin ja viihtyivät vedessä kavereiden kanssa leikkien. Teimme myös pientä piharemonttia, Mika Pyykkö kertoo.

- Ja onhan tässä aivan mielettömät liikuntamahdollisuudet: Pärnävaaralle on kolme kilometriä ja polkumaastot ovat ihan vieressä, kuten 16 kilometrin Jyri trail, joka kiertää asuinaluettamme. Jos yhden ruokaravintolan vielä saisi Ylämyllylle, Pyykkö vinkkaa.

Pärnävaarasta on tullut perheelle tärkeä paikka, jossa liikutaan ympäri vuoden. Perheen vanhin poika Aleksi, 6, on lähtenyt mukaan Liperin hiihtoseuran toimintaan, ja harjoitukset ovat kahdesti viikossa. Vanhemmat vuorottelevat kuskauksissa ja liikkuvat samalla Pärnävaaralla itsekin.

- Hiihtelemme tai lenkkeilemme. Hiihtoseura tekee lasten kanssa hienoa työtä, välillä suunnistetaan ja välillä hiihdetään, Laura Hyvärinen kehuu.

^{Sopeutumisvaikeuksia} tai yksinäisyyttä perhe ei ole ehtinyt Pohjois-Karjalassa kokea. Mika Pyykkö istui naapurinsa avantosaunassa jo muuton jälkeisenä sunnuntaina ja on jatkanut käytäntöä.

- Meitä on 3–4 naapuruston miestä siellä joka sunnuntai. Juttelemme niin työ-, korona- kuin koko maailman kuulumiset.

Naapurin rannassa on vene, jota lähialueen asukkaat saavat käyttää Leinosen souteluihin. Elokuussa naapurit viettivät yhteisiä rapujuhlia, joiden osaohjelmana olivat lasten suunnittelemat olympialaiset.

- Elämä on hyvin yhteisöllistä. Olemme saaneet naapureilta paljon erilaista korjaus- ja asennusapua. Myös Lieksassa asuva isäni on auttanut remonttitöissä, Pyykkö sanoo.

^{Laura Hyvärinen} on löytänyt naapuruston naisista lenkkiseuraa. Joskus he käyvät poreammeessakin lenkin päätteeksi.

- Samassa elämäntilanteessa elävien naisten kanssa on kiva jakaa ajatuksia. Usein soittelen myös lenkkipuheluita muualla asuvien ystävien kanssa, eri mantereille ja entisille kotinurkille.

Etelä-Suomessa vanhemmat elivät melko tiiviisti poikien kanssa, koska lastenhoitoapua ei ollut saatavilla koronapandemian aikana. Ylämyllyllä poikien parhaat kaverit asuvat naapurustossa ja illat menevät kavereiden kanssa leikkien.

Paloaukean päiväkodin kautta Hyvärinen ja Pyykkö ovat tutustuneet myös poikiensa Aleksin ja Kasperin, 3, kavereiden vanhempiin, ja yhden perheen vanhempien kanssa vuorotellaan välillä lasten kaitsennassa.

^{Elintarviketieteiden} Seuran toiminnanjohtajana ja Kehittyvä Elintarvike -lehden päätoimittajana työskentelevä Laura Hyvärinen teki ennen muuttoa työnantajansa kanssa etätyösopimuksen ja on jatkanut työtään etänä. Espoossa asuessaan hän kävi Pasilan toimistolla noin kerran viikossa.

- Muuton jälkeen olen käynyt vain kaksi kertaa Helsingissä. Ei ole ollut tarvetta. Suurin osa työkavereistanikin työskentelee eri puolilla Suomea. Etätyöstä on tullut niin tavallista, että työt hoituvat kotoa käsin hyvin.

^{Mika Pyykkö} työskenteli viime vuonna vielä KONE Oyj:llä globaalissa tiimissä ja edisti noin parinkymmenen Koneen maayhtiön myyntiä ympäri maailman. Työpaikka sijaitsi noin 15 minuutin ajomatkan päässä kotoa, joskin iso osa töistä hoitui etänä. Kun ensimmäistä muuttohaastattelua tehtiin vajaa vuosi sitten, Pyykkö kertoi halustaan siirtyä enemmän lähitöihin. Se on toteutunut.

- Aloitin vuoden alussa Business Joensuun yritysvalmentajana ja toimin yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen parissa. Autan yrityksiä, jotka eivät ole vielä kansainvälistyneet ja yrityksiä, jotka kaipaavat tukea kansainvälisen toiminnan laajentamiseen. Ukrainan sodan takia ajankohtaista on tukea Venäjä-yhteistyötä tehneitä yrityksiä etsimään uutta suuntaa toiminnalleen.

^{Laura Hyvärisen} ja Mika Pyykön tuttavapiirissä moni on miettinyt muuttoa mutta ei ole vielä uskaltautunut pois Etelä-Suomesta.

Ylämyllylle kotiutuneen perheen elämään muutto toi rutkasti lisää sosiaalisuutta. Nyt tilaa on myös vieraiden majoittamiseen.

- Yökyläläisiä onkin käynyt enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä, pariskunta iloitsee.

Isoja yllätyksiä ei ole tuonut edes ison omakotitalon ylläpitäminen.

- Jos Etelä-Suomessa oli talvisin harmaata, täällä otamme lumesta kaiken irti, Mika Pyykkö summaa.

Pohjois-Karjalan muuttovoitto oli viime vuonna historiallisen suuri

Koronapandemia ja etätyöaika ovat vaikuttaneet koko maan muuttoliikkeeseen. Pääkaupunkiseutu on menettänyt asukkaita, kun taas muuttovoittoja on kertynyt esimerkiksi Pohjois-Savoon, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.

Myös Pohjois-Karjala on saanut muuttovoitosta osansa, ja viime vuosi oli maakunnassa historiallinen: muuttotappio maan sisäisen muuttoliikkeen osalta on tilastohistorian pienin (-56). Tilastointia on tehty vuodesta 1990.

Vuonna 2021 väkiluku kasvoi eniten Joensuussa (327) ja Kontiolahdella (187). Väkiluku väheni eniten Lieksassa (172). Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa saivat myös Outokumpu, Polvijärvi ja Juuka.

Tiedot selviävät Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tilastoista.

^{Vuonna 2021 lopussa} Pohjois-Karjalan väkiluku oli 163 286. Väkiluku pieneni vuoden aikana kaikkiaan 251 hengellä eli selvästi vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Syinä pidetään muuttoliikkeen suotuisaa kehitystä ja luonnollista väestönmuutosta.

Pohjois-Karjalan luonnollinen väestönmuutos oli -908 eli vuoden aikana kuolleita oli tuon verran enemmän kuin syntyneitä. Melko suuresta luvusta huolimatta sekä syntyvyys- että kuolleisuusluvut paranivat edellisvuodesta.

Syntyvyydessä saavutettiin aallonpohja vuonna 2019, jolloin syntyvyyden lasku oli Pohjois-Karjalassa suhteellisesti suurinta koko maassa (-11 prosenttia). Vuosina 2020-2021 syntyvyys kasvoi. Viime vuonna Pohjois-Karjalassa syntyi 1 173 lasta.

^{Myös ulkomailta} Suomeen muutto on kasvanut korona-aikana. Koko maan tasolla maahanmuuttovoittoa kertyi 22 305 hengen verran, mikä on keskimääräistä enemmän. Pohjois-Karjalassa nettomaahanmuutto oli viime vuonna peräti 719 henkilöä. Maakuntaliiton mukaan luku on tilastohistorian paras. Edellinen ennätys on vuodelta 2010 (272 henkilöä).