play

Joensuulainen Antti Nuutinen odotti Nelli-tyttärelleen, 6, lääkärin apua päivystyksessä seitsemän tuntia, osa asiakkaista on ohjattu suoraan yksityiselle: "Kukaan ei kysynyt lapsen vointia"

Antti Nuutinen odotti Nelli-tyttärelleen lääkärin apua päivystyksessä seitsemän tuntia. Nuutinen toivoo, että jonottavat lapsipotilaat voitaisiin huomioida päivystyksessä jollain tavalla.

Antti Nuutinen odotti Nelli-tyttärelleen lääkärin apua päivystyksessä seitsemän tuntia. Nuutinen toivoo, että jonottavat lapsipotilaat voitaisiin huomioida päivystyksessä jollain tavalla. Kuva: Matti Vassinen

Saija Kauhanen

Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystyksen pitkät jonotusajat hämmästyttävät asiakkaita. Suurin syy ruuhkaisuuteen on jatkohoitopaikkojen puute.

Joensuulaisen Antti Nuutisen 6-vuotias Nelli-tytär putosi päiväkodin yläsängystä lattialle syyskuun alussa. Tyttö lensi maahan suoraan kasvoilleen. Päähän alkoi nousta pian isoja kuhmuja, ja silmät alkoivat turvota. Päiväkodin työntekijöiden kanssa hän oli yhtä mieltä siitä, että tyttö on vietävä heti päivystykseen.

– Nellillä ei ollut huono olo, mutta kyllä hän pelästyi putoamista. Saavuimme päivystykseen perjantaiaamuna noin kello 9.50, Nuutinen kertoo.

Päivystyksessä oli jo aamulla paljon jonottajia ja lisää tuli jatkuvasti.

– Aika moni meni meidän ohi. Ymmärrän toki, että kiireisemmät tapaukset on hoidettava nopeasti, mutta silti pitkä jonottaminen lapsen kanssa hämmästytti. Kukaan ei kysynyt lapsen vointia missään vaiheessa.

Neljän tunnin jälkeen Nuutinen kävi kysymässä hoitajalta jonotilanteesta.

– Hän kertoi, että listoilla ollaan.

- Ymmärrän toki, että kiireisemmät tapaukset on hoidettava nopeasti, mutta silti pitkä jonottaminen lapsen kanssa hämmästytti, Antti Nuutinen sanoo.

- Ymmärrän toki, että kiireisemmät tapaukset on hoidettava nopeasti, mutta silti pitkä jonottaminen lapsen kanssa hämmästytti, Antti Nuutinen sanoo. Kuva: Matti Vassinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Seitsemän tunnin jonotuksen jälkeen Nuutinen kyseli taas tilanteesta hoitajalta. Pian lääkäri ottikin Nellin vastaan. Kello oli 17.

– Se kesti viisi minuuttia, kun lääkäri sanoi, että "kotiin ja lepäämään". Ei kuvattu päätä eikä tehty oikein muutakaan. Olisimmeko sitten voineet välillä käydä kotona lepäämässä ja tulla takaisin? Lapselle se olisi ollut paljon parempi vaihtoehto kuin odottaa kipeiden aikuisten joukossa käytävällä, jossa ei ollut edes paperia ja kynää piirtämiseen. Nälkää ei tullut, kun hain kahvilan automaatista syötävää.

Nuutinen toivookin, että jonottavat lapsipotilaat voitaisiin huomioida päivystyksessä jollain tavalla.

– Olisi edes jotain pientä tekemistä. Kaikki eivät jaksa vain istua kiltisti paikoillaan tuntikausia.

Päivystyksen kokonaistilanteen hän uskoo paranevan vain lisätyövoimalla ja -rahalla.

– Päättäjien pitäisi nyt aukaista silmiään.

Kuva: Matti Vassinen

Lääkärin vastaanotolla Antti Nuutinen kertoo myös todistaneensa tietosuojarikkomusta.

– Ilmeisesti se oli lääkärin radiopuhelin, johon tuli puhelu eräästä potilaasta. Hänen henkilötunnuksensa sanottiin kovalla äänellä ja puhuttiin sitten vielä liuotushoidosta. Kuulija pystyi päättelemään, että asia viittaisi aivoverenvuotoon.

Nuutinen sanoo lähettäneensä Siun sotelle palautetta tietosuojasta ja toivoneensa yhteydenottoa.

– Kukaan ei ole ottanut yhteyttä, vaikka tietosuoja on hyvin tärkeä asia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Keskussairaalan päivystys on ollut ruuhkainen pitkään. Suurin syy ruuhkautumiseen on se, että vuodeosastohoitoa odottavat potilaat eivät pääse jatkohoitoon normaaliajassa.

Keskussairaalan päivystys on ollut ruuhkainen pitkään. Suurin syy ruuhkautumiseen on se, että vuodeosastohoitoa odottavat potilaat eivät pääse jatkohoitoon normaaliajassa. Kuva: Juha Inkinen

Antti Nuutinen ei ole päivystyskokemustensa kanssa yksin. Karjalainen kysyi päivystyksen asiakkailta heidän kokemuksiaan, ja suurin osa vastaajista kertoi jonottaneensa 5–9 tuntia. Joillekin oli sanottu suoraan, ettei lääkäri ehdi ottaa vastaan ja ehdotettu yksityiselle puolelle hakeutumista. Joukossa oli myös hyviä kokemuksia: joku oli saanut vaivoihinsa avun jo alle tunnissa, kuten nimimerkki LM 68.

Nilkka meni ympäri sulkapalloa pelatessa. Päivystykseen, ja 50 minuuttia, niin jalka oli kuvattu, radiologin lausunto oli tehty ja lääkäri kertonut sen minulle antaen hoito-ohjeet. Lojuin kotona ortoosi jalassa. Kyllä se päivystys toimiikin, kun hyvin sattuu.

Hyvää palvelua kehuu myös nimimerkki JohaS, 53:

Olen aina saanut päivystyksessä hyvää ja asiantuntevaa palvelua asianmukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä.

Pitkien jonotusaikojen lisäksi moni vastaaja kertoo joutuneensa "ramppaamaan" päivystyksessä monta kertaa ennen kuin vaiva otettiin tosissaan ja sitä alettiin tutkia.

Esimerkiksi nimimerkki Kauhistunut äiti kertoo käyneensä poikansa kanssa neljä kertaa päivystyksessä saman vaivan takia.

Hirveää. Poikani meinasi päästä hengestään, kun päivystyksessä ei otettu vakavasti puutiaisaivokuume-epäilyä. Vasta neljännellä päivystyskäynnillä otettiin sisälle ja lopulta tutkittiinkin selkäydinkokeella. Aiemmin päivystyksen lääkäri ei pitänyt pojan kipuja riittävinä selkäydinkokeeseen. Päivystykseen on saatava lisää henkilökuntaa. On myös otettava vakavasti ihmisten sairaudet.

Myös Katja Penttinen, 34, kertoo käyneensä kaksivuotiaan tyttärensä kanssa kolme kertaa päivystyksessä, kerran terveysasemalla ja kerran röntgenissä, ennen kuin tyttö sai riittävää hoitoa.

– Tyttärelle tapahtui kotitapaturma, jossa hänelle tuli niin sanottu taaperomurtuma jalkaan. Koko prosessi olisi voitu hoitaa yhdellä käynnillä, mutta meidän kohdalla aikaa tapaturmasta kipsaukseen pääsyyn meni 36 tuntia! Nyt kipsin poistoa ja kontrollikäyntiä ei voida hoitaa Joensuussa keskussairaalassa, vaan meidän tulee mennä hoitamaan asia Kysille. Lisää henkilöstöresursseja, niin päivystykseen kuin myös jatkohoitoon! Siun soten johdossa tulisi tapahtua muutoksia, jos tahti ei muutu.

Siellä on niin kiire, ettei potilas saanut tarvittavia epilepsialääkkeitä. Seurauksena oli kaksi kohtausta peräkkäin, päivystyksessä. Potilas joutui vatsakipuisena odottamaan vielä kuusi tuntia ennen kuin pääsi vatsakuviin. Sitten olikin kiire leikkaukseen, puhjennut umpilisäke ja siitä seurannut peritoniitti. Tilat loppuvat. Vuodeosastopaikkoja tarvitaan lisää.
Memmu, 60
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Akuuttikeskuksen ylilääkärin Terhi Savolaisen mukaan päivystyksen kuormitus on suurimmillaan kello 11-17.

Akuuttikeskuksen ylilääkärin Terhi Savolaisen mukaan päivystyksen kuormitus on suurimmillaan kello 11-17. Kuva: Kimmo Kirves

Keskussairaalan 24/7 akuuttikeskuksen ylilääkäri, palvelupäällikkö Terhi Savolainen kertoo, että päivystyksen kävijämäärä on ollut elokuun alusta syyskuun puoliväliin keskimääräistä, noin 130 kävijää vuorokaudessa. Yhteensä käyntejä on ollut puolentoista kuukauden aikana 5 745. Keskimääräinen odotusaika lääkärille on ollut noin kaksi tuntia ja 20 minuuttia ja keskimääräinen läpimenoaika kuusi tuntia ja 30 minuuttia.

– Useimmille käveleville potilaille tuo läpimenoaika on lähellä tuota odotusaikaa lääkärille, jos ei tarvita kuvantamisia, kipsauksia tai muita ylimääräisiä toimenpiteitä, Savolainen toteaa.

Päivystystä ei siis ruuhkauta yhtäkkiä lisääntynyt potilasmassa vaan päivystyksessä jatkohoitoa odottavat potilaat. Savolaisen mukaan päivystyksen tiloissa yöpyy joka yö reilu kymmenkunta vuodeosastohoitoa odottavaa potilasta. Vaihteluväli on kuitenkin suuri, 3–25.

– Ruuhkaa on siksi, että meiltä ei pääse jatkohoitoon normaaliajassa. Sama henkilökunta hoitaa sekä osastopaikkaa odottavia että uusia potilaita. Tämän takia myös päivystykseen tulevien uusien potilaiden hoito viivästyy.

Päivystykseen vain akuuteissa vaivoissa
  • Päivystysasetuksen mukaan päivystys on tarkoitettu hyvin akuuteille vaivoille, joiden hoitamatta jättäminen uhkaisi henkeä ja terveyttä ennen seuraavan virka-ajan alkua.

  • Eli jos pohtii, olisiko vaiva hoidettava tänään vai ehtisikö loppuviikosta, lähes varmasti kyse ei ole päivystysvaivasta vaan terveysasema olisi oikea osoite.

  • Jos on epävarma, kuuluuko asia päivystykseen vai muualle vai voisiko sitä hoitaa kotikeinoin, kannattaa soittaa numeroon 116117, jossa tehdään hoidon tarpeen arvio.

  • Numeroon 112 on soitettava esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: eloton tai tajuton henkilö, äkillinen ja kova (elämän pahin) päänsärky, äkillinen puheentuoton vaikeus (puheen mongerrus tai sanojen löytämisen vaikeus) tai raajaparin heikkous, voimakas äkillinen rintakipu tai hengenahdistus, ohimenevä tajunnan menetys, jonka syy ei ole tiedossa ja johon liittyy liitännäisoireita, kuten kouristelua, rintakipua, hengenahdistusta, rytmihäiriötuntemusta tai jälkisekavuutta.

Lähde: Terhi Savolainen

8-vuotias lapsi loukkasi kätensä. Epäilys oli murtumasta. Soitettiin viiden aikoihin päivystykseen. Sanoivat, ettei kannata tulla, koska ei ole lääkäriä/hoitajia. Yksityiseltä ei löytynyt aikoja. Varattiin Kuopioon seuraavalle päivälle aika ja ajettiin sinne lääkäriin. Enemmän rahaa terveyspalveluihin ja hoitajille paremmat työolot.
Unipilvi, 38
Rauhallinen tilanne päivystyksen käytävällä ei kerro koko totuutta päivystyksen tilanteesta, sillä seinän takana henkilökunta voi olla kiinni esimerkiksi onnettomuudessa loukkaantuneen hoidossa.

Rauhallinen tilanne päivystyksen käytävällä ei kerro koko totuutta päivystyksen tilanteesta, sillä seinän takana henkilökunta voi olla kiinni esimerkiksi onnettomuudessa loukkaantuneen hoidossa.

Päivystyksen kävijämäärät vaihtelevat Terhi Savolaisen mukaan päivästä ja vuorokauden ajasta toiseen. Tavallisesti ruuhkainen ajankohta voi olla jonakin päivänä hyvin hiljainen ja toisaalta jokin tavallisesti hiljainen ajankohta voi olla joskus erittäin ruuhkainen.

– Suurimmillaan kuormitus on päivittäin kello 11–17, mutta näihin tunteihin on pyritty lisäämään henkilökuntaa.

Asiakas ei voi siis tietää etukäteen, millaista jonoa on mahdollisesti tiedossa. Ruuhkaisina päivinä asiakas ei voi myöskään lähteä välillä lepäämään kotiin, koska päivystyksessä ei ole vuoronumeroita. Asiakkaat hoidetaan kiireellisyys- eikä tulojärjestyksessä. Tajuton potilas menee aina selkäkipuisen edelle. Myös lapsipotilaita yritetään poimia kiireellisyysluokan kärkeen.

– Arvioitua jonotusaikaa on täysin mahdoton antaa. Potilaat jaetaan kiireellisyysluokkiin sekä linjoihin, joista kustakin vastaa 1–2 lääkäriä. Joskus jonkin linjan jono tyssää täysin, jos lääkäri on yhden hätäpotilaan hoidossa kiinni toista tuntiakin. Toisena hetkenä jono saattaa purkautua nopeastikin, Savolainen kertoo.

Rauhallinen tilanne päivystyksen käytävällä ei välttämättä kerro koko totuutta hoidettavien tilanteesta.

– Istuvien potilaiden aulassa on vain murto-osa päivystyksen potilaista. Seinän toisella puolella voi olla hyvin kiireistä ja henkilökunta kiinni esimerkiksi auto-onnettomuudessa loukkaantuneessa potilaassa.

Käteen tuli iso haava lasinsirpaleesta. Terveyskeskukseen ei saanut aikaa, ja päivystysapu sanoi suoraan, että sinne ei kannata tulla näin pienen vaivan vuoksi. Kehottivat menemään yksityislääkärille, jonne saatiin aika kahden päivän päähän. Siihen mennessä haava oli jo ehtinyt tulehtua, ja sieltä kaivettiin ulos iso lasinsirpale. Tulehdukseen piti syödä antibioottikuuri, ja haava piti sulkea teipillä, koska sitä ei voinut enää tikata tai liimata. Onneksi parani. Pelottaa, jos joku vastaava tapaturma sattuu. Ensiavun ei pitäisi olla yksityislääkärin varassa.
Nanna, 49

Yhteispäivystyksen hoitohenkilöstöpula on ylilääkäri Terhi Savolaisen mukaan samankaltainen kuin koko maassa. Jatkohoitopaikkojen jonottajista johtuva lisäkuormitus on kuormittanut henkilöstöä entisestään. Syksyä kohti näyttää paremmalta. Avoinna oleviin tehtäviin on saatu uusia hakijoita.

– Vaikka tästä on keskusteltu päivittäispalavereissakin, haluan vielä julkisesti kiittää meidän mahtavaa ja osaavaa henkilökuntaa. Se on jaksanut venyä näiden vaikeiden aikojen yli ja hoitaa potilaita parhaan kykynsä mukaan kaiken ruuhkan keskelläkin.

Tekstissä olevat sitaatit ovat Karjalaisen verkkokyselystä, joka tehtiin viikolla 36.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi