play

Joensuussa ei ole suuria väestönsuojia, vaan kriisitilanteessa otetaan käyttöön taloyhtiöiden, työpaikkojen ja julkisten rakennusten tilat – "Suojapaikka löytyy 54 prosentille Pohjois-Karjalan asukkaista"

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen väestönsuoja on rauhan aikana kuntosali. Tarvittaessa se tyhjennetään juoksumatoista ja kuntopyöristä.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen väestönsuoja on rauhan aikana kuntosali. Tarvittaessa se tyhjennetään juoksumatoista ja kuntopyöristä. Kuva: Juha Inkinen

Simo Natunen

Tampereella Hervannan uimahallin 10 000 neliömetrin kokoisessa kallioluolassa on kriisitilanteessa tilaa 16 500 ihmiselle, ja Kuopion Kotkankallion väestönsuojasta löytyy selviytymisvarusteet ainakin 1 200 hengelle.

Joensuussa suuria yleisiä väestönsuojia ei ole. Kriisitilanteissa tukeudutaan taloyhtiöiden, työpaikkojen ja julkisten rakennusten väestönsuojiin.

Joensuussa väestönsuojia on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön Janne Halosen mukaan yli 650 ja niissä suojapaikkoja lähes 55 000 ihmiselle. Joensuussa yli 22 000 ihmistä jäisi siis ilman väestönsuojaa, jos niitä nyt tarvittaisiin.

Pohjois-Karjalassa on yhteensä 1 106 väestönsuojaa ja niissä paikkoja 87 765 henkilölle.

- Tämä tarkoittaa sitä, että suojapaikka löytyy 54 prosentille Pohjois-Karjalan asukkaista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Toki on hyvä muistaa, että me kaikki voimme varautua omatoimisesti erilaisiin tilanteisiin myös näin normaalioloissa.
Janne Halonen

Halonen kertoo, että monilla maakunnan alueilla ei ole lainkaan suojatiloja. Suojatoimista täytyy vastata silloin itse.

- Esimerkiksi maaseudulla ja omakotitaloalueilla suojautuminen tarkoittaa käytännössä siirtymistä sisätiloihin, Halonen toteaa.

Kriisitilanteessa viranomaiset määrittelevät ja tiedottavat asukkaiden väestönsuojapaikat Halosen mukaan tilannekohtaisesti. Väestönsuojissa jokaiselle suojautujalle on varattu tilaa 0,75 neliömetriä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on saanut viime päivien aikana paljon kysymyksiä väestönsuojista ja suojautumisesta. Halonen korostaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä uhkaa eikä Pohjois-Karjalassa suunnitella väestönsuojia käyttöönotettavaksi.

- Toki on hyvä muistaa, että me kaikki voimme varautua omatoimisesti erilaisiin tilanteisiin myös näin normaalioloissa.

Suuria yleisiä väestönsuojia ei olla pelastuslaitoksen valmiuspäällikön Pasi Markkasen mukaan Joensuuhun rakennettu, koska siihen ei ole vuoden 2011 pelastuslakiuudistuksen jälkeen ollut enää velvoitetta. Ajan henki on myös pitkään ollut rauhanomainen, joten väestönsuojien tarpeellisuutta on pohdittu.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Väestönsuojat on tarkoitettu ensisijaisesti suojautumiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Ne suojaavat käyttäjiään esimerkiksi räjähdyksiltä, sirpaleilta, rakennussortumilta, säteilyltä, kemiallisilta aseilta ja tulipaloilta. Suojat on suunniteltu niin, että niissä voi viettää useita päiviä.

Väestönsuojat eivät anna suojaa myrkyllisiltä aineilta, jos suojaa ei ole valmisteltu sulku- tai suodatustilaan. Yllättävän kaasuvaaran aikana ei siis kannata mennä väestönsuojaan, vaan suojautua muihin sisätiloihin ja sulkea ilmanvaihto.

Pelastuslaitoksen väestönsuojassa on kolme ilmanvaihtokonetta, joiden toimintakunto tarkistetaan kerran vuodessa. Tavallisesti ilmanvaihtokoneet ovat häkin takana, mutta pelastuslaitos käyttää omiaan myös koulutustarkoitukseen.

Pelastuslaitoksen väestönsuojassa on kolme ilmanvaihtokonetta, joiden toimintakunto tarkistetaan kerran vuodessa. Tavallisesti ilmanvaihtokoneet ovat häkin takana, mutta pelastuslaitos käyttää omiaan myös koulutustarkoitukseen. Kuva: Juha Inkinen

Valmiuspäällikkö Pasi Markkanen kertoo, että väestönsuojaan voi siirtyä esimerkiksi yleisestä vaaramerkistä.

Valmiuspäällikkö Pasi Markkanen kertoo, että väestönsuojaan voi siirtyä esimerkiksi yleisestä vaaramerkistä. Kuva: Juha Inkinen

Normaalioloissa suojatiloja käytetään esimerkiksi häkkivarastoina, kuntosaleina ja pukuhuoneina. Väestönsuojien kunnosta ja ylläpidosta vastaa kiinteistön omistaja. Jokaisella väestönsuojalla on oltava nimetty vastuuhenkilö, joka huolehtii suojan ylläpidosta ja ohjeistaa käyttöönotossa

Jos väestönsuoja pitäisi ottaa käyttöön, se tulisi tapahtua 72 tunnin sisällä viranomaisen määräyksestä. Tässä ajassa suoja tulee tyhjentää ylimääräisestä tavarasta ja varustaa suojakäyttöön.

- Väestönsuojaan voi mennä, kun vaara uhkaa ja tulla pois, kun se on ohi. Vaarasta ilmoitetaan esimerkiksi yleisellä vaaramerkillä, Pasi Markkanen kertoo.

Väestönsuojaan kannattaa Markkasen mukaan ottaa mukaan muutamaksi päiväksi ruokatarvikkeita, juomista ja lääkkeitä.

- Jos on lapsia mukana, kannattaa ottaa jotain tekemistä, kuten pelejä. Tilanne voi olla heille pelottava, ja mukavilla puuhilla mielet pidetään pois ulkopuolen tapahtumista.

Väestönsuojan ovi on neljän senttimetrin paksuista terästä. Tavallisesti se on merkitty sinisellä kolmiolla oranssilla pohjalla.

Väestönsuojan ovi on neljän senttimetrin paksuista terästä. Tavallisesti se on merkitty sinisellä kolmiolla oranssilla pohjalla. Kuva: Juha Inkinen

Palotarkastaja Mika Kinnunen kertoo, että väestönsuojan tiiveys testataan kerran kymmenessä vuodessa. Ilmanvaihdon voi sulkea myös kokonaan säteilyn ja myrkyllisten kaasujen varalta.

Palotarkastaja Mika Kinnunen kertoo, että väestönsuojan tiiveys testataan kerran kymmenessä vuodessa. Ilmanvaihdon voi sulkea myös kokonaan säteilyn ja myrkyllisten kaasujen varalta. Kuva: Juha Inkinen

Joensuun palolaitoksen oma väestönsuoja on tällä hetkellä kuntosali. Kriisitilanteessa palolaitoksen henkilöstö laittaa itse väestönsuojan käyttökuntoon.

- Silloin laitetaan rauhanajan ilmanvaihto kiinni, suljetaan luukut, viedään kuntosalilaitteet pois ja testataan laitteisto, palotarkastaja Mika Kinnunen kertoo.

Palolaitoksen suoja kestää Kinnusen mukaan säteilyä ja kemiallisia aineita. Suurien pitoisuuksien ajaksi ilmanvaihto voidaan sulkea jopa kokonaan. Hän kertoo, että väestönsuojaan mahtuu karkeasti arvioituna 100 henkeä.

Väestönsuojan kalustoon kuuluu muun muassa kypäriä, suojanaamareita, joditabletteja ja työkaluja. Ne on varastoitu viereiseen huoneeseen. Suojan laitteisto tarkastetaan kerran vuodessa ja tilan tiiveys kerran kymmenessä vuodessa.

- Kalusto kannattaa käydä läpi ja ilmanvaihtokoneet testata. Jos ilmanvaihtokonetta ei ole testattu kymmeneen vuoteen, se ei välttämättä enää käynnisty, Kinnunen sanoo.

Palolaitoksen väestönsuoja on tarkoitettu henkilökunnan käyttöön.

Väestönsuojan ilmanvaihtoputkisto on suojattu sirpaleiden varalta.

Väestönsuojan ilmanvaihtoputkisto on suojattu sirpaleiden varalta. Kuva: Juha Inkinen

Myös mittarit pitää huoltaa säännöllisin väliajoin.

Myös mittarit pitää huoltaa säännöllisin väliajoin. Kuva: Juha Inkinen

Pelastuslain mukaan väestönsuoja on rakennettava, jos rakennuksessa on vähintään 1 200 neliömetriä pinta-alaa ja siinä asutaan tai työskennellään pysyvästi. Jos suojatila on enintään 135 neliömetrin kokoinen, riittää maksimissaan 180 henkeä vetävä S1-luokan väestönsuoja. Yli 135 neliön kokoinen suojatila taas vaatii jykevämmän, enintään 900 hengen S2-luokan teräsbetonisen suojan.

Tällä hetkellä koko maassa on yhteensä noin 54 000 väestönsuojaa ja niissä noin 4,4 miljoonaa suojapaikkaa. Pääosa suojista on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi