Ilomantsin sotahistoriaan on turistinkin helppo tutustua – "Täällä huolehditaan paikoista hyvin, ja Öykkösenvaara on erityisen hieno", kertoo alueella mökkeilevä Timo Karhu

Pilvisenä kesäpäivänä Ilomantsin Möhkössä Tervaruukin saloilla ei ole tunkua, vaikka lähistöllä on useita sekä kotimaisten että ulkomaisten turistien suosimia sotahistoriallisia kohteita.

Ulkomaiset vierailijat ovat suurimmalta osin puuttuneet parin viimeksi kuluneen kesän aikana, mutta suomalaiset ovat matkailleet kotimaassaan sitäkin ahkerammin.

Maastoon osittain entisöidyissä kohteissa voi liikkua turvallisin mielin raikkaassa ulkoilmassa. Ilman puhtaudesta sanaton todiste on puiden oksia koristava naava.

^Tervaruukin alueen mökkiläinen Timo Karhu vie usein kesäisin ystäviään tutustumaan Ilomantsin sotahistoriallisiin sekä kulttuurikohteisiin. Karhu työskenteli historian ja yhteiskuntaopin lehtorina kotikunnassaan Parikkalassa hiljattaiseen eläköitymiseensä saakka. Karhulla ja vaimollaan Anne Laamasella on ollut kakkosasunto näissä maisemissa kolmatta vuotta.

– Sotahistoria on ollut minulle aina oma erikoisala ja mielenkiinnon kohde, hän kertoo mökin pihassa.

Taisteluista jääneet jäljet ovat alueella näkyvissä. Mökin pihasta tarvitsee kävellä vain viitisenkymmentä metriä metsään, kun vastassa on talvisodan aikainen pikakivääriasema. Montun erottaa selvästi, vaikka sen katto on vuosikymmenten aikana sään armoilla romahtanut.

– Näitä asemia on täällä metsissä joka puolella, Karhu kertoo.

^{Lähin historiallisesti} merkittävä paikka on Taivallammella. Tänne pysäytettiin Oinassalmen reitiltä sivuun koukannut venäläisten pataljoona.

Suomalaisjoukkojen huoltotien katkaisua yrittänyt pataljoona saarrettiin ja tuhottiin Taivallammelle, Timo Karhu valottaa talvisodan tapahtumia kivutessamme matalahkolle kalliolle, jonka päältä löytyy kaksi muistomerkkiä.

Niistä toinen, kaiverrettu kivipaasi, kunnioittaa Taivallammen taistelussa kaatuneita ja on suomalaisten paikalle pystyttämä. Kiveen on hakattu sanat Taivallammen taistelu 14.–16.12.1939. Kaatuneiden muistolle.

^{Muutaman metrin} päässä nököttävä puinen risti on pystytetty venäläisten muistoa kunnioittamaan. Sen metallinen muistolaatta on jo tummunut ajasta, mutta siitä pystyy edelleen erottamaan tekstin Taivallammen taisteluissa kaatuneitten muistolle ja sen alla saman venäjäksi.

– Taivallammen taistelu on ehkä päässyt vähän unohtumaan, vaikka sillä oli mahdollisesti hyvinkin suuri merkitys suomalaisten sotamenestyksen kannalta. Jos huoltotie olisi saatu pysyvästi poikki ja vihollinen olisi päässyt selustaan, koko korttitalo olisi voinut luhistua, Karhu pohdiskelee.

^{Oinassalmen sillan} kupeessa sijaitsevalle muistomerkille on ohikulkumatkalla suorastaan pakko pysähtyä sen nähdessään, vaikkei sattuisikaan kaikkein innokkain sotahistorian harrastaja olemaan.

Vuoden 1959 elokuussa paljastettu valtava betoninen paasirakennelma seisoo rinteen päällä vaikuttavan näköisenä lavea taivas yläpuolellaan. Metsä sen ympäriltä on hakattu matalaksi, ja Timo Karhu tietää miksi.

– Maastosta haluttiin tehdä tarkoituksella sellaista talvisodan aikaista muistuttava. Tämähän oli ehtinyt kasvaa umpeen monta kertaa, sodassa kaikki puut kaadettiin näkyvyyden saavuttamiseksi.

Hakkuuaukealla sijaitsevasta kunnostetusta konekivääripesäkkeestä on edelleen hyvä näkyvyys Oinassalmen yli. Sodan karuus konkretisoituu kouriintuntuvalla tavalla, kun katse pyyhkii poikki puista nyljetyn mäntykankaan.

^{Ajelemme eteenpäin} yli Oinassalmen sillan. Vuonna 1939 rakennettu alkuperäinen silta ehti palvella kulkijoita vain nelisen kuukautta, kun suomalaisten oli räjäytettävä se päreiksi venäläisjoukkojen kulun estääkseen.

– Uudenkarhean sillan räjäyttäminen on varmasti ollut harmittava uhraus, mutta sillä pystyttiin pysäyttämään tankkien tulo, Karhu toteaa.

Pian edessä on Öykkösenvaaran taistelualue. Timo Karhu kiittelee taistelupaikan kunnostusta, samoin kaikkia Ilomantsin seudun sotahistoriasta kertovia opastekylttejä.

– Näin ulkopaikkakuntalaisena on ollut tosi helppoa tutustua alueen sotatapahtumiin. Täällä huolehditaan paikoista hyvin, ja Öykkösenvaara on erityisen hieno. Jopa maasto on muokattu muistuttamaan sotatilaista, Karhu kehuu ja viittaa kesken rungon katkaistuihin, räjäytetyn näköisiin puihin.

^{Öykkösenvaaran} taistelualue on kattavasti kunnostettu. Avonaisesta, kivisestä rakennuksesta löytyy Ilomantsin sotahistoriallinen aikajana ja nuotiopaikka.

Alueesta on tehty mobiiliopastus, jonka kautta eri pisteisiin kuten sirpalesuojaan voi tutustua sotakirjeenvaihtajien ottamien vanhojen valokuvien sekä esimerkiksi Ilomantsin suurtaistelun aikaisesta radio-ohjelmasta leikatun ääninauhan avulla.

Pyörätuolilla liikkuvakin pystyy kiertämään osan pisteistä levennettyä hiekkapohjaista polkua pitkin. Täysin esteetön reitti ei ole, mutta mobiiliopastus paikkaa asiaa hieman.

Öykkösenvaaran taistelualue on aina avoinna omatoimiseen tutustumiseen. Alueen mobiiliopastuksen löytää osoitteesta https://citynomadi.com hakusanalla Ilomantsi.

Juttu on julkaistu Kägi-kesälehdessä. Koko lehden pääset lukemaan täällä.