Näkökulma: Orpon-Purran-Rydmanin hallitus suhtautuu Itä-Suomeen yhtä nuivasti kuin maahanmuuttajiin

Valtiovalta ja sen ylintä toimeenpanovaltaa muussa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nyt käyttävä Orpon-Purran-Rydmanin hallitus suhtautuvat Itä-Suomeen nuivemmin kuin maahanmuuttajiin.

Tältä synkältä ajatukselta en ainakaan itse voinut välttyä torstaina Joensuussa järjestetyssä Itä-Suomi-foorumissa.

Lisäsin pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) hallituksen nimeen elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) siksi, että hän toi foorumiin valtiovallan tervehdyksen, joka oli silkkaa maton vetämistä koko tilaisuuden muun annin ja sen osallistujien jalkojen alta.

^{Toista kertaa nyt} järjestetyssä kuuden maakunnan päättäjien Itä-Suomi-foorumissa oli juuri päästy hyvään vauhtiin Itä-Suomen kannalta lupaavien yhteistyömuotojen ja jo konkreettisten hankkeidenkin listaamisessa sekä sen tähdentämisessä, että tämä kaikki edellyttää valtiovallan takaamaa perusinfraa, mukaan lukien Fingrid Oy:n täkäläisittäinkin vahvistamista tarvitsevaa kantaverkkoa, kun tuli Rydmanin vuoro.

Rydman ei tullut foorumiin paikalle vaan lähetti videotervehdyksen. Yhtä latistavaa ja tylyä valtiovallan tervehdystä en ole kuunaan kuullut.

^{Rydmanin epistola oli} siinä määrin tavanomaista ministeripuhetta, että se oli hyvin yleisellä tasolla ja ylisti olevinaan kaikki pyhät kirjatkin viisaudessaan syrjäyttävää hallitusohjelmaa: jatkamme ohjelmatyötä, kokoamme nyrkin, lisäämme vuoropuhelua, luomme teollisuuspoliittisen strategian, parannamme omavaraisuutta, nojaamme vahvuuksiin.

Tämän stiiknafuulian päälle Rydmanin viesti Itä-Suomelle oli kuitenkin poikkeuksellisen tyly.

Elinkeinoministeri varoitteli alueiden välisestä nokittelusta ja viestitti, että Itä-Suomen ei pidä odottaa mitään ylimääräistä, vaan sen pitää osata itse tarttua yleisiin ja koko maahan suunnattaviin kasvun edellytysten parantamistoimiin.

Näillä toimilla ei tosin ole mitään konkretiaa, johon tarttua, tai sitä on yhtä vähän kuin hallitusohjelman kirjauksessa, jota Rydman toisti: "Hallitus jatkaa Itä-Suomen kehittämisvisiota."

^{Itä-Suomi-foorumin anti} oli muutoin erinomainen, siis kun ummistetaan silmät siltä, että Itä-Suomi sijaitsee sille näemmä silmänsä sulkevassa Suomessa.

Kuuden maakunnan julkishallinnon mutta myös osin elinkeinoelämän päättäjät listasivat kilvan toinen toistensa perään isoja ja lupaavia kehitysaskelia mutta myös merkittäviä ja jo konkreettisia hankkeita, joita Itä-Suomessa on jo pidemmällä kuin hyvällä oraalla.

Fingridin kantaverkosta ja sen vahvistamisesta puheen ollen Itä-Suomessa on aurinkovoiman ja vetytalouden todella suuren kokoluokan hankkeita, jotka toteutuakseen tarvitsevat myös tätä verkon vahvistamista Itä-Suomessa.

Kyse ei ole siis yksinomaan idälle ongelmallisesta tuulivoimasta.

Siitä huolimatta Fingridin kehittämistoimien kartta kiertää toistaiseksi kokonaan Valtatie 5:n halkaiseman Suomen itäpuolen, samalla tavoin kuin hallituksen ensi vuoden budjetin väyläinvestoinnitkin.

^{S-ryhmän ja paikallisesti} PKO:n kunniaksi sanottakoon, että kun foorumissa esiintynyt SOK:n pääjohtaja Hannu Krook näytti kartalla S-ryhmän matkailuinvestoinnit, niin ne osuivat vastaavasti painokkaasti juuri tuohon valtiovallan infrainvestoinneilta tyhjäksi jättämään itäiseen Suomeen.

Vaikuttava oli myös rantasalmelaisen Järvisydämen yrittäjän ja 11:nnen isännän Markus Heiskasen kuvaama matkailuyrityksensä yhteistyö muiden alueen luontoelämysyritysten kanssa sekä muillekin yrityksille monistettava yrityksensä kestävä tavoite puolittaa päästöt ja tuplata tuottavuus.

Lähitapiola Idän pohjoisesta tullut mutta hyvää vauhtia joensuulaistuva toimitusjohtaja Ilkka Herva välitti muille hyvän neuvon, jonka oli itse oppinut yläsavolaisilta: maahanmuuttajia kuuluu kutsua Pohjois-Karjalaa esimerkkinä käyttäen ensimmäisen polven pohjoiskarjalaisiksi.

Hienolta kuulostivat myös Kotkan-Haminan seudun akkuklusterihankkeet, Palokin alueen ennallistamisen eteneminen sekä uusien kaupunginjohtajien Soile Lahden (Kuopio), Jere Penttilän (Joensuu) ja Janne Kinnusen (Mikkeli) havahtuminen yleisökysymyksen johdattamana koko laajan Itä-Suomen matkailuyhteistyön suuriin mahdollisuuksiin paneelikeskustelussaan.

Olihan tuolla foorumissa pari presidenttiehdokastakin, mutta heidän puheitaan lupaavampaa oli joensuulaisen Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Harri Bromanin vakuuttelu nykyisen taantuman lyhyydestä ja aikomus tästä syystä budjetoida oman sukuyhtiönsä Broman Groupin ensi vuotta sillä vahvalla oletuksella, että "huhtikuusta alkaen kauppa käy".

^{Itä-Suomi-ohjelmia ja -visioita} on tehty useita. Foorumissa yhyttämäni valtiopäiväneuvos Matti Väistö muisteli, että jo 1970-luvulta alkaen maan hallitukset ovat sellaisia laatineet.

Ei tässä enää uusia ohjelmia eikä ainakaan visioita ja strategioita kaivata, eikä Itä-Suomeen tarvita mitään ylimääräistäkään. Tänne tarvittaisiin nyt alkuun edes sama kuin muualle saavutettavuudessa ja muussa valtion takaamassa perusinfrassa.

Sitä paitsi hallitusohjelman kirjaus kuuluu loppuun saakka lausuttuna näin: "Hallitus jatkaa Itä-Suomen kehittämisvisiota uudessa geopoliittisessa tilanteessa." Tätä aiempaan nähden uutta tilannetta ei nyt haluttaisi tunnustaa, vaikka myös presidenttiehdokkaat kilvan painottavat, että Itä-Suomen elinvoima on nyt myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

^{Tässähän pitääkin laskea} tulevan presidentin varaan, kun vieläpä tämä hallitus sivuuttaa Itä-Suomelle annetut juhlavat lupaukset edeltäjiäänkin räikeämmin ja sivuuttaen nykyisen vakavan geopoliittisen tilanteen.

Samalla tavoin kuin nykyinen tasavallan presidenttimme Sauli Niinistö on aikanaan linjannut omaan taustaansa ja silloiseen geopoliittiseen tilanteeseen nojaten, että talouspolitiikkakin on ulkopolitiikkaa, niin kaikki presidentinvaalien kärkiehdokkaat ja siis myös tuleva presidentti on nyt jo linjannut Itä-Suomen elinvoiman olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tosiaan ensisijaisesti tasavallan presidentti eikä onneksi maan hallitus.