play

IPS-hankkeessa työ kuntouttaa mielenterveyshäiriön kanssa elävän töihin - "Tuntuu, että sairaus on jäänyt kokonaan taakse", pohtii kiinteistöhuoltoalalle työllistynyt 29-vuotias joensuulaismies

Työllistymisen reittejä etsitään asiakkaiden kanssa yhdessä, kertoo IPS-projektiasiantuntija Marjo Vallimies-Honkanen. Joensuulaismies kertoo pitkän kuntoutuksen antaneen hyvän pohjan hankkeen kautta työllistymiseen.

Työllistymisen reittejä etsitään asiakkaiden kanssa yhdessä, kertoo IPS-projektiasiantuntija Marjo Vallimies-Honkanen. Joensuulaismies kertoo pitkän kuntoutuksen antaneen hyvän pohjan hankkeen kautta työllistymiseen. Kuva: Marko Puumalainen

Saija Kauhanen

Viisi tuntia fyysistä työtä raittiissa ilmassa, niin johan tulee hyvä olo. Tuntuu, että sairaus on jäänyt kokonaan taakse.

Näin pohtii 29-vuotias joensuulaismies, joka on työllistynyt kiinteistöhuollon työtehtäviin.

- Teen töitä osa-aikaisesti aamuseitsemästä puoleen päivään. Tämä sopii minulle tällä hetkellä hyvin. Työnteko tuntuu mukavalta, mies kertoo.

Vuosien sairastelun ja kuntoutustuella elämisen jälkeen mies on päässyt työelämään kiinni Siun soten IPS-hankkeen kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima, valtakunnallinen IPS-toimintamalli edistää Siun sotessa 18-30-vuotiaiden mielenterveyshäiriöiden kanssa elävien työllistymistä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Joensuulaismies kertoo omasta työllistymisen polustaan nimettömänä, koska pelkää yhä sairauden leimaa. Hän on sairastanut psykoosisairautta, joka ilmeni ensimmäisen kerran nuoruudessa liiallisen päihteiden käytön jälkeen.

- Ajauduin väärään porukkaan ja käytin liikaa päihteitä. Sen myötä aloin sairastella. Koulunkäynti ei oikein sujunut sairastelujen takia. Peruskoulun jälkeen olen suorittanut lukion kursseja ja ammattitutkinnon osia.

Jos en olisi lähtenyt kuntoutukseen, en olisi välttämättä parantunut.
Joensuulaismies

Mies sai päätöksen kuntoutustuesta jo nuorena. Arki jatkui aaltoilevana, kunnes mies hakeutui psykiatrisen poliklinikan kuntoutusjaksolle, joka kesti hänen kohdallaan peräti 2,5 vuotta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Jos en olisi lähtenyt kuntoutukseen, en olisi välttämättä parantunut. Olihan se kuntoutus aika rankkaa, kun piti ajella lähes joka päivä Tikkamäelle tekemään kaiken maailman matemaattisia tehtäviä. Otin kuitenkin asenteen, että nyt teen tämän viimeisen päälle - ja onnistuin.

Kuntoutuksen jälkeen mies osallistui terapeuttiseen työtoimintaan, joka kesti puoli vuotta. Työtoiminnan ohjaaja suositteli hänelle piakkoin käynnistyvää IPS-hanketta ja sen kautta työllistymistä.

- Halusin ehdottomasti osallistua. Työhönvalmentajan kanssa mietimme yhdessä kiinnostuksen kohteitani ja mahdollisia työpaikkoja. Hän toi esille kiinteistöhuoltoalan, ja se kuulosti minusta hyvälle.

Mies oli itse aktiivinen työpaikan etsinnässä, mutta tarvittaessa hankkeen työhönvalmentajat ovat tukena etsimässä sopivaa työ-, työkokeilu- tai opiskelupaikkaa. Kun hanke käynnistyi maaliskuussa, mies aloitti töissä jo heinäkuussa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

IPS-hankkeessa mukana olevilla on hoitotahon sekä työhönvalmentajan tuki myös työssä ollessaan.

- Kerran viikossa soitellaan työhönvalmentajan kanssa, ja joka kolmas viikko käyn Tikkamäellä saamassa lääkkeeni, joka annetaan pistoksena. Käytän lääkettä todennäköisesti loppuelämäni, jotta pysyn terveenä.

Alueellisia IPS-hankkeita on käynnissä Pohjois-Karjalan lisäksi esimerkiksi HUSin psykiatriassa. Ne ovat osa Kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.

Siun sotessa hanke käynnistyi kuluvan vuoden maaliskuussa ja jatkuu vuoden 2022 loppuun. Sen jälkeen toimintamallista toivotaan pysyvää, kertoo IPS-hankkeen projektiasiantuntija, tiiminvetäjä Marjo Vallimies-Honkanen.

- Liikkeelle on lähdetty Joensuun alueelta. Jatkossa toimintamalli halutaan levittää koko hyvinvointialueelle.

Työ on lääkettä, joka kuntouttaa ja ottaa taas osaksi yhteiskuntaa. Ei niin, että työkykyiseksi pitäisi jossain muualla kuntoutua.
Marjo Vallimies-Honkanen

IPS-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Joensuun kaupungin Luotsi-hankkeen kanssa. Tällä hetkellä mukana on 20 asiakasta, kun koko hankkeen aikainen tavoite on 40 asiakasta. Asiakkaiden diagnoosit on rajattu masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja skitsofreniaan. Mukaan voivat tulla myös "työssään uupuneet". Heille omaa työtä räätälöidään niin, että he jaksavat tehdä sitä paremmin. Työpaikkoja on jo löytynyt kiinteistönhuollon alan lisäksi kaupan alalta. Osa suorittaa kesken jääneitä opintojansa loppuun, ja osa etsii uutta alaa työkokeilun kautta.

- Tässä on taustalla kokonaan uudenlainen ajattelutapa. Työ on lääkettä, joka kuntouttaa ja ottaa taas osaksi yhteiskuntaa. Ei niin, että työkykyiseksi pitäisi jossain muualla kuntoutua, Vallimies-Honkanen jatkaa.

Isommat päämäärät liittyvät yleisiin työelämäasenteisiin.

- Tuolla on valtavasti potentiaalista työvoimaa, jota voisimme hyödyntää ainakin osa-aikaisesti. Hankkeen kautta arkipäiväistämme mielenterveyshäiriöitä ja ihmisten erilaisuutta. Opastamme myös työnantajia osatyökykyisten palkkaamisessa.

Osatyökykyisten työntekijöiden palkkaaminen vaatii Marjo Vallimies-Honkaselta mukaan asennemuutosta.   -Meillä kaikilla on työssämme jotain, josta voisimme jakaa osan jollekin toiselle.

Osatyökykyisten työntekijöiden palkkaaminen vaatii Marjo Vallimies-Honkaselta mukaan asennemuutosta. -Meillä kaikilla on työssämme jotain, josta voisimme jakaa osan jollekin toiselle. Kuva: Marko Puumalainen

Joensuulaismies jatkaa kiinteistönhuollon töissään ainakin ensi vuoden kesäkuun loppuun. Jo vuodenvaihteessa hän aikoo lähteä kouluttautumaan töiden ohella mielenterveyshäiriöiden kokemusasiantuntijaksi.

- Haluan tukea toisia, koska olen päässyt itse niin hyvin eteenpäin.

Marjo Vallimies-Honkanen sanookin, miten työssäolo vahvistaa itsetuntoa ja luo uskoa tulevaisuuteen - myös joensuulaismiehen kohdalla.

- On hyvä muistaa, että oikeus työhön ja ansioihin kuuluu kaikille, hän korostaa.

Kiinteistöhuoltoalalle työllistynyt mies suositteleekin työnantajille avoimuutta.

- Osatyökykyinen pystyy tekemään mitä vain, kunhan työtehtävät ja työaika ovat sopivat.

Kehittämishanke: IPS kuntouttaa työelämään
  • Yhdysvalloissa kehitetty IPS Sijoita ja valmenna! -toimintamalli tukee mielenterveyshäiriöiden kanssa elävien henkilöiden työllistymistä.

  • IPS-työhönvalmennuksessa etsitään sopiva työpaikka, joka vastaa asiakkaan mielenkiinnon kohteita ja voimavaroja.

  • Tukena on työhönvalmentajan lisäksi psykiatrinen hoitotaho. Tuki jatkuu myös työsuhteen aikana.

  • Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa alueellisia IPS-kokeiluja vuosina 2020–2022 osana Kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi kokeiluja ja toteuttaa IPS-toimintamallin arviointitutkimuksen.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi