Korona-aikana patoutunut tyhy-kysyntä purkautuu – "Oli hauska päästä vähän ottamaan mittaa työkavereista", joensuulainen Sarita Käräjähonka, 24, sanoo
Joensuulaisen ohjelmistoyhtiön Process Geniuksen Sarita Käräjähonka ja Mikko Myyry pääsivät tyhy-päivässä kokeilemaan ampumahiihtostadionilla pienoiskivääreillä maalitauluun ampumista. Kuva: Santeri Karjalainen
Monissa Pohjois-Karjalan työhyvinvointi- eli tyhy-ohjelmapalveluita järjestävissä yrityksissä kuluva kevät on ollut harvinaisen vilkas, kun korona-aikana patoutunut kysyntä on päässyt kunnolla vauhtiin.
Joensuulaisen ohjelmistoyhtiön Process Genius Oy:n noin 50 työntekijää tyhyilivät torstaina Kontiolahden ampumahiihtostadionilla. Kukin sai siellä valita mieleisensä aktiviteetin: fatbike-pyöräilyn, jousiammunnan tai ampumahiihto tutuksi -lajiesittelyn.
– Olen aika paljon seurannut ampumahiihtoa, joten halusin kokeilla, minkälaista tämä oikeastaan on. Aika vaikeaa, se maali on yllättävän pieni tuosta tähtäimen läpi katsottuna, Santeri Peltonen, 27, sanoo.
– Meidän firma on käynyt läpi aika monet tyhy-aktiviteetit Joensuun alueella. Minusta tällaiset päivät ovat tosi tärkeitä. Meille on tullut vasta paljon uutta porukkaa, joten on kiva päästä tutustumaan työn ulkopuolella, Teemu Karppinen, 29, kertoo.
Meillä oli tässä hauska pieni ryhmäkilpailu, meidän työporukassa ei olla liian tosikkoja.Jani Siren
Kontiolahti Outdoor on viime vuosina laajentanut tyhy-palveluiden tarjontaa: toissa kesänä esimerkiksi investoitiin alaköysirataan ja jousiammuntavälineistöön, ja Kontiolahden ja Joensuun lisäksi tyhy-ohjelmaa on nyt saatavilla Bomballa ja Kolilla.
Toimitusjohtaja Kimmo Turusen mukaan tyhy-ryhmien yleisimmin valitsemia aktiviteetteja ovat fatbike-, liukulumikenkä- ja lumikenkäretket, leikkisät ryhmäytymisaktiviteetit sekä ekoase-, pienoiskivääri- ja jousiammunta.
– Kyllä tämä jousiammunta on yllättävän haastava laji, se on niin vaistonvaraista tuo tähtääminen. Meillä oli tässä hauska pieni ryhmäkilpailu, meidän työporukassa ei olla liian tosikkoja, Jani Siren, 46, Process Geniuksesta sanoo.
Teemu Karppinen (vas.), Matti Ilvonen ja Santeri Peltonen kertovat yllättyneensä iloisesti, että pääsivät ampumaan pienoiskivääreillä ekoaseiden tai ilmakoiden sijaan. "Tämä oli ihan parasta. Voittaminen siis, minun joukkue voitti", Ilvonen naurahtaa. Kuva: Santeri Karjalainen
Kontiolahti Outdoorin Heikki Hamunen laskee Jani Sirenin saamat pisteet jousiammunnassa. Kuva: Santeri Karjalainen
Tärkein tyhy tapahtuu töissä
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki arvelee, että etenkin monella korona-aikana etä- ja hybridityöhön siirtyneellä työpaikalla on huomattu kasvanut tarve yhteisöllisyyttä lisäävälle toiminnalle.
– Tyhy-päivät koetaan tähän ehkä helpoksi ratkaisuksi, mutta täytyy muistaa, että työhyvinvointi rakennetaan työpaikan arjessa. Työstä erillinen virkistystoiminta on ennen kaikkea lisä, joka ei yksinään juuri vaikuta työhyvinvointiin, Kurki sanoo.
Onnistuneiden tyhy-päivien etu yhteisöllisyyden rakentamisessa on Kurjen mukaan se, että vapaamuotoisen keskustelun kautta voi syntyä uudenlaisia kohtaamisia. Tärkeintä on kuitenkin yhteisöllisyys ja hyvä keskustelukulttuuri itse työssä ja arjessa.
– Työhyvinvoinnin kehittämisessä olennaista on, että siihen osallistuu koko työyhteisö. On tärkeää, että henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi ja voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Keskustelukulttuurin luomisessa esimiehillä on tietenkin keskeinen rooli, Kurki sanoo.
Sitä helpompaa on tehdä tiimityötä, mitä paremmin tuntee tiiminsä jäsenet.Tiina Hartikainen
Process Geniuksen henkilöstöjohtaja Tiina Hartikainen nautti tyhy-päivän fatbike-retkestä. "Siellä oli maastossa sellaisia kohtia, joista ei tavallisella pyörällä uskaltaisi tai voisi mennä. Mutaisia kohtia ja jyrkkiä rinteitä. Se oli tosi hauskaa." Kuva: Santeri Karjalainen
Sarita Käräjähonka on aloittanut työn Process Geniuksella melko vastikään, ja hän on tavannut tyhy-päivänä osan työkavereista ensimmäistä kertaa. Kuva: Santeri Karjalainen
Fatbike-pyöräilemästä kahville ehtinyt Process Geniuksen markkinointi- ja henkilöstöjohtaja Tiina Hartikainen, 44, korostaa tyhy-päivien merkitystä tutustumisen näkökulmasta.
– Kun työpäivän aikana kokoonnutaan, on yleensä aina se jokin asia, josta keskustellaan. Välillä on hyvä päästä juttelemaan rennosti asioiden vierestä ja tutustumaan paremmin. Sitä helpompaa on tehdä tiimityötä, mitä paremmin tuntee tiiminsä jäsenet, Hartikainen sanoo.
Hän jatkaa, että työpaikan palavereissa myös näkee usein vain oman tiimin ihmisiä, kun taas tyhy-päivinä pääsee tutustumaan yli tiimirajojen. Korona-aikana on myös nähty työkavereita vähemmän livenä, ja samalla yritykseen on tullut paljon uutta henkilöstöä.
Yksi Process Geniuksella melko vastikään aloittaneista on Sarita Käräjähonka, 24. Hän kertoo tavanneensa monta työkaveria tänään ensimmäistä kertaa ja heti ryhmäyttävien aktiviteettien merkeissä.
– Valitsin ampumahiihdon, koska sitä en ole koskaan aiemmin kokeillut, toisin kuin fatbike-pyöräilyä ja jousiammuntaa. Oli hauska päästä vähän ottamaan mittaa työkavereista, olen vähän kilpailuhenkinen, Käräjähonka naurahtaa.
Taito Pohjois-Karjalan käsityökulttuurivastaava Kati Korhonen ohjaa murusutien valmistusta tyhyilevälle Kaski-valmennuksen työporukalle. Kuva: Juha Inkinen
Jyväskyläläinen Anu Haapasalo, 55, virkkaa ja neuloo, mutta tällaista murusutia ei ole syntynyt aiemmin. Joensuulainen Hannele Myllylahti, 36, kertoo pitävänsä siitä, että kaikki ovat samalla viivalla uuden tekemisen parissa. Kuva: Juha Inkinen
Hieman toisentyyppistä tyhy-päivää vietti viikkoa aiemmin viiden hengen työporukka Kaski-valmennuksesta: Taito Pohjois-Karjalan käsityöpajassa syntyy kasvikuiduista ja puuvillalangasta murusuteja, joilla saa pyyhkäistyä puhtaaksi vaikkapa keittiön tason tai terassipöydän.
– Halusin suunnitella porukalle jotakin sellaista tekemistä, mistä jää jokin konkreettinen esine muistoksi. Täällä ollaan kaikki samalla viivalla, rakennetaan luottamusta ja jutellaan vapaamuotoisesti. Ja onhan käsillä tekeminen hyväksi aivoille, yksikön päällikkö Tiina Mikkonen, 35, sanoo.
Taito Pohjois-Karjalan tyhy-työpajat ovat olleet käsityökulttuurivastaava Kati Korhosen mukaan tänä keväänä erittäin kysyttyjä. Suosittuja ovat olleet esimerkiksi kestosuosikit makramee- ja tuftaustyöpajat sekä saippuanvalmistus.
– Aina kehitellään myös jotain uutta, koska meillä käy myös samoja porukoita aina uudestaan tyhyilemässä. Meillä on myös mahdollisuus jalkauttaa työpajoja ympäri maakuntaa Taitobussilla, vaikka suoraan työpaikalle, Korhonen kertoo.
Tiina Mikkonen valitsi tyhy-ohjelmaan käsitöitä, koska hän halusi, että päivästä jää jokin konkreettinen muisto. Kuva: Juha Inkinen
Keskinkertaiseen pyrittiin, mutta priimaa pukkaa, Kaski-valmennuksen porukka toteaa valmiita suteja testatessaan. Kuva: Juha Inkinen
Ajattelin itse viedä tällaisen mökille, kun siellä on niitä sellaisia vanhan ajan poppanaliinoja, joista murut lähtevät vain ampumalla.Jaana Kokkonen
Kaski-valmennuksen porukasta valtaosalle käsityöt ovat uusi tai ainakin uudehko aluevaltaus. Vaikuttaa siltä, että heittäytyminen yhdessä sellaiseen tekemiseen, joka vaatii sopivasti opettelua, herättää hyvin sekä rentoa keskustelua että naurua.
– Kyllähän nämä murusudit täytyy käyttöön ottaa. Ajattelin itse viedä tällaisen mökille, kun siellä on niitä sellaisia vanhan ajan poppanaliinoja, joista murut lähtevät vain ampumalla. Eiköhän tämä siihen ole aika täydellinen, Jaana Kokkonen, 46, nauraa.
uusimmat
Tarinat
Tarinat
Luetuimmat
LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO
Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.
Whatsappilla:
Numeroon 050 3500 245
Toimitus, uutisvihjeet:
010 230 8110
toimitus@karjalainen.fi