Yhdeksänhenkisellä joensuulaisperheellä menee ruokaan rahaa yli 300 euroa viikossa – näin perheenäiti suunnittelee ruokalistan
Suunnitelmallisuus on ison perheen ruokahuollon kulmakivi, Terhi Tammela sanoo. Perheen ruokabudjetti on noin 1 300 euroa kuukaudessa. Kuva: Marko Puumalainen
Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 19.3.2023.
Kuusitoista 1,75 litran tölkkiä eli yhteensä 28 litraa maitoa viikossa. Useita kiloja jauhoa. Peruselintarvikkeita kuluu reippaasti, kun perheessä on kaksi aikuista ja seitsemän lasta, joista lähes kaikki syövät jo aikuisten lailla.
– Ruoankulutuksemme on itse asiassa laskenut siitä, mitä se oli vielä pari vuotta sitten, kun pojat olivat kasvuiässä, perheenäiti Terhi Tammela, 40, nauraa.
Seitsemästä lapsesta kuusi asuu vielä kotona: 21-, 20-, 16- ja 15-vuotiaat pojat ja 13- ja 9-vuotiaat tyttäret. 22-vuotias tytär asuu jo omillaan, mutta hänkin tulee usein syömään, koska asuu lähellä.
Tokaluokkalainen Amanda kattoi tottuneesti pöytää ennen muiden perheenjäsenten kotiintuloa. Kuva: Marko Puumalainen
Keittiönpöydän vieressä seinällä on kolme liitutaulua: niihin on kirjoitettu viikon jokaiselle päivälle aamupala, iltapala ja lämmin ruoka.
Suunnitelmallisuus on ison perheen ruokahuollon avainasia, Terhi Tammela sanoo.
Sunnuntaisin hän istuu alas, laatii seuraavan viikon ruokalistan ja tekee ensimmäisen ruoan verkkokauppatilauksen. Toinen tehdään myöhemmin viikolla.
– Ruokalistan idea lähti siitä ainaisesta mietinnästä, että mitäs tänään syödään. Usein päädyttiin niihin samoihin jauhelihakastikkeisiin ja makaronilaatikoihin. Näin ruokaa tulee tehtyä monipuolisemmin.
Viikkolistassa on yleensä kaksi kasvisruokaa, kaksi kalaruokaa, kaksi liharuokaa ja yksi kanaruoka.
– Alussa kaikki ei toki lapsille maistunut, mutta maistatuskerrat tuovat tulosta.
– Kalaruoat ovat olleet ehkä haastavimpia keksiä. Ja hintavimpia myös. Jos meidän porukalle ostaa lohta, se tulee aika kalliiksi.
Koululaisten talvilomaviikolla ruokalista oli maakuntateemainen: joka päivä tehtiin makumatka eri puolelle Suomea.
– Sen ansiosta tulin tehneeksi ensimmäistä kertaa elämässäni vatruskoita, Terhi Tammela kertoo.
Kokeiltu on myös meksikolaista ja kreikkalaista viikkoa.
Suunnittelun ja ruoan verkkokauppatilauksen myötä heräteostokset ovat jääneet pois, ja ruokahävikki on pienentynyt lähes olemattomiin.
– Kalleinta ruokaa on se, joka kannetaan kotiin ja heitetään syömättä roskiin, Tammela toteaa.
Kokemus on opettanut mitoittamaan ruoat oikein, joten tähteitä jää vähän ja joka päivä tehdään uusi ruoka.
Ruokaan perheellä kuluu noin 1 300 euroa kuukaudessa eli noin 325 euroa viikossa. Summa sisältää myös taloustarvikkeita, kuten wc-paperit.
– Budjetti ei ole kiveen hakattu, mutta siinä pyritään pysymään. Ei se helppoa ole, mutta toteutettavissa, kun suunnittelee tarkasti.
Suunnitelmallisuus on Terhi Tammelalle luonteenomaista ja ruoanlaitto harrastus. Hän kokee, että suunniteltu arki tekee elämästä helpompaa.
– Kun jokin tulee rutiiniksi, se tulee helpoksi.
Järjestelmällisyys on Terhi Tammelalle luonteenomaista. Jauhoja isossa perheessä kuluu paljon. Kuva: Marko Puumalainen
Halpa hinta ei ole määräävin asia ruokaostoksissa.
– Tärkein asia minulle on kotimaisuus. Entisenä maanviljelijänä haluan, että tuottaja saa osansa. Olen myös merkkiuskollinen. Jos tiedän, että jokin tuote on hyvä, ostan sitä.
Naudan- ja karitsanlihaa Tammela ostaa usein lähituottajalta, samoin kalaa Reko-lähiruokarenkaan kautta. Nämäkin sisällytetään viikoittaiseen ruokabudjettiin.
Saarioisen maksalaatikko ja Apetitin järvikalapuikot ovat yleensä ainoita valmisruokia, joita perhe ostaa.
– Olen tottunut siihen, että ruoka tehdään itse.
Tarjouksia perhe hyödyntää; hyvässä tarjouksessa olevaa tuotetta ostetaan kerralla reilusti. Perheen kaksikerroksinen omakotitalo ja ulkorakennus kätkevätkin sisälleen kolme pakastinta ja neljä jääkaappia.
Ruoan laukkaava hinnannousu ei ole juuri vaikuttanut perheen syömisiin.
– Tingin mieluummin muusta kuin ruoasta. Emme esimerkiksi tee kalliita matkoja.
Haastattelupäivänä ruokana oli punajuuripastaa. Terhi Tammela valmistelee ruokia usein etätyöpäivänsä tauoilla. Kuva: Marko Puumalainen
Perhe piti lypsykarjatilaa Kouvolassa vuoteen 2016 asti, kunnes Terhin lehmäallergia ja miehen astma pakottivat lopettamaan. Perhe muutti Terhin synnyinseudulle Joensuuhun.
Nyt Terhi työskentelee taloushallinnon asiantuntijana Pro Agrialla: hän tekee muun muassa kirjanpitoa ja palkanlaskentaa maatiloille. Hän tekee pääosin etätöitä, mikä auttaa perheen ruokahuollon järjestämisessä, kun ruokatauolla voi valmistella perheen ruokaa ennen muun perheen kotiintuloa.
Joensuun Karhunmäessä asuva perhe kasvattaa muun muassa porkkanaa, punajuuria, tomaatteja ja kurkkua kesäisin omassa kasvihuoneessa. Perunat saadaan pääosin Terhin vanhemmilta. Sämpylöitä tehdään usein itse.
– Marjastaminen jäi viime vuonna vähiin, mutta ostin paikallisten tuottajien marjoja. Karhunvadelma osoittautui niin hyväksi, että se on jo loppunut.
Resepti oli eri kuin aiemmin, mutta punajuuripasta ranskankermalla maistui. Kuva: Marko Puumalainen
Kaikki perheenjäsenet osallistuvat ruokahuoltoon taitojensa mukaan. Perheen toiseksi vanhin poika valmistui juuri kokiksi.
9-vuotiaan Amandan ja 13-vuotiaan Melissan lempiruokaa on pasta carbonara. Syödäänkö sitä usein?
– Ei, Amanda tuumii.
Niin, viikkolistojen "ongelma" on, että hyviä ruokia on niin paljon, että sama ruoka tulee listalla harvemmin vastaan. Onneksi kerran kuukaudessa on lasten toiveruokaviikko, jolloin jokainen seitsemästä lapsesta saa toivoa yhden päivän ruoat.
– Ja toivovathan he toki muulloinkin, Terhi Tammela lisää.
Periaate on, että kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkea täytyy maistaa.
– Isossa perheessä fakta on, että mikään ruoka ei ole kaikkien suosikki tai kaikkien inhokki.
Terhi Tammelan viikoittaiset ruokalistat löytyvät hänen Instagram-tililtään hyppysellinenrakkautta.
uusimmat
Tarinat
Tarinat
Luetuimmat
LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO
Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.
Whatsappilla:
Numeroon 050 3500 245
Toimitus, uutisvihjeet:
010 230 8110
toimitus@karjalainen.fi